Data Loading...
pyhajoenkuulumiset-2203 Flipbook PDF
pyhajoenkuulumiset-2203
130 Views
99 Downloads
FLIP PDF 1.69MB
P YHÄJOEN
KUULUMISET T i i s t a i n a 2 7. 5 . 2 0 0 3 - v i i k k o 2 2
Professori Juha Röning on Puttaan poikia:
“Olen tuntenut itseni aina pyhäjokiseksi”
SAARA PAKASLAHTI Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston johtaja, sulatettujen järjestelmien proöning syntyi Pyhäfessori Juha R Röning joella vuonna 1957. Hän vietti lapsuutensa ensimmäiset neljä vuotta Pirttikoskella Puttaan kar-
tanon maisemissa, mistä perhe muutti sittemmin kylän uudelle koululle asumaan. Kansakoulun ja keskikoulun Röning kävi Pyhäjoella ja kirjoitti ylioppilaaksi Raahen lukiosta vuonna 1977. Asepalveluksensa suoritettuaan nuorukainen hakeutui Oulun yliopistoon opiskelemaan sähkötekniikkaa. “Alanvalintaani vaikutti voimakkaasti se, että matematiikka ja fysiikka ovat kiinnostaneet minua aina. Niiden myötä työskentelen nykyään sähkö- ja tietotekniikan aloilla. Ne pohjautuvat vahvaan loogiseen ajatteluun ja ovat lähellä omaa toimintaani.” Oulussa asuvalle Röningille perhe on hyvin tärkeä asia: “ Poikani ovat nyt 5- ja 7-vuotiaita. Tapio lopettelee ensimmäis-
tä kouluvuottaan, ja Janne lähtee syksyllä esikouluun. Ilman rakasta vaimoani, Eijaa Eijaa, ei perheestä huolehtiminen onnistuisi alkuunkaan.”
Ei pakko, vaan mahdollisuus kouluttautua Röning kertoo, että kotona häntä ei pakotettu opiskelemaan, vaan kouluttautuminen esitettiin pikemminkin mahdollisuutena päästä eteenpäin. Hän on sitä mieltä, että hyvän asenteen, kiinnostuksen ja avoimuuden myötä vanhemmat voivat vaikuttaa suotuisasti lasten ja nuorten opiskelumenestykseen. Tämä on ollut hyvin tärkeä seikka hänen omassakin elämässään. “Isäni ja äitini antoivat minulle mahdollisuuden opiskella; se ei ollut itsestään selvä asia niihin aikoihin. Opiskelu oli taloudellinenkin kysymys, sillä sehän ei sinänsä ole halpaa. Aikoinaan suosittiin sitä, että kädentaitoja omaavat pojat menivät heti kansakoulun kautta töihin. Jossakin vaiheessa kuitenkin päätin, että
Eila Tirilä
37 vuotta opettajana oli tarkka tyttö. Joka aamu tarkistettiin korvat, kynnet ja lisäksi irilä aloitEläkkeelle jäävä Eila T Tirilä piti olla puhdas nenäliina. Nimilista oli liitutaulun oikeassa reuti opettajan uransa vuonna 1962 nassa. Kun tarpeeksi monta ruknuorena ylioppilaana, kun hän sia tuli, sai muistaakseni jälki-istuntoa vai oliko se nyt nurkassa seisomista. Rangaistus kuitenkin. Tunnilla ei myöskään saanut puhua. Vastatessa noustiin seisomaan sen jälkeen, kun oli ensin viitannut ja opettaja oli antanut luvan puhua. Joka aamu alkoi uskontotunnilla. Ulkoa opeteltiin virret ja rukoukParhalahden 1-2 luok at vuonna 1 963-1 964. T ak arivi vva asemmalt a: PPentti entti R autio, luokat 19 3-19 Tak akarivi semmalta: Rautio, set. LaulutunnilRist asemmalt a: T uulikki Kittilä, Helinä Ristoo Pietilä ja Erkki Ala-Mattila. K Keeskirivi vva semmalta: Tuulikki la laulettiin lasRant ala, Seija T apanila, Sirpa Maijala ja Laila Kr ek elä. Alarivi vva asemmalt a: Marjo antala, Tapanila, Krek ekelä. semmalta: tenlauluja, maaParhaniemi, Arja K arsikk o, Aune Ollilla, Anneli Sarpola, PPaula aula PPaav aav ola. Opett ajana kuntalauluja, virKarsikk arsikko, aavola. Opettajana Eila Krekelä. siä ym. suomaSIRPA HÄNNINEN
opetti Kärsämäellä vuoden ja Parhalahdella yhden vuoden. Pyhäjoen kulttuurisihteeri Mar Mar-jo Luokk anen aloitti koulunsa Luokkanen Parhalahdella Eilan opissa: “Eila
haluan kokeilla, mihin pystyn. Niin minä kokeilinkin. Tullessani laitokselle 80 -luvun alussa minulta kysyttiin hakemuksessa, minkä verran haluan opiskella ja haluanko ottaa myös jatko-opintoja. Silloin vastasin professorille, että aion kokeilla, kuinka pitkälle pää kestää. Ja tänne asti se on kestänyt.” Tällä hetkellä Röningillä on osastossaan alaisia vajaat 400 henkilöä, joista henkilökuntaa on 165. Loput ovat tutkijoita ja opiskelijoita.
Älykkäät järjestelmät kiehtovat Röningin uran varrelle mahtuu monenlaista. Vuonna 1983 hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolta, jonka jälkeen hän jatkoi opiskeluaan. Tekniikan lisensiaatti hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin. 80-luvun puolivälissä Röning kävi Asla Fulbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa, Cincinnatin yliopistossa, Center for Robotic Research -tutkimusyksikössä. Hän oli jo
aiemmin kiinnostunut älykkäistä järjestelmistä ja liikkuvista roboteista; vierailun myötä kiinnostus kasvoi entisestään. Hänen oma tutkimusryhmänsä tutkii parhaillaan samoja aiheita. Röning valmistui tekniikan tohtoriksi 1992; tällöin väitöskirjankin aiheena olivat liikkuvat robotit. Työssään häntä motivoi sen haasteellisuus ja tutkimuksellinen luonne: “Saan kehittää ja oppia uusia asioita. Asioihin ei ole valmiita eikä helppoja ratkaisuja, ja joka vuosi edessä on uudet haasteet. Tässä työssä voi kokeilla niitä omiakin rajoja.”
Ylioppilastutkinto antaa mahdollisuuksia Juha Röning on kutsuttu juhlapuhujaksi Pyhäjoen lukion ylioppilasjuhlaan. Hänen mukaansa tuntuu erittäin mukavalta tulla käymään vanhassa kotikunnassa. “Olen tuntenut itseni aina pyhäjokiseksi. Jopa niin voimakkaasti, että opiskeluaikanani pidin kirjani Pyhäjoella niin kauan kuin se oli mahdollista.” Hänen mieles-
tään ylioppilastutkinto on tärkeä askel elämässä: “Ilman sitä en varmaankaan olisi näissä tehtävissä, missä olen nyt. Ylioppilastutkinto on sellainen pääoma, joka ei vielä uusilla ylioppilailla realisoidu. Jos tutkinnon käyttää hyvin, se antaa mahdollisuuden tehdä monenlaisia asioita.” Tuleville ylioppilaille hän haluaa viestittää, että elämä on elämänpituista opiskelua. Ylioppilastutkinto on vain yksi askel tällä pitkällä tiellä ja jotta sen pystyy hyödyntämään, on oltava valmis tekemään päivittäin töitä opiskelumaailmassa. Tulee kuitenkin pitää mielessä, ettei kaikkia töitä voi tehdä yhdessä päivässä. Sen sijaan päivittäiseen työskentelyyn voi oppia, ja sen myötä pitemmällä aikavälillä pystyy ottamaan isompia askelia. Näin tavoitteisiinkin on helpompaa päästä. “Töitä täytyy olla valmis tekemään, ja kun muistaa ettei Roomaakaan rakennettu päivässä, niin silloin ollaan hyvällä pohjalla”, professori tiivistää.
laisia lauluja. Ulkomaista ei tiedetty 1960 –luvun Parhalahdella mitään.” Eila Tirilä valmistui kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista vuonna 1968. Seminaarin jälkeen Eila oli Pirttikoskella Vieno Mäen sijaisena kaksi vuotta. Sen jälkeen hän haki virkaa Kauhajoelta ja sai paikan, mutta Muikkulan Olavi ja Niemosen Tauno pyysivät Eilaa Pyhäjoelle kunnalliseen keskikouluun liikunnan ja kuvaamataidon opettajaksi.
Tutkinto Jyväskylän yliopistossa Eila jatkoi opiskeluja, kun hän oli ollut jonkun aikaa opettajana Pyhäjoen kunnallisessa keskikoulussa. Hän suoritti englannin tuntiopettajan tutkinnon ja jo suunnitteli, että alkaisi opettaa englantia. Mutta tätä virkaa ei Pyhäjoella ollut saatavilla, sen sijaan kiertävän puhe- ja lukihäiriöisten lasten opettajan virka oli auki. Eila toimi siinä vuoden epäpätevänä. Hän ei halunnut toimia epäpätevänä vaan halusi koulutuksen vastaavaan virkaan, joten hän haki Jyväskylän yliopistoon ja suoritti tutkinnon siellä vuonna 1976.
Tule ssa Eila siir oimiensa muk aan ulevvaisuude aisuudessa siirttyy mummoksi ja vvoimiensa mukaan jatkaa Kielosaaren emäntänä.
Ilon aiheita työssä “Kun aloitin työni, luokat olivat isompia. Mutta oppilaat olivat hyvin kilttejä ja työkin helpompaa, kun kurin pitämiseen ei mennyt niin paljoa energiaa. Jotenkin tuntuu, että siinä vaiheessa oppilaat olivat jo niin arkoja, etteivät uskaltaneet kysyä, vaikka olisikin ollut kysyttävää. Nyt oppilaat ovat rohkeampia, ja vanhemmat ovat paljon menevämpiä. Tuntuu, että monista oppilaista jää enemmän vastuuta opettajalle ja opettaja joutuu paljon tekemään opiskelijoiden
eteen töitä ja ottamaan vastuuta edistymisestä. Iloa työhön tuo, kun puheoppilas oppii korjaamaan virheellisen äänteensä tai lukioppilas edistyy. On ikävää, että monilla vanhemmilla ei ole enää aikaa lapsilleen. Opettajillakaan ei ole resursseja mennä kotiin opettamaan, vaikka se olisikin hyvä asia. On toki semmoisiakin vanhempia, joilla on aikaa lapsilleen ja jotka paneutuvat heidän koulunkäyntiinsä. Tällaiset lapset ovat etuoikeutettuja ja menestyvät elämässään”, Eila Tirilä kertoo.
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Onnittelemme uusia ylioppilaita Tervetuloa lakkiaiskahville la 31.5. klo 15 jälkeen
Tervetuloa juhlistamaan valkolakkiani 31.5. klo 15 jälkeen.
Tuomas Heikkilä
Miia Hourunranta
Tervetuloa lakkiaiskahville Lauri Sipola
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina klo 17 jälkeen tai sunnuntaina.
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 31.5. alkaen klo 14 ja sunnuntaina 1.6. alkaen klo 12 Jenni Mattila Vanhatie 12, Merijärvi
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 31.5. alkaen klo 15 ja sunnuntaina 1.6. alkaen klo 13.
Jonna Hintsala
Sonja Aitto-Oja Seurantie 14, Merijärvi
Tervetuloa lakkiaiskahville la 31.5. klo 15 jälkeen
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 31.5. alkaen klo 15 ja sunnuntaina 1.6. alkaen klo 13.
Veli-Matti Kittilä
Hanna Savukoski
Tervetuloa juhlimaan kanssani Heikkiläntanhualle klo 14 lähtien. Monna Kaivosoja
“Sisulla se etanakin arkkiin pääsi”
Ylioppilasjuhlaohjelma 31. toukokuuta 2003 klo 12.00 ALKUSOITTO Edvard Elgar, Maa tulevaisuuden Emilia Heikkilä, piano
RUNOJA Opiskelijat Pauliina Rajaniemi, Seija Viirret ja Katja Virpiranta Claes Anderssonin runot Toisinaan voi saada äkil lisen varmuuden, Suurin osa on tutkimatta, Tämä on sellaista aikaa
MUSIIKKIA On laiva valmiina lähtöön ruotsalainen kansanlaulu, Suom. sanat Kari Tuo misaari säestäjät Emilia Heikkilä, Sami Pirkola, Laura Siikaniva ja Satu Vuoti
JUHLAPUHE Professori Juha Röning
- Charles Haddon Spurgeon
Tervetuloa juhlimaan saavutustani lauantaina klo 15 jälkeen. Anna Joentakanen
DRAMATISOINTI Kohtaus Arvid Järnefeltin romaanista Isänmaa, Esittäjät Sami Pirkola, Jussi Sarja ja Niko Vierimaa
Tervetuloa lakkiaiskahville la 31.5. klo 14-19. P.S. Allergiakotiin ei kukkia!
Tervetuloa lakkiaisiini
Heikki Haapakoski
Vesa Rantala
Tervetuloa lakkiaiskahville la 31.5. klo 15 jälkeen
Ystävät, kyläntyttäret - ja mikä ettei pojjaatki tervetuloa lakkiaiskaffeelle lauantaina klo 16 jälkeen
Juho Hourula
Jaakko Impola
YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA YLIOPPILAAKSI JULISTAMINEN Rehtori Pekka Viitanen ja ryhmänohjaaja Tiina Lukkarinen
GAUDEAMUS IGITUR Ylioppilaat ja juhlakansa; säestää Emilia Heikkilä
Tervetuloa lakkiaiskahville!
Tervetuloa ylioppilasjuhliini klo 15 alkaen.
Sonja Huiskonen
Suvi Mattila
Tervetuloa lakkiaiskahville 31.5.2003 klo 15 jälkeen.
Tervetuloa ylioppilasjuhliini Runnintie 8:teen klo 15 alkaen.
Leena Sakko
Laura Sippala
YLIOPPILAAN PUHE Ylioppilas Leena Sakko
STIPENDIEN JAKO Äidinkielenopettaja Sari Rintamäki ja lahjoittajat
SUVIVIRSI
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina tai sunnuntaina.
“Tulukaa ihaileen kotsaani, kun se koristaa korkeaa otsaani”
Simo Rajaniemi
Niko Maliniemi
Ylioppilaat ja juhlakansa; säestää Emilia Heikkilä
Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina
Tervetuloa lakkiaiskahville Lampijärvelle lauantaina alkaen klo 15.
Tervetuloa!
Tiina Keskitalo
Manu
YLIOPPILAIDEN KUKITUS, VALOKUVAUS YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLA Ylioppilaan puheenvuoro Veli-Matti Kittilä
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
sivu 3
Pyhäjoen lukion valioaine Merijärvinen Jonna Hintsala, tämän kevään ylioppilas Pyhäjoen lukiost a, kirjoit ti aineist oaiosta, kirjoitti aineistoaieht äneen seur aa seuraa aavvast staa tteht ehtävänannosta; hän vertaili Arvo Salon ja Maila
Pylkkösen runoja. Arvosanaksi Jonna sai laudaturin. Ylioppilastutkintolautakunta toteaa laudaturin aineesta muun muassa seuraavaa: “Esitys on si-
sällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehjä. Asian käsittely on kiinnostavaa ja syvällistä, lähestymistapa on omaperäinen tai jopa yllättävä. Kirjoittaja valitsee näkökulmaansa
sopiv an ttekstilajin, ekstilajin, ttar ar sopivan ar-kastelee aihettaan itsenäisesti, keskittyy tehtävänannon kannalta olennaiseen, oivaltaa asian ytimen ja osoittaa asioiden vväliset äliset suht eet. PPar ar suhteet. ar--
haimmillaan ylimmän tason suoritus tarjoaa lukijalle elämyksen. Se on aito, pakoton ja uskottava. T ulkint a on oiv alt av aa Tulkint ulkinta oivalt altav avaa ja syvällistä ja luo uusia yhteyksiä asioiden välille.
Kok onaisuus on mieleenokonaisuus painuva ja ehkä koskettavakin. Kirjoituksen ansiot ovat kauttaaltaan ilmeiset.”
Kielipäätä ja kylmää harkintakykyä
Jonna Hintsala on ttämän ämän kkeevään ylioppila s. ylioppilas. JONNA HINTSALA Arvo Salon runo kokoelmasta “Ylioppilasteatterin kabareelle” (1965) on kuin hymni, jota voi-
taisiin laulaa vaikka koulun itsenäisyyspäivä- tai ylioppilasjuhlassa. Kokoelman nimestä päätellen se on jopa voitu tehdä lauluksi. Runo ylistää koulua ja
Jos tarkkaan tutkit kaikenlaiset aineet voit nähdä niiden paljon antavan Jos tutkit olennot ja alukset ja maineet voit nähdä niiden sangen kauas kantavan Saat kasvatusta syntymästä saakka se jatkuu kunnes vaivut vaineeseen niin että täydellinen tiedon taakka on alkeet päätteet joka aineeseen Vain yksi seikka kaipaamaan jäi koulutusta vain pikkuseikka, kenpä huomata vois sen? Vai voisko ihmisestä ilman valmennusta tai vastoin valmennusta tulla ihminen? Siis laulakaamme kun laulaa saamme: Tämä ei ole ainoa koulu Oli itsenäisyyspäivä tai joulu niin toistakaamme kun huutaa saamme: Tämä ei ole ainoa koulu Arvo Salo Ylioppilasteatterin kabareelle, 1965
koululaitosta, sillä niiden tarjoamien tietojen ja oppien “voidaan nähdä sangen kauas kantavan”. Runon idea kuitenkin on, että “tämä koulu ei ole ainoa koulu”. Pelkillä biologian, tekniikan ja historian tiedoilla emme siis pärjää elämässä. Meidän täytyy niiden lisäksi opiskella myös ihmisyyttä, opiskella olemaan “ihminen”. Siihen, mitä ihmisyys on, löydän vastauksen Maila Pylkk ösen nimettöPylkkösen mästä runosta (1962), joka niin ikään ottaa kantaa oppimiseen. Runon mukaan ihmisyyden oppimiseen tarvitaan hyvä “kielipää”. Runon minä, koulutyttö, vertaa itseään apinaan, sillä hän oppii kielet yhtä helposti kuin apina uuden eleen. Tyttö hallitsee “reilujen poikien, keskustelevien, filosofoivien ja huumorintajuistenkin” kielen. Eli hän on reilu, älykäs, ymmärtäväinen ja iloinen. Tätäkö siis on ihmisyys? Pylkkösen runo tarkastelee ongelmaa aivan vastakkaisesta suunnasta kuin Salon runo: runon minä taitaa kyllä ihmisyyden kielen, mutta Salon runossa esitelty järkevä akateeminen ajattelu on hänelle täysin vierasta. Salon runon tarkka ja huolellinen ulkoasu lienee peruja koulumaailman yksityiskohtaisuudesta. Kieli ja ulkonäkö ovatkin omiaan korostamaan runon sisältöä. Runon hiotut loppusoinnut, aineet-maineet, antavan-kantavan, pitävät runon hienosti raameissaan. Sanoille jää kuitenkin hieman hengitystilaa pisteiden ja pilkkujen paikoille, joita runossa ei ole laisinkaan. Runo vapautuu kehyksistään loppua kohden, sillä paitsi hienoisessa kevennyksessä runon kielessä, muutosta tapahtuu myös säkeistöjen asettelussa. Runon kolme säkeistöä viettävät oikealle alas kuin liukumäki. Toisaalta runo irtoaa sivun vasemmasta reunasta säkeistö säkeistöltä. Kun
tarkastelen runon sisältöä, havaitsen yhteyden vapautuneisuuden ja koulumaailman välillä: mitä vapautuneemmaksi runo tulee, sitä enemmän runossa korostetaan toistenkin koulujen, kuten elämänkoulun, tärkeyttä. Pylkkösen runo edustaa toista ääripäätä: sen kieli ja ulkonäkö ovat kuin lennokkaiden ajatusten ryöppy, hallitsematon vesiputous. Lauseet ovat valtavan pitkiä, kun pisteillä ei ole haluttu katkaista nopeaa ajatusten virtaa. Runossa ei ole tietoakaan koulun säntillisyydestä, vaan se on vapaa, tunteellinen sanavalikoima, joka on asetettu paperille yhtäkaikkiseen järjestykseen. Loppua kohden runo kuitenkin kangistuu. Runon puhujan uudet ajatukset ja opit saavat vesiputouksen jonkinlaiseen järjestykseen: sanamäärä vähenee, turhat sanat häipyvät ja asetelma saa huolellisuutta. Runon viimeinen lause on jo löytänyt täysin oman paikkansa runon sommitelmassa. Molemmista runoista löytyy joitakin viitteitä 60-luvun koulumaailmaan ja kasvatukseen. Etenkin Salon runon toinen säkeistö jäi vaivaamaan minua. “Vain yksi seikka kaipaamaan jäi koulutusta / vain pikkuseikka, kenpä huomata vois sen? / Vai voisko ihmisestä ilman valmennusta / tai vastoin valmennusta tulla ihminen?” Puuttuiko siis tuon ajan kasvatuksesta ihmisyyden osuus? Ihmisyys jäi “pikkuseikaksi” suurempien asioiden, kuten teollisuuden kehittämisen ja nopean liukuhihnatuotannon, varjoon. Yhteiskuntaan tarvittiin huippuosaajia, insinöörejä, kemistejä, maantieteilijöitä, eikä hyvällä elämällä ollut enää merkitystä. Runon kysymys, “voisko ihmisestä vastoin valmennusta tulla ihminen?”, ihmetyttää minua suuresti. Onko joku joskus opettanut ihmisyyden vastaisia oppeja? Koetaanko runossa 60-luvun kylmän sodan kriisien heijastumat Suomeen ihmisyyden vastaisina oppeina? Viittaako runoilija 60-luvun radikalismiin ja kahden suurvallan mielettömiin asehankkeisiin, jotka todella konkreettisesti olivat ihmisyyttä vakavasti uhkaavia? Vastauksen Salon pohdiskelijan kysymykseen, tarvitaanko ihmisyyteen aina opastusta, antaa jälleen Pylkkösen runon puhuja: “Minulla on kielipää.” Lauseesta voi päätellä minän saaneen kielipäänsä synnyinlahjanaan, sillä
se tuntuu olevan hänelle itsestäänselvyys. Pylkkösen runon mukaan ihmisyyttä ei siis välttämättä tarvitse opettaa, vaan se voi joskus olla luontaista ihmiselle. Tarkemmin ajateltuna ihmisyydenhän pitäisi aina olla luontaista ihmiselle, mutta ilmeisesti 60-luvun kaupungistuneessa yhteiskunnassa rehellisyys, iloisuus ja ymmärrys oli helppo unohtaa kerrostalolähiöiden pimeisiin rappukäytäviin. Nyt yhteiskunta on vielä kaupungistuneempi ja voitonhakuisempi kuin 60-luvulla. Onko ihmisyys siis yhä siellä ahtaissa rappukäytävissä vai onko osa siitä löydetty, kun pimeys on saatu ajettua pois halvoilla loisteputkilampuilla? Pylkkösen runo käsittelee myös erästä hyvin arkaa teemaa: valtaa. Salon runo vaikenee aiheesta. Pylkkösen runon minällä oli valtaa, jopa enemmän kuin hän sitä tarvitsi. Runon lopulla tyttö joutuu kuitenkin luopumaan vallastaan, mikä on hänelle todella vaikeaa. Yleensä olen kohdannut vallan käsitteen negatiivisena, sillä valitettavan usein juuri vallan liika haaliminen on koitunut kansoille ja ihmisille kohtaloiksi. Tässä runossa vallasta kuitenkin puhutaan kuin tavoitteesta, joka olisi hyvä saavuttaa. Valta on vaikuttamista
ja mahdollisuutta siihen. Runon tyttö halusi opettaa pojalle vallan avaimet. Hän antoi pojalle osan “kielipäätään”, ihmisyyttä, ymmärrystä, luottamusta, sillä he puhuivat keskenään “kiinaa”. Pojasta tuli “hieno ja hän oppi yleiskielen”. Metafora yleiskielestä viittaa tunnekielen sekä tieteen, älyn ja järjen fuusioon. Hänestä tuli siis molempien Salon ja Pylkkösen runojen ihanneyksilö, joka hallitsee sekä ihmisenä olemisen taidon että järkevän tiedonkäsittelyn. Pojasta tuli menestyjä, vallan käyttäjä. Kenties juuri tämän vuoksi tytön täytyi luopua vallastaan ja kokea kipeä masennus: pojan vaiheista hän oivalsi, että hän ei pärjää pelkällä tunneälyllä, hyvällä kielipäällä, vaan hänen on osattava myös muuta, niin että hänkin oppisi “yleiskielen”. Ilmeisesti Pylkkösen runon puhuja halusi saada valtansa takaisin. Niinpä hän luki logiikkaa ja tajusi ongelman: “ei saa sekoittaa ilmiöitä, ruumis hallitaan ruumiilla ja sielu sielulla.” Kaksi eri asiaa, ruumis ja sielu, järki ja tunne, on hyvä myös pitää erillään. Tunneälyn lisäksi tarvitaan siis “logiikkaa”, järkevyyttä, puhdasta tieteellistä ajattelua, kylmää harkintakykyä, jotta tämän ruumis-sielu-paketin kanssa selviäisi ansiollisesti.
Minulla oli kielipää ja autoin luokan poikia, muistin vaivattomasti, opin kielet kuin apina, osasin lörpötellä millä kielellä tahdoin, dulce ridentem Lalagen amabo, hallitsin reilujen poikien kielen, koska olin reilu, keskustelevien, koska olin lukenut enemmän kuin toiset tytöt, filosofoivien, koska maltoin kuunnella, huumorintajuisten, koska nauroin yksinkin. Minulla oli paljon valtaa ja enemmän kuin tarvitsin, haaveilin Strindbergistä ja otin suojelukseeni luokan ujoimman pojan, hän ei ollut mikään ja tahdoin antaa hänelle äänen suuhun. Sidoin hänet nopeasti ja kenenkään huomaamatta, parin viikon ajan puhuimme suloista kiinaa eikä kukaan tiennyt, mitä tapahtui, hän vain koheni, sen kaikki huomasivat, sitten päästin hänet ja sekin onnistui, mutta olikin kauheaa. Hän parani heti paikalla, ainakin silloin luulin niin, hänestä tuli hieno ja hän oppi yleiskielen. Itse jäin kantamaan masennusta, jonka olin ottanut häneltä, tulin aivan hiljaiseksi enkä puhunut edes yksin, luovuin vallasta ja se oli paljon vaikeampaa kuin apinan tuhat kieltä, kunnes luin logiikkaa ja oivalsin, että ei saa sekoittaa ilmiöitä, ruumis hallitaan ruumiilla ja sielu sielulla. Mutta komediaa en vielä löytänyt. Maila Pylkkönen, 1962
sivu 4
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Jätehuoltoa
Kierrätyspalvelua Palvelemme teitä kaikkeen jätehuoltoon liittyvissä asioissa.
Jokilaaksojen Jäte Oy järjestää 6. – 16. 6. 03 välisenä aikana
MET ALLIR OMUKERÄYKSEN METALLIR ALLIROMUKERÄYKSEN Keräyksen suorittaa Kuusakoski Kalajoelta puh. 08-460172.
- Sekajätteet
Ker erääyspaik spaikaat o ovvat:
- Energiajakeet - Kierrätyspaperit
Tarjous!
- Keräyspahvit - Keräyskartongit
Jäteastia 240 l
- Metallit
Hinta 38,-
- Lasit - Puut Tilavat vaihtolavat rakennuksille ja suurempiin siivouksiin
Kerättävä metalliromu ei saa sisältää: - akkuja, paristoja, loisteputkia, kylmälaitteita (jääkaapit, pakasteet), ATK-laitteita, televisioita, kotitalouskoneita (videot, imurit, yms), umpinaisia tynnyreitä ( tynnyrit on oltava avattuja ja puhtaita), eikä mitään, joka luokitellaan ongelmajätteeksi Autoromun vastaanotto ehdot: - polttoainetankki tulee olla poistettu tai useasta kohdasta selkeästi puhkaistu - akut, öljyt ja nesteet tulee olla poistettu - renkaat, myös vararengas, on oltava poistettuna, vanteet kelpaavat romuksi Valkoromu: - liedet, pyykki- ja astianpesukoneet sekä mikroaaltouunit tulee olla erillään muusta romusta, jolloin ne kelpaavat romuksi
- Likakaivojen tyhjennykset - Viemäreiden avaukset, huuhtelut
Pienikokoinen metallisilppu - pienikokoista metalliromua ja silppua ei saa kaataa maahan, vaan se tule laittaa astiaan esim tynnyriin
- Viemäreiden kuvaukset
Soitellaan! Edullista ympäristönhuoltoa parhaimmillaan.
Ympäristönhuolto Heikki Haapakangas Oy
K. Räihä Ky
Puh. 486 066
Pyhäjoki
Puh. 433 893
Vihannintie 8
Ongelmajä aton jä er äyspaik alle on rik os, jost a tuoja on k aik essa Ongelmajättteen luv luva jätttäminen k ker erä spaikalle rikos, josta kaik aike vastuussa vastuussa. Keräysalueella on noudatettava yleistä siisteyttä ja järjestystä.
Paikkakunnalla palvelee
044 7255 000
Etelänkylä, Puukylän piha Keskik ylä, K ylä skikylä, Kylä ylättalon piha Pir oski, kkoulun oulun parkkipaikk tikoski, parkkipaikkaa Pirtttik Parhalahti, kkok ok on polt okon poltttopaikk opaikkaa Yppäri, vanha kalasatama
Lisätietoja: Jokilaaksojen Jäte Oy
0400 360722
PL 66 84101 Ylivieska 08 - 410 8700
Kuusakoski Oy PL 78 85101 Kalajoki 08 – 460 172
JÄTEHUOLTOASIAA! * Suoritamme jätteiden kuljetusta Pyhäjoen kunnan ALUEELLA * Jäteastioita sekä kompostoreita kiinteistölle toimitettuna. * Rakentaessasi tai remontoidessasi muista vaihtolavat. * Opastusta ja neuvontaa kompostoinnista ja muista jäteasioista. * Vastaanotamme tai noudamme: pakastimet, kylmälaitteet, televisiot yms., jotka eivät sovellu normaaliin keräykseen. * Uusien sekä nykyisten asiakkaiden kesken arvomme 30.6. 4 kpl 25 € ostokorttia. * Soita puh. 433 739 tai 0400 683 068. Suosi paikkakunnan palveluja! Agrimarket Pyhäjoki Tiirantie 6 Puh. 437 144
Ymmyrkäisentie 4 Kalajoki Puh. 460 340
Pyhäjoen leipä ja kuljetus / Jätepalvelu
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Puutarhamme kukkia täynnä Leikkokukat ja kukkakimput opintonsa päättäville.
Laaja, yli 3000 kpl:n amppelikukkavalikoima
Loppuviikon tarjoukset: Avomaan ruusut
Orvokki
9,50
10kpl / 7,00
Laaja valikoima muovi- ja keramiikkaruukkuja - Suihkualtaat ja pumput - Turpeet, mullat - Lannoitteet
rit rhu kkien a t Puu vat ku a. s ois sta opa valinn
Avoinna joka päivä
9-21
Mäkysen Puutarha Ky Parhalahti p. 433266
HYVÄ OMAISHOITAJA! Pyhäjoen kunta, seurakunta sekä Palveluohjaus ja kuntoutus -projekti omaishoitajille 2002-2004 järjestävät VIRKISTYSRETKEN Pyhäjoen omaishoitajille Kalajoen hiekkasärkille ona 1 8.6. klo 9-1 5. keskiviikk 18.6. 9-15. skiviikkona Matkat ja ruokailu ovat ilmaiset. Lasimaalausnäyttelyn sisäänpääsymaksu 5 €. Jos haluaa uida, kylpylälippu maksaa 10 €, eläkeläisille 7 €. Ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 9.6. klo 13 mennessä Taina Laaksolle. Toimisto avoinna ma 8-13 puh. 266 055, muulloin 040 5672 108. Tervetuloa mukaan virkistymään!
KesäKuulumiset
* Mainosten materiaali toimitettava viimeistään mennessä * Jaetaan Pyhäjoelle, Piehinkiin ja kaikille Pyhäjoen kesämökkiläisille.
la 31.5
KesäKuulumisissa on normaalit, edulliset Kuulumisten hinnat: * 0,20 / palstamillimetri +alv 22% * 90 puoli sivua + alv 22% * 130 koko sivu + alv 22% * nelivärilisä 50 ja yhden palstan mainoksissa 20 Lisätiedot:
Toimittajat: Anna Karjula, p. 044-0265 163 ja Mari Karhumaa, p. 041-4624 238 Taittaja:Seija Viirret, p. 040-8230 629 KesäKuulumiset/ Pyhäjoen Lukio, Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki 4390 282 tai [email protected]
sivu 5
Omaishoitajan työ on arvokasta HEIDI ANTTILA JA SIRPA HÄNNINEN Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on perustettu marraskuussa 2000. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluuvat Raahe, Ruukki, Vihanti, Pyhäjoki ja Siikajoki. Yhdistys toimii omaishoitajien sekä hoidettavan aseman ja elämänlaadun parantamiseksi ja tukemiseksi.
Seutukunnallinen palveluohjaus ja kuntoutus –projekti omaishoitajille 2002 - 2004 Palveluohjaus ja kuntoutusprojekti omaishoitajille käynnistyi Pyhäjoella vuoden 2002 huhtikuussa. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollon työmenetelmä, jossa palveluohjaaja ja asiakas yhdessä etsivät ratkaisuja
asiakkaan elämäntilanteen ongelmiin. Projektin toimisto sijaitsee Raahessa ja sinne voi soittaa paikallispuhelun hinnalla maanantaisin tai tilata kotikäynnin omaan kotiinsa. Kehittämishankkeeseen kuuluu myös omaishoitajien avokuntoutuksen kehittäminen. Avokuntoutuskurssit omaishoitajille ovat toimineet tammikuun alusta asti Pyhäjoella, Raahessa ja Ruukissa. Avokuntoutuskurssin omaishoitajille järjestivät yhteistyössä projektin kanssa Raahen seudun Terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pyhäjoen kunta. Ryhmä kokoontui 3 viikon välein 7 kertaa kevään aikana Jokikartanossa. Omaishoitajien avokuntoutukseen kuuluu 15 paikkakuntalaista omaishoitajaa sekä projektikoordinaattori Taina Laakso Laakso, psykologi Satu Hautala la, ravitsemussuunnittelija Kari-
t a PPe e sonen ja fysioterapeutti Paula Hyödynmaa Hyödynmaa.
Avokuntoutus on tärkeää omaishoitajille Projektin alussa keväällä 2002 tehtiin omaishoitajille seutukunnallinen kysely, josta saatiin seuraavanlainen omaishoitajan profiili. “Omaishoitaja on yleensä nainen, joka on eläkkeellä. Hoidettava on yleensä yli 80-vuotias mies. Omaishoitaja ei yleensä vietä vapaapäiviä ja hän on aika yksin hoitotilanteessa”, kertoo Taina Laakso. Avokuntoutus on avuksi omaishoitajille. Avokuntoutuksen tarkoituksena on kehittää kotona omaistaan hoitavalle psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kuntoutusta ja virkistäytymistä avokuntoutuksena omalla paikkakunnalla. Omaishoitajille on tärkeää, kun he näkevät
toisiaan, koska he ymmärtävät toisiaan ja saavat uusia näkökulmia. Avokuntoutuksen tavoitteena on motivoida osallistujia omatoimisen hyvinvointinsa parantamiseen ja ylläpitämiseen.
Viimeinen kokoontuminen tänä keväänä Keskiviikkona 14.5.2003 Pyhäjoen avokuntoutus ryhmä kokoontui viimeisen kerran, tällä kertaa poikkeuksellisesti Puttaan Kartanossa. Aiheena oli ravinnon merkitys hyvinvoinnille. Luylennon ryhmälle piti Senja K Kyllönen lönen, ravitsemustieteen opiskelija Kuopion yliopistosta. Ohjelmaan sisältyi myös yhteinen lounas, palautteen antaminen ja ensi vuoden aiheet. Ensi syksynä ryhmä jatkaa toimintaansa.
Haluset jättävät Annalan MARJO LUOKKANEN Tuleva kesä tuo tullessaan isoja muutoksia Annalan kotiseutumuseolle. Vuodesta 1987 lähtien Annalan museonhoitajina toimineet Annikki ja Olavi Halunen eivät enää jatka tehtävässään. Haluset ottivat aikoinaan museopestin vastaan Annalan kotiseutumuseon perustaneelta ja suuntaviivat luoneelta kotiseutuneuvos Kalle Tirilältä Tirilältä. Kalle Tirilän aikana Annalan museoalueelle siirrettiin useita rakennuksia ja suurin osa esinekeruusta tapahtui Tirilän toimesta. Annalasta kehittyi yksi
Pohjois-Suomen laajimmista kotiseutumuseoalueista. Halusten aikana museoalueen rakennuksia on kunnostettu museoviraston avustuksella systemaattisesti, samoin esineet on järjestetty aihepiireittän 22 eri rakennukseen. Pihapiirikin on muotoutunut vuosien myötä yhdeksi viihtyisimmistä käyntikohteista Pyhäjoella. Esineitä ei enää tänä päivänä systemaattisesti kerätä, koska tilat ovat rajalliset ja esineitä Annalassa on jo yli 7000 kappaletta. Museo ei voi olla, eikä ole esimerkiksi vanhojen televisioiden ja muiden nykyajan laitteiden keräyspiste. Mut-
ta jos joltakin löytyy vanhaa esimerkiksi kalastukseen tai maatalouteen liittyvää pyhäjokista esineistöä, sellaista otetaan vielä vastaan. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Annalan eri rakennuksiin tehtävät ns. itseohjautuvat näyttelyt. Esimerkiksi pyykkihuoneessa kerrotaan esineiden lisäksi tekstein ja kuvin entisajan pyykkipäivästä. Tulevan kesän mittavin tapahtuma Annalassa on heinäkuun 6. päivänä järjestettävä kotiseutujuhla, jossa juhlapuheen pitää Yppäristä lähtöisin oleva, Oulussa nykyisin asuva tohtoris-
MIELIPIDE Tenniskentän purkamisesta NIMIMERKKI “SIIVOILLAAN” Mieltäni on vaivannut jo vuosia kirkkotien haarassa olevan tenniskentän hoitamattomuus. Viimeiset kymmenen vuotta reunoja on kiertänyt parimetrinen pajukko sekä vuosia vanha kuloheinä. Viime kesänä alkoikin sitten yllättäen tapahtua. Tenniskenttää aloitettiin purkaa. Mutta
työ tyrehtyi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja jäi kesken. Eikä purkutyö ole edistynyt tänäkään vuonna, vaikka kevät jo lähenee kesää. Toinen Vanhatien rumistus on Valistustalon piha, josta pajukkoa ei saada nurin. Viime kesänä odotin Valikkarin pihasiivousta oikein tosissani, kun oli nuorisoseurajuhlatkin, mutta yhtään pa-
ti Luoma ja juhlassa mies Pent entti julkistetaan vuoden 2003 Pauha-Maija tai Pauha-Matti. Annalan museo on avoinna maanantaista 16. kesäkuuta lähtien maanantaista perjantaihin 12-18 ja heinäkuussa Annalaan pääsee tutustumaan myös viikonloppuina. Ovet sulkeutuvat perjantaina 8. elokuuta, joskin isommille ryhmille Annalaan pääsee etukäteen sovittaessa tutustumaan muulloinkin. Museon pääsymaksu on aikuisilta yksi euro ja maksutta maanantaisin jatkuu edellisvuosien tapaan.
yms
jua ei kaatunut. Pääsiäisenä tuli sitten kolmas murheenkryyni, kun urheilukentän vessa poltettiin. Nyt jäljellä on mustunut, puoliksi palanut rakennus, minkä purkua ei kukaan näytä kiirehtivän. Odotetaanko tässäkin seuraavia vuosia, vai eikö purku kuulu kenellekään. Katsotaanko maisemaa ja ym-
päristöä joskus vieraan silmin, niin silloin huomaa nämä keskellä Kirkonkylää olevat rumat ja hoitamattomat paikat. Muutaman tunnin talkoovastuu jokaiselle kuntalaiselle ja järjestölle kerran keväässä ympäristön hoitoon. Unohduksiin ajatusmalli, että tämä ei sitten ainakaan minulle kuulu.
postitse: faksilla:
sähköpostilla:
Etälukio tiedottaa Englannnissa, saksassa ja ruotsissa järjestetään vapaaehtoisia kirjoittamisen kursseja koko lukuvuoden ajan. Ilmoittaudu suoraan opettajalle: englanti: [email protected] (puh. 050 3450 250); saksa: [email protected] (puh. 050 557 9466); ruotsi: [email protected] (puh. 050 305 2864).
KOK OUSK UTSU OKOUSK OUSKUTSU Etelänkylän Alapään yksit yistien osak en yksityistien osakaast sten säänt ömäär äinen sääntömäär ömääräinen
VUOSIK OK OUS VUOSIKOK OKOUS pidetään Rautiperän hiihtoma-
ENGLANNIN JJA AR UO TSIN ABIK UR SSIT EL OK UUSS A! Ilm. 6. jakRUO UOTSIN ABIKUR URSSIT ELOK OKUUSS UUSSA! son työtiloissa Etäilmossa.
jalla sunnuntaina 8.6.03
LUK UVUODEN 2 00 3-2 00 4K UR SSIT on laitettu Etäilmoon. VanUKUVUODEN 200 003-2 3-200 004 KUR URSSIT hat opiskelijat voivat ilmoittautua ensi lukuvuoden kursseille.
Käsitellään yksityistielain
ETÄLUKIOON ILMOITT AUTUMINEN PÄÄTTYY 14.8.2003. InfotiILMOITTA laisuudet järjestetään kouluittain 19.8.2003. LUK UKA USI ALKAA 2 6.8.2 00 3 UKUKA UKAUSI 26.8.2 6.8.200 003
Työttömiä kurssitetaan Pyhäjoella
klo 15.00. sääntömääräiset osakasten päätettävät asiat. - Hoitokunta
NINETTA NÄTKIN Pyhäjoen työvoimatoimisto on ostanut AVARTUM OY:ltä tietotekniikkapainotteisen ohjaavan koulutuksen pitkäaikaistyöttömille. Se pidetään huoltoasema SEO:n yläkerran tiloissa. Kurssille otettiin 16 henkilöä; tosin kaikki 16 hakijaa eivät olleet pitkäaikaistyöttömiä, joten kurssille hyväksyttiin myös muita työttömiä. Kurssiin kuuluu fiilis-jakso, joka sisältää työnhakua, työhaastattelutilanteiden harjoittelua, ryhmätöitä, yrityshaastatteluja
ja -vierailuja. “Myös liikunta kuuluu kurssiimme. Olemme käyneet kävelylenkeillä ja kuntosalilla”, kertoo kurssin ohjaaja Katri Vähäaho ähäaho. “Kurssiin sisältyy myös atkjakso, eli kurssilaisilla on mahdollisuus suorittaa kansalaisen @-kortti, jotkut tosin suorittavat A-ajokortin”, Vähäaho selventää. Ajokorttikoulutus kestää kuusi viikkoa, jonka jälkeen jatkuu viikon mittainen fiilis-jakso. Tällä hetkellä kurssilaiset ovat neljä viikkoa työharjoittelussa itse hakemillaan työpaikoilla. “Työharjoittelun jälkeen meillä
on vielä viisi päivää fiilistä ja kurssi loppuu juhannusviikolla”, Vähäaho sanoo. elk onen Kurssilainen Sinikk Sinikkaa PPelk elkonen kertoo kokemuksistaan: “Kurssilla olen oppinut tietokoneen käyttöä kuten resurssienhallintaa, tekstinkäsittelyä ja internettiä. Näistä kolmesta tekstinkäsittely on ollut vaikeinta, sillä siinä on niin paljon muistettavaa. Hauskinta on ollut opiskella sähköpostin ja internetin käyttöä. Aina on kuitenkin hauskaa oppia uutta, sillä tätähän sitä tarvitaan tänä päivänä.”
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Kotikissan tappaminen on rangaistava teko
Timi-kissa on perheelleen kkor or on yyst st äv ä. orvvaamat aamaton stäv ävä. MAIJA HYÖDYNMAA Viime huhtikuun aikana uutisoitiin paikallisissa lehdissä, että Pyhäjoen Yppärissä kissoja oli
ammuttu kuoliaaksi ja yhtä haavoitettu kevään aikana. Kissoja oli ammuskeltu niiden kotipihan läheisyydessä, aivan asutuksen keskellä.
PYHÄJOEN KUNTA MUUTOKSIA JÄTEHUOLLOSSA Vuoden 2003 alusta kotitalouksien sekä maa- ja metsätalouden ongelmajätteitä otetaan vastaan valvotusti palolaitoksen pihalla, KERRAN KUUKAUDESSA LAUANTAISIN klo 14.00 – 17.00.
1,5-vuotiaan Timi-kissan omistaja Leila Aho oli löytänyt kaksi reikää Timin selästä aiemmin keväällä. Omistaja alkoi epäillä, että joku oli ampunut kissaa.
Timi onneksi selvisi eläinlääkärin antaman ensiavun jälkeen ja koska ampumista ei pystytty varmistamaan, rikosilmoitusta ei tehty. Huhtikuun 11. päivänä, perheen toinen kissa, 2-vuotias Olivia, löytyi kuolleena noin 20 metrin päästä kotipihaltaan. Sillä oli reikä kyljessä. Eläinlääkäri teki ruumiinavauksen kissalle ja epäili, että sitä oli ammuttu 22 kaliiberisella aseella. Kissansa menettänyt omistaja teki Raahen poliisille rikosilmoituksen ammuskeluista. Huhtikuun lopulla Leila Aho joutui todistamaan kissan ampumistapausta. Hän oli lapsensa kanssa pihalla, kun kuuli laukauksen aivan lähistöltä. Jonkun ajan kuluttua laukauksesta Leila oli tarkastellut ympäristöä ja löytänyt erään lähistöllä asuvan kissan kuolleena melkein täsmälleen samasta paikasta
kuin hänen oma kissansa oli löytynyt vain pari viikkoa aikaisemmin. Poliisi tutki kissojen ammuskelua vahingontekona, varomattomana aseen käsittelynä ja eläinsuojelurikoksena. Ampuja on tunnistettu, ja poliisi on takavarikoinut aseen. Asiaa käsitellään edelleen.
Kissa on rakas perheenjäsen Timi-kissa istuu ikkunalaudalla ja on jo toipunut haavastaan. “Timi oli aivan hukassa, kun kissakaveri yhtäkkiä hävisi”, Leila kertoo. Timi on leikattu poikakissa. Myös ammuttu Olivia oli leikattu tyttö. Yleensä leikatut kissat ovat rauhallisempia kuin leikkaamattomat, koska niillä ei ole niin suurta tarvetta merkata reviiriään. Leila ihmettelee, miten kumpikaan kissoista on voinut aiheuttaa kenellekään niin suurta harmia, että ne olisi pitänyt tappaa. “Jos on ollut jotain ongelmia, olisi voinut tulla sanomaan. En käsitä, miksi viattomalta ja puolustuskyvyttömältä eläimeltä piti viedä henki.” Surullista on myös, että Leilan
lapset joutuivat kokemaan tällaista. “Lapset itkivät Olivian kuoleman jälkeen pitkään ja ihmettelivät mitä pahaa se oli tehnyt.” Lain mukaan kotikissan tappaminen on rikos. Kissaa ei saa tappaa, vaikka se kulkisi oman pihansa ulkopuolella. “On ikävää, että ihmiset suhtautuvat kissoihin niin kielteisesti. Moni väittää edelleen, että kissan saa tappaa. Myös kissan arvo lemmikkinä on usein alhainen”, Leila sanoo. Hän korostaakin, että kissanpennuista tulisi ottaa jokin maksu kun niitä luovutetaan uusiin koteihin. Ei siksi, että kissoilla haluttaisiin rikastua vaan sen takia, että kissallakin olisi arvo. Koirista otetaan paljon useammin myyntihinta kuin kissoista. Lakia ei voi tässäkään asiassa ottaa omiin käsiin. Neuvottelemalla kissan omistajien kanssa päästään varmasti yhteisymmärrykseen. Ja jos tuntuu, että kissa on kulkukissa eikä sillä ole kotia, sen voi viedä löytöeläimille tarkoitettuun kotiin, jossa yritetään selvittää sen omistaja.
Tiedekurssilaiset polttamassa tervaa Kuva: Kimmo Pohjanen
Moduvia Oy:n keräilyauto ottaa vastaan ongelmajätteitä seuraavina päivinä vuonna 2003; 14.6. Kotitalouksien ongelmajätteitä ovat mm. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, maalit, liuottimet, vanhentuneet torjunta-aineet, vanhat lääkkeet ja loisteputket. Erillistä maksua vastaan voi keräykseen tuoda TV- ja ATKlaitteet, nestekidenäytöt, pakastimet ja muut kylmälaitteet. Muiden jätteiden keräilyssä tämä ei aiheuta muutoksia. Pyhäjoen Leipä ja Kuljetus (puh. 433739) sekä Ympäristöhuolto Heikki Haapakangas Oy (puh 426066 , 0447255000) hoitavat jätteiden keräilyn entiseen tapaan. Sellaisia jätteitä, jotka eivät sovellu normaaliin jätteiden keräilyyn mm. TV- ja ATK-laitteet, nestekidenäytöt, pakastimet ja muut kylmälaitteet, vastaanottaa Pyhäjoen Leipä ja Kuljetus. Jos itse haluaa viedä jätteet kaatopaikalle, on ne vietävä Jokilaaksojen Jäte Oy:n Ylivieskan jätteenkäsittelypaikalle. Kotitalouksien ongelmajätteitä, eikä muitakaan jätteitä (metalli, kodinkoneet yms.) ei oteta enää vastaan kunnan varikolla. Mikäli jatkossa jätteitä tuodaan varikolle, tullaan jätteen tuoja ja haltija saattamaan teoistaan vastuuseen Jätelain 4 luvun; Roskaantuminen, 19 §, 20 § ja 21 §:en perusteella. PAPERINKERÄYS säkit ja astiat tyhjentää: Ympäristöhuolto Heikki Haapakangas Oy (puh 426066, 044-7255000) Pyhäjoella 19.05.2003 Tekninen lautakunta
Yläasteen tiedekurssin opettaja Antero Kallio opettaa pohtimaan luonnontieteellisiä ilmiöitä todella konkreettisesti. Opiskelijat oppivat kurssilla muun mua ssa vvalmist almist amaan tter er urssin pääpaino on kkuit uit enkin elektr onikk apuolella; Ant er allio onkin aktiivinen elekt muassa almistamaan ervvaa. K Kurssin uitenkin elektronikk onikkapuolella; Anter eroo K Kallio elekt-roniikkaharrastaja.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Seurakunta tiedottaa Jumalanpalv elus ja HPE kirJumalanpalvelus kossa helatorstaina 29.5. klo 10 Koululaisjumalanpalv elus kiroululaisjumalanpalvelus kossa pe 30.5. klo 11.30 Jumalanpalvelus kirkossa su 1.6. klo 10 Helluntaipäivän jumalanpalvelus kirkossa su 8.6. klo 10 Tulossa: Ke säillan kkonser onser onserttti kirkossa ke 18.6. klo 19 (Markku Hekkala laulu ja urut sekä Juhana Kalliokoski urut ja paino) Vir olaisen yyst st sseur akunirolaisen stäävyy vyysseur sseurakunnan Kullamaan kirkkokuoron vier ailu Pyhäjoella ja Pattijoella vierailu 26.6.-30.6. Toivomme, että
mahdollisimman moni vieraista pääsisi kotimajoitukseen. Jos voit ottaa jonkun kuorolaisen kotiisi, voit sopia asiasta Jukka Malisen kanssa p. 040-5050016 Ke säillan kkonser onser onserttti kirkossa ke 2.7. klo 19 (Eliisa Suni piano, Sanna-Kaisa Ruoppa sello) 50 vuo svuottta sit sittten ripillepää ripillepäässeiden kirkk op yhä Pyhäjoen kirkirkkop opyhä kossa su 6.7. klo 10. Ruokailu seurakuntatalolla hinta 8 €. Osallistuminen kotiseutujuhlaan Annalan museolla klo 13 RY: Seurat RY:llä helatorstaina klo 13 (Olli-Veikko Niskakangas, Vesa Tahkola)
KOK OUSK UTSU OKOUSK OUSKUTSU
Lukio tiedottaa
Pyhäjoen K ala st ajainseur an Kala alast stajainseur ajainseuran KESÄK OK OUS KESÄKOK OKOUS pidetään torstaina 12.6.03 Pyhäjoen metsästysseuran majalla alkaen klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! 20.5.03 Johtokunta
Ylioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla perjantaina 30. toukokuuta klo 18.00. Ylioppilaslakki mukaan. Ylioppilasjuhla ja lukion opiskelijoiden kevätjuhla lauantaina 31. toukokuuta klo 12.00 monitoimitalolla.
Liikkeemme AUKIOLOAJAT muuttuvat 31.5.03 alkaen: * ma-pe 9-17 * la suljettu
Järjestöt toimivat Kaa tuneit aatuneit tuneittten omaise omaisett / Py Py-alaosasto. Piirin kesähäjoen alaosasto juhlat pidetään su 15.6. Alavieskassa. Klo 10 jp:n jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla, klo 11.15 ruokailu srk-talolla, klo 13 päiväjuhla Alavieskasalissa (koululla). Juhlille ei yhteiskuljetusta. Tied. Annikki puh. 433 660. Pir osk en maa seutunaise Pirtttik tikosk osken maaseutunaise seutunaisett ry ry. Iltakahvit Pahkamaan mökillä Asikkaperällä ma 2.6. klo 18.30. Kaija Himanka esittelee vitamiineja ym. Swipe-tuotteita. Emäntinä Irja ja Leena. Pyhäjoen Ampuja Ampujatt ry ry. Kesän Trap-haulikkoammunnat alkavat tiistaisin klo 18. Aloituspäivä ti 3.6. klo 18. Mauri V. Vastuulliset valvojat järjestävistä seuroista. Pyhäjoen ampujat: Mauri Virkkunen 040 844 2957, Pyhäjoen metsästysseura: Tapio Korkiakoski 040 575 9156, Yppärin erämiehet: Mirkko Karjaluoto 0400 880 336, Parhalahden metsästäjät: Pekka Sarpola 040 530 2761. Osanottomaksut: jäsenet 2 euroa, vieraat 3 euroa. Pyhäjoen Joki-Kiekko Joki-Kiekko. Osallistutaan porukalla HALLITALKOISIIN! Vanhempien vakioillat: F-E-junnut ma ja pe, D-junnut ti ja to. Edustusporukka ke. Lauantaisin yhteiset talkoot. Tervetuloa entisten, nykyisten ja tulevienkin harrastajien vanhemmat, kummit, vaarit, ukit ja papat sekä kaikki jääurheilun ystävät! Tulla voi tietysti minä päivänä tahansa, kukin mahdollisuuksi-
Kalajoella palvelemme normaalisti.
ensa mukaan. Pyhäjoen kkala ala st ajainseur alast stajainseur ajainseuraa / v apak ala stusjaost o . La 31.5. apakala alastusjaost stusjaosto klo 19.00 HAUKIKUNINGASkilpailu Tervon kalasatamassa. Suurimman hauen saanut julkistetaan v. 2003 haukikuninkaaksi tai –kuningattareksi. Tiedustelut: Esa Sarpola 040-5166 646 Pyhäjokialueen kko otiseutuliit tiseutuliit-to to. 1.-3.8. valtakunnalliset kotiseutupäivät Tampereella. Pyhäjokialueen kotiseutuliitto tarjoaa päiville ilmaisen kyydin, osallistumis- ja majoituskuluista huolehtii jokainen matkaanlähtijä itse. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 6.6. mennessä Leena Ojala 477307 tai Harri Turunen 472533. Pyhäjoen Moo erho Mootttorik orikerho erho. Pe 6.6. klo 18.00 Monitoimitalon pihalla mikroautolla ajoa noin 510- vuotiaille. Tiedustelut: Toivo Kylmälä 0400-584 199 Pyhäjoen PPauh auh u . To 29.5. klo auhu 12.00 juostaan Pauhun Pinkaisu. Sarjat T/P 7- M 60. Kilpailukeskus Parmaco Annalankankaalla. Reitti: Annalantie-VainiontieKalliotie-Vihannintie. Tiedustelut: 040-540 5974 Raahen ps yyk e ry psyyk yyke ry. Pyhäjoen avoin keskusteluryhmä on jatkossa PUHTIS. Ryhmä kokoontuu tiistaisin Puhtolassa klo 1214. Ryhmässä jutellaan, kahvitellaan ja tehdään asioita ryhmäläisten toiveiden mukaan. Tied. Niina puh. 223 7343. Tervetuloa mukaan!
Kaikki lukiolt lukioltaa laina lainatttu ma matteriaali
VIISASTUMASTA”
Onnittelemme opintonsa päättäneitä!
ON PALA UTETT AVA ALAUTETT UTETTA LUKIOLLE 3 1.5.0 3 MENNESSÄ! 31.5.0 1.5.03
- AISKHYLOS
Pyhäjoen Yrittäjät ry.
Olisiko paikkaa
SARPOLAN YKSITYISTIEN
“EI IKÄ ESTÄ
Tämä koskee kirjoja, videoita, CD-levyjä ym. lukion omaisuutta.
KIMPP AKYYTIIN KIMPPAKYYTIIN Raahen Rautaruukille ajalle 2.-1 9.6. ? 2.-19.6.
PYHÄJOEN KUNTA
Puh. 044-5497646
tienhoitokunnan vuosikokous 11.6. kello 18 Sylvi Sarpolalla. Käsitellään yksityistielain vuosikokoukselle määräämät asiat. - Hoitokunta
Leikkikenttätoiminta 4.6. – 8.7.2003 Nikkarila ma-pe klo 10-13 Kauko ma-pe 13-16 Luoto (koulun lähellä) ma-pe 10-13 Annala ma-pe 13-16 Etelänkylä ma-pe 10-13 Kielosaari ma-pe 13-16 Pirttikoski ma-pe 10-14 Parhalahti ma-pe 10-14 Yppäri ma-pe 11-15 Ohjattu leikkikenttätoiminta on tarkoitettu lähinnä 3-10vuotiaille lapsille. Kenttien kunnosta vastaava henkilö on Rauno Jylkkä, häneen voi ottaa yhteyttä mikäli esim. leikkikenttien välineissä on jotain vikaa. Ohjatun toiminnan vastuuhenkilö on Hanna Teräslahti, puh. 4390 226 tai 0407402 497
Helluntaiseurakunta
Kalenteri Kirjastotalossa on kesäkuussa Paula Mankisen maalauksia.. Avoinna: ma, to 11-16, to, ke, pe 13-20. Ma 9.6. taideretki Kalajoelle Kalajoelle: Heikki Ulvin ateljee, Santaholman Havula ja Isopahkalan keramiikkapaja. Hinta 13 €/ hlö sis. linja-autokyyti, sisäänpääsyt ja opastukset kohteisiin sekä kakkukahvit Ulvin ateljeessa. Ilm. virastotalolle 43901 to 5.6. mennessä. Su 15.6. klo 19 lukion Pauhasalissa Kesäyön unelmia- konser serttti. Jyrki Anttila (tenori), Mika Jaakola (piano). Liput 10 €. Monitoimitalo ja kuntosali avoinna ma-pe 7-21, la 1518.30. Kuntosalilla naisten vuoro ti ja to klo 18-19.30. Monitoimitalo suljettu to 29.5. (Helatorstai). I-lohko varattu pe 30.5. klo 17-20 salin koristelua ja yo-juhlan harjoituksia varten. Koko monitoimitalo varattu la 31.5. n. klo 16 asti yläasteen kevätjuhlan ja yo-juhlan takia. Yleisurheilukentän harjoitusvuor oja kesän ajalle voi varata vuoroja vapaa-aikatoimistosta p. 4390 235 / 044-7390 235. Sekapesis yläastelaisille ja sitä vanhemmille maanantaisin klo 18-19.30 Pyhäjoen pallokentällä. Kok o perheen rre etki W oko Waasalandiaan ti 3.6. Hinta: 23 € / hlö (sis. kyydin ja pääsylipun). Mukaan lisäksi eväät ja taskurahaa. Ilmoittautumiset virastotalon neuvontaan p. 43901. Alle 10-vuotiaille huoltaja mukaan. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.50, Kirkonkylän Shell 9.00, Yppärin Neste 9.10. Lähtö takaisin klo 17, paluu Pyhäjoelle n. klo 20. Matkan voi maksaa ennakkoon virastotalon neuvontaan tai viimeistään bussissa (tasaraha mukaan). Yleisurheilun viikkokisat ke 4.6. klo 18 yleisurheilukentällä. Lajit: T/P 5, 7 ja 9 v. 40 m ja pallonheitto, T/P 11 v. 60 m ja pallonheitto, T/P 13 v. 60 m ja korkeus, T/P 15 v. 100 m ja korkeus. Ilmoittautuminen puoli tuntia ennen kilpailujen alkua
paikan päällä. Lasten vanhempia ja urheiluseurojen väkeä pyydetään toimitsijoiksi! Liikuntakerhot ala-astelaisille 9.6.-4.7. Yppärin koululla ma ja ke klo 10.30-12, Pirttikosken koululla ma ja ke klo 13-14.30, Parhalahden koululla ti ja to klo 10.30-12, Kirkonkylän yleisurheilukentällä ti ja pallokentällä to klo 12.45-14.15 Raahen seutukunnan p yör äipy öräilyviikk o 8.-15.6. Pyhäjoen pyöyviikko räilytapahtuma la 14.6. lähtö klo 12 Kielosaaresta (matkat 30 ja 60 km). Pyhäjoki-melont Pyhäjoki-melontaa päättyy Pyhäjoelle su 15.6. n. klo 15. Uimakoulu Raahen uimahallissa ma-pe 23.-27.6. Ryhmät: uimataidottomat ja uimataitoiset (osattava uida vähintään 10 m). Hinta: 38 € / hlö / viikko (sis. uimaopetuksen, linja-autokyydin ja uimamerkkien suorittamisen). Ilmoittautumiset: pe 13.6. mennessä virastotalon neuvontaan p. 43901. Nuorisopurjehdus Raahen Fiialla 30.6.-4.7. yläasteikäisille tai ensi syksynä yläasteelle meneville pyhäjokisille nuorille. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Sinikalta p. 044-7390 235. Rantaleiri ala-astelaisille mape 7.-11.7. klo 10-15 Veteraanimajalla. Hinta: viikkomaksu 18 €, päivämaksu 5 € (sis. kyydin ja materiaalit). Ilmoittautumiset: ti 24.6. mennessä virastotalon neuvontaan p. 43901. Leirille mahtuu 40 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Nuorison kkala ala stusleiri 7.-9.7. alastusleiri Metsähallituksen Yli-Vuokin virkistyskalastusalueella. Hinta 50 €, sis. matkat, opetuksen, vakuutuksen ja ruokailut. Mukaan mahtuu 10 hlö. Ilmoittautumiset ke 25.6. mennessä virastotalon neuvontaan p. 43901. Maksu maksetaan joko ennakkoon virastotalon neuvontaan tai viimeistään leirille lähtiessä. Lisätietoja Markku Tuuttila p. 044-071 9387. Järj. Vapakalastusjaosto ja vapaa-aikatoimi.
Hautakivet
- Nimien kaiverrus - Ilkivaltavakuutus
- Vanhojen kivien entisöinnit - yli 65 vuoden ammattitaidolla
Myyntiedustajat Merijärvi Pyhäjoki
Saukko Juhani Ojala Pentti
0400-946 668 08-433 778
HYVÄN SANOMAN KOKOUS pe 30.5. klo 19, Vanhatie 31. Puhumassa Ilpo Jokimäki Papua Uusi-Guinealta. Iltakahvi. Tervetuloa!
P YHÄJOEN
K UULUMISET Puh: (08) 4390 244 Fax: (08) 4390 282
Hyvää kesää kaikille! Perusturvalautakunta
sivu 7
www.pyhajoki.fi/kuulumiset [email protected] Lehden taittajat: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071
Ylivieskan Kivihiomo KY Tehdas: Puuhkalantie 84100 Ylivieska Puh. 08 - 420 287 fax 08 - 410 480 [email protected]
PÄÄTOIMITTAJAT: Saara Pakaslahti / Sari Rintamäki TOIMITUSSIHTEERI: Saara Pakaslahti TAITTAJA: Olli Hyvärinen Seuraava lehti (nro 23) ilmestyy >> keskiviikkona 4.6.2003 Aineisto toimitettava >> maanantaina 2.6.2003 klo 15.00 mennessä Levikki >> vko 22: 1740 kpl >> vko 23: 1740 kpl
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,2 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> Puoli sivua: 90 € >> Koko sivu: 130 € >> Järjestöpalsta: 20 €/vuosi Aikataulut ja ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 2112 510 tai 2112 520
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 7. 5 . 2 0 0 3
Ikääntyvien kuntosalilla veteraanien kunto nousee
Aaro Karsikko ja Esko Hemmilä harjoittelevat säännöllisesti ikäihmisten kuntosalilla. MAIJA HYÖDYNMAA Iltapäivisin - maanantaina ja perjantaina - Jokikartanon palvelukeskuksen kuntosalille kokoontuu joukko reippaita sotaveteraaneja. Vuoden vaihteessa palvelukeskukseen saadut, ikääntyville ihmisille tarkoitetut, kuntosalilaitteet ovat olleet kovassa käytössä heti tammikuusta
alkaen. Pyhäjoen sotaveteraanien vuosikokouksessa heräsi ajatus siitä, että kuntosalia voitaisiin käyttää ikääntyvien veteraanien toimintakyvyn ylläpitäjänä ja kohottajana. Ajatus pantiin käytäntöön saman tien, ja veteraanien kuntosaliryhmät aloittivat harjoittelun Jokikartanon kuntosalilla kevättalvella.
Harjoitteluun halukkaille veteraaneille tehtiin aluksi TOIMIVAkuntotesti, joka on käytössä myös muualla Suomessa, muun muassa juuri veteraanien kuntoutuslaitoksissa. Testin perusteella jokaiselle veteraanille suunniteltiin yhdessä Pyhäjoen terveysaseman fysioterapeutin, Paula Hyödynmaan maan, kanssa sellaisia harjoituksia, jotka olisivat parhaiten veteraanien toimintakykyä ylläpitäviä ja kohottavia.
Jokikartano on sopiva paikka Jokikartanossa, omassa ryhmässään kuntosalilla harjoitteleo massa käyvät veteraanit Esk Esko Hemmilä ja Aaro Karsikko ovat harjoitelleet salilla maaliskuusta saakka. “Jokikartanon kuntosali on ikääntyvälle väelle oikein so-
Martat pajutyökurssilla
piva. Siellä ei ole liikaa laitteita, eikä tarvitse ’kilpailla’ nuorempien kanssa. Hien saa kuitenkin hyvin pintaan”, veteraanit kertovat. Talvisaikaan ryhmälle on vedetty myös veteraanijumppaa monitoimitalolla. Siihenkin nämä miehet ovat säännöllisesti osallistuneet. Hemmilän ja Karsikon muutkin harrastukset pitävät kuntoa yllä. “Kalastan ja marjastan kesäisin. Silloin joutuu monesti kulkemaan epätasaisessa maastossa ja se tekee hyvää tasapainolle ja kunnolle”, Hemmilä kertoo. “Hiihtelen usein talvella. Kävelylenkit pitävät myös kuntoa yllä”, sanoo Karsikko. “Kyllähän jokaisen kuuluu liikuttaa itseään ja huolehtia itse kunnostaan ja terveydestään”, miehet toteavat lopuksi. Kuntosalin lisäksi Pyhäjoen kunta tarjoaa edelleen kuntoutussuunnitelmien mukaista laitos- ja avokuntoutusta veteraaneille, hakemusten perusteella. Ikääntyvien kuntosalilla Jokikartanon palvelukeskuksessa käy myös monia muita vammais- ja eläkeläisryhmiä harjoittelemassa omilla vuoroillaan. Aktiivisen käytön vuoksi näyttääkin siltä, että ikäihmisten kuntosalille on ollut tarvetta Pyhäjoen alueella.
Heikki Viljanmaa opastaa Simpasen Annikkia pajukorin päättelyssä. Etualalla punoo omaa amppeliaan JJaakk aakk yhäluot o. aakkoo PPyhäluot yhäluoto.
Kesän tavarat
edullisesti Yrjänältä Sähkögrilli
Puulaatikko
Silityslauta
GERN
NAC 0200
NAH 0002
UAA 0400
34,-
- 2000W
36,-
8,-
Pallogrilli
Apupukkipari
Muovisanko
- 46 cm (18")
DAK 0463
- kotimainen
- emaloitu
18,90
Rengaspoltin
6,90 Grillihiili 14 l
2,50
28,Mänty nestesaippua 3l FAE 0060
Tikkataulu
1,90 Mäntykalusto ZAB 0165
1,85
159,-
3 kpl
Jalkapumppu
Sonic Myyränkarkoitin - CE hyväksytty
3,-
2,70
- 300 hz
16,90
GERN paineilma-
Muurinpohja-
Syväsuojaava
laitesarja
pannu
puuöljy
DAC 0027
24,-
7,90
12,-