Data Loading...
Vuosikertomukset: Keski-Suomen museo 2019 Flipbook PDF
Vuosikertomukset: Keski-Suomen museo 2019
109 Views
71 Downloads
FLIP PDF 836.79KB
1
KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2019
2
3
SISÄLLYS
VUOSI 2019 4
KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO
TOIMITILAT 7 Museorakennus 7
Kokoelmakeskus 8
Pikkumuseoiden kokoelma- ja konservointityö Muut erillismuseot
Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston toiminta
Tutkimusarkiston kartunta
Kuvakokoelmien kartunta
29 31 32 32
32
33
Vapaudenkatu 28:n toimitilat ja käyttöarkisto 8
Palvelut ja aukiolo
YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ
36
Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
37
Rautpohjan tehdasmuseo
Pikkumuseot
9
11
NÄYTTELYT
12
14
Muut näyttelyt
MUSEOKASVATUS
MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ
Museokäynnit
Yleisötapahtumat ja työpajat
Muut käynnit museon tiloissa
Opastukset ja yleisötyö
MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ
KOKOELMATOIMINTA
16
17 19 20 21
23
Nykyajan dokumentointi
16
Tallennus ja dokumentointi
16
21
Kokoelmanhallintajärjestelmät
15
Kokoelmatilojen kehittäminen
12
Muu dokumentointitoiminta Esine- ja taidekokoelmat
Esinekokoelmien kartunta ja kokoelmapoistot Esinekokoelmien luettelointi ja järjestelytyö Taidekokoelman kartunta
Kokoelmien käyttö ja lainaus
Käsikirjasto ja leikekokoelma Konservointi
Toimitus Virpi Mäkinen • Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen • Grano Oy 2020
21 23 24 25 25 26 26 27 27 28
Kuva- ja arkistopalvelut
Kokoelmien digitointi ja luettelointi Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi
Sanomalehti Keskisuomalaisen museo
ALUEELLINEN TOIMINTA
Paikallismuseo- ja avustusneuvontapalvelu
palvelut
Tiedon välittämisen ja digitaalisen saavutettavuuden
34
35
36 38 38 40 41 45
Alueellisen museotyön kehittäminen ja verkostot 47
Alueellisten palveluiden tarjoaminen yleisölle ja yhteisöille 48
KULTTUURIYMPÄRISTÖTOIMINTA
50
53
Kulttuuriympäristön viranomaistyö
Muu kulttuuriympäristötoiminta
Rakennusperinnön neuvontatyö
Kulttuuriympäristön hanke- ja sidosryhmäyhteistyö
HALLINTO
TALOUSARVIO
MUSEON HENKILÖKUNTA
Vakinainen henkilökunta
Toiminnan kehittäminen ja työhyvinvointi
Tilapäinen henkilökunta
Henkilökunnan koulutukset Toimikunnat ja työryhmät
51 55 57 60 61 62 62 63 64 65
65
4
Vuosi 2019
Keski-Suomen museon museorakennus oli edelleen kiinni koko vuoden. Mittava peruskorjaus valmistui maaliskuun lopulla, ja rakennus luovutettiin sen jälkeen käyttäjille. Suunnitteluvaiheen jälkeen siirryttiin rakentamaan museon kahteen keskimmäiseen kerrokseen sijoittuvaa Keskisuomalaisuutta etsimässä -perusnäyttelyä. Näyttelyn suunnittelu- ja toteuttaminen työllisti museon oman henkilökunnan lisäksi laajan, eri alojen asiantuntijoiden joukon rakenteiden tekijöistä valaistuksen toteuttajiin ja ohjelmoijiin sekä erityissisältöjen tuottajiin. Näyttelyaineistojen esillepano eteni sitä mukaa, kun rakenteet saatiin viimeisteltyä ja olosuhdevitriinit valmistuivat. Samaan aikaan perusnäyttelyn toteutuksen kanssa eteni myös “uuden” museon ensimmäisten vaihtuvien näyttelyjen suunnittelu. Valmisteltiin hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa Keski-Suomen museolle lahjoitetusta Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahaston taidekokoelmasta koottavaa näyttelyä ja jyväskyläläisestä Miljoonasade-yhtyeestä kertovaa näyttelyä. Alkuperäistä museon avaamisaikataulua jouduttiin viivästysten vuoksi siirtämään joulukuun puolivälistä vuoden 2020 alkupuolelle. Museo palveli asiakkaitaan kuitenkin pikkumuseoissaan, joissa vuoden aikana vieraili kaikkiaan 26 239 kohteista ja kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta. Museoissa järjestetyt 10 yleisötapahtumaa houkuttelivat yhteensä 9 752 osallistujaa. Koska Keski-Suomen museo oli kiinni, järjestettiin pääosin koululaisille suunnatut työpajat Käsityöläismuseossa. Niitä pidettiin vuoden aikana 181. Keski-Suomen museon kokoelmat olivat auki asiakkaille vain rajoitetusti, sillä samalla kun esineitä valittiin ja konservoitiin ja kuvakokoelmia käytiin läpi ja skannattiin perusnäyttelyä varten, käynnistyi myös Jyväskylän kaupungin museopalveluiden laajamittainen kokoelmanhallintajärjestelmän uudistaminen. Vuonna 1986 käyttöön otetusta vanhasta järjestelmästä siirrytään viimein nykyaikaiseen ja paremmin saavutettavaan kokoelmanhallintajärjestelmään. Muutoksen suunnittelu ja kokoelma-aineistojen valmistelu siirtoa varten vaati erityisen paljon työtä kokoelmien parissa työskenteleviltä ja uuden järjestelmän toimittajalta. Merkittävänä apuna oli myös Jyväskylän tietohallinnon asiantuntijuus. Järjestelmä saadaan valmiiksi ja käyttöön vuoden 2020 aikana.
5
Yritys- ja laitosmuseo yhteistyö jatkui tiiviisti Sairaalamuseossa ja Rautpohjan tehdasmuseossa. Monivuotinen urakka sairaalatoimintojen dokumentoinnissa edistyi merkittävästi. Hanke liittyy uuteen Sairaala Novaan siirtymiseen ja vanhan sairaalaan käytöstä poistumiseen. Nyt ei dokumentoitu enää tiloja, vaan sairaalan eri toimintoja. Rautpohjan tehdasmuseossa kiinnostava hanke oli 1960-luvun palkanlaskuun ja reikäkorttikoneisiin liittyvä tallennustyö ja videon teko yhdessä Tietojenkäsittelymuseon asiantuntijoiden kanssa. Tehtaan toiminnasta kertovaa pysyvää näyttelyä täydennettiin ja osallistuttiin henkilöstölle suunnattuihin tapahtumapäiviin. Uusi museolaki (314/2019) hyväksyttiin eduskunnassa 15.3.2019. Samalla uudistettiin myös laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Lakimuutoksen myötä Suomeen luodaan vuoden 2020 alusta alkaen alueellisten ja valtakunnallisten vastuumuseoiden järjestelmä. Näin vanha aluetaidemuseo- ja maakuntamuseojärjestelmä jää historiaan. Alueellisen vastuumuseon erityistehtävät kirjattiin lakiin. Jyväskylän taidemuseo ja Keski-Suomen museo hakivat yhdessä alueellisen vastuumuseon statusta nimellä Jyväskylän museot. Hakemukseen laadittiin suunnitelma alueellisten tehtävien hoidosta vuosina 2020-2023. Marraskuussa 2019 saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä päätös museoiden uudesta asemasta ja vastuumuseotehtävien hoitamisesta. Päätös tiivistää entisestään Keski-Suomen museon ja Jyväskylän taidemuseon yhteistyötä ja alueellisen toiminnan suunnittelua ja toteuttamista vuodesta 2020 alkaen. Jo vuoden 2019 alueellisessa toiminnassa Keski-Suomen museossa otettiin huomioon uuteen museolakiin kirjatut painopisteet, joissa korostettiin asiantuntijana ja viranomaisena toimimista, kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön vaalimista, tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, tiedon tallentamista ja digitaalista saavutettavuutta. Iloksemme useat yhdistysten ylläpitämät keskisuomalaiset paikallismuseot sitoutuivat uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään siirtymiseen, ja KIOSKI-rakennusinventointitietokannan valmistelu yleisölle avattavaksi käynnistyi. Museotyöhön liittyvää neuvontaa annettiin 19 keskisuomalaisen kunnan alueella. Kulttuuriympäristötyössä painottui erityisesti museon viranomaisrooli. Lausuntoja annettiin 223. Vuoden aikana valmistui Jyväskylän Tilapalvelun johdolla tehty tarveselvitys museoiden kokoelmakeskuksen laajentamisesta. Merkittävästi Keski-Suomen museon toimintaan liittyi myös Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan hankesuunnitelman teko. Päätökset hankkeen toteuttamisesta tehdään vuonna 2020. Uuden museokeskuksen syntyyn luottaen Keski-Suomen museo haki Alvar Aalto -säätiön kanssa
6
toteutettavaan yhteishankkeeseen, uuden museokeskuksen toimintakonseptin luomiseen Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-avustusta. Päätös 350 000 euron avustuksen myöntämisestä saatiin joulukuussa. Kahden museon yhteishanke ajoittuu vuosille 2020-2023 – samalle ajanjaksolle, jolle myös rakennushankkeen on tarkoitus ajoittua. Museot kiinnostavat jyväskyläläisiä ja kaupungissa vierailevia. Jyväskylän kaupunki ymmärtää hienosti museoiden merkityksen kaupungin vetovoiman lisääjinä. Siihen liittyy myös kaupungin keskustassa sijaitseviin kulttuuri- ja taidelaitoksiin kytkeytyvä Jyväskylän sydän -kehittämishanke. Työntäyteinen vuosi on takana. Monia isoja hankkeita on edistetty ja saatu lähes valmiiksi. Useiden tuloksia päästään näkemään vuonna 2020. Isot hankkeet ovat opettaneet projektien dynamiikkaa ja hallintaa, vaatineet sujuvaa yhteistyötä museon sisällä ja lukuisten ulkopuolisten tahojen kanssa. Hengähdystaukoja ei juuri ole ollut. Kiitos vuoden 2019 aherruksesta ja sitoutumisesta niin museon henkilökunnalle kuin kanssamme hankkeita toteuttaneille kumppaneille.
Heli-Maija Voutilainen museotoimenjohtaja
7
TOIMITILAT
Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Lisäksi ympäri vuoden ovat avoinna Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo ja Museokauppa Sparvin Toivolan Vanhalla Pihalla. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu.
Museorakennus Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 531,5 m², josta näyttelytilaa on 1 328,5 m². Kahden perusnäyttelyille varatun näyttelysalin lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, 60-paikkainen luentosali, kokoushuone (entinen kahvio), kolme työhuonetta sekä noin Keski-Suomen museon peruskorjauksen työmaa 3. kerroksessa. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.
8
300 m² muuta käyttötilaa. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Toimintavuonna museorakennus oli suljettu peruskorjauksen ja uuden perusnäyttelyn rakentamistöiden vuoksi. Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jyrki Iso-Aho. Korjaustyön urakoitsijana oli VRP Rakennuspalvelut Oy. Peruskorjattu museorakennus luovutettiin Keski-Suomen museolle maaliskuun lopussa, jonka jälkeen päästiin aloittamaan uuden perusnäyttelyn rakennustyöt. Näyttelyrakenteet toteutti VRP Rakennuspalvelut Oy työmaamestarinaan Pasi Auvinen. Vitriinirakenteet valmisti Palokan Puutuote Oy yhteyshenkilönään Jari Kuisma.
Kokoelmakeskus Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös esinekokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 KeskiSuomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. Toimintavuonna Kokoelmakeskuksen käytössä oli vuokrattua lisätilaa B-rakennuksesta ja Salmirannan väistökoulusta museorakennuksesta tyhjennettyjen näyttelyesineiden ja kalusteiden välivarastointiin (534 m²).
Vapaudenkatu 28:n toimitilat ja käyttöarkisto Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon (rakennustutkimus ja arkeologia) palvelut sekä arkistopalvelut toimivat Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä
9
on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28 kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kokoushuone, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja.
Pikkumuseot Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo ja Museokauppa Sparvin (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläismuseoon kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010 ja ne avattiin yleisölle Keski-Suomen museon Käsityöläismuseona vuonna 2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Vuoden 2017 marraskuussa otettiin käyttöön vanhan mallin mukaan rakennettu Sparvinin talo, johon sijoittuvat Museokauppa Sparvin ja työpajatilat. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on 346 m² tilaa rakennuksen kellarikerroksessa. Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa ja liitettiin kokoelmiin vuonna 2016. Lyseon kokoelma-aineistoille valmistui uusi säilytystila Savelan Onkapannuun syksyllä 2014. Käytössä on 250 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa 329 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla.
10
11
Palvelut ja aukiolo Keski-Suomen museo: suljettu peruskorjauksen ja uuden perusnäyttelyn rakennustöiden vuoksi koko vuoden. Heiskan taiteilijakoti: Avoinna kesäkaudella 2.7.–29.8. ti-to klo 11-12 ja 13-15, muina aikoina sopimuksesta. Museon avoinna pidosta vastasi kesäkaudella museonvalvoja Monika Kravt. Ilmainen sisäänpääsy. Käsityöläismuseo ja Museokauppa Sparvin Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja lauantaisin klo 10-15. Joulupiha-tapahtuman aikaan 23.11.– 23.12. museo ja museokauppa olivat avoinna normaalein aukioloin + la 23.11. klo 10-20, su 24.11. klo 11-16, la 30.11. klo 10-17, su 1.12. klo 11-16, pe 6.12. klo 11-16, la 7.12. klo 10-17, su 8.12. klo 11-16, la 14.12. klo 10-17, su 15.12. klo 11-16, ma 16.12. - pe 20.12. klo 11-17, la 21.12. klo 10-17 ja su 22.12. klo 10-16. Ilmainen sisäänpääsy. Museonvalvojina työskentelivät Sirpa Tuhkala, Maria Oksanen ja Kirsi Sokka. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä: Avoinna kesäkaudella 4.7.– 31.8. ti-la klo 10-17. Pääsymaksu aikuisilta kuusi euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi. Museon avoinna pidosta vastasi kesäkaudella museonvalvoja Veera Meinander. Pienmäen talomuseon 50-vuotisjuhlaa vietettiin 12.7. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Niemisjärven historiayhdistyksen kanssa. Karjankutsuhuutoesityksestä vastasi Taina Halmemies. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950–1966 aikana. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Toimintavuoden alussa Pienmäen päärakennuksen tuvan uuni rakennettiin uudelleen. Muuraustöistä vastasi Rakennusliike Pekka Hämäläinen. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä: avoinna 2.7.– 2.8. ti-pe klo 12-16. Ilmainen sisäänpääsy. Museon avoinna pidosta vastasi Könkkölä tila ry. Lyseon museo oli suljettu yleisöltä rakennuksessa tapahtuneen vesivahingon vuoksi. Niitynpään työläiskoti Vaajakoskella oli avoinna 27.6.–29.8. torstaisin klo 12.3015. Ilmainen sisäänpääsy. Kohteen avoinna pito ostettiin Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:ltä.
12
13
NÄYTTELYT Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen Keski-Suomen museon uuden Keskisuomalaisuutta etsimässä -perusnäyttelyn suunnittelu, toteutus ja rakentaminen jatkui koko toimintavuoden. Näyttely- ja yleisötyöhenkilökunta keskittyi uuden perusnäyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Perusnäyttelytiimiin kuuluivat Ilja Koivisto, Tuula Vuolio-Vallenius, Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Pirjo Sojakka. Näyttelyn käsikirjoittajina toimivat Anna Muittari ja Johanna Puhakka, esineellisestä käsikirjoituksesta ja esinevalinnoista vastasi Pirjo Sojakka ja arkeologisista valinnoista Miikka Kumpulainen. Projektin koordinointivastuu oli Tuula VuolioValleniuksella. Kokoelmatyöryhmään kuuluivat Pirjo Sojakka (vetovastuu), Sirpa Suhonen ja Susanna Terho sekä konservaattorit Anne Vesanto ja Esko Ahola. Valokuva- ja arkistotyöryhmään kuuluivat Johanna Puhakka (vetovastuu), Anna Muittari, Pekka Helin, Pirjo Sojakka ja Suvi Hänninen. Näyttelytekstien kirjoittajina toimivat Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Pirjo Sojakka. Hirsirakenteisen saunainteriöörin rakenteet koottiin Keski-Suomen museon 2. kerrokseen uutta perusnäyttelyä varten. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.
Museorakennus oli koko toimintavuoden suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Alkuvuosi oli perusnäyttelyn rakenteiden (VRP Rakennuspalvelut Oy) ja vitriinien urakkalaskennan aikaa. Alkuvuonna kilpailutettiin av-ohjaus- ja hallintajärjestelmän sekä valaisimien ja digisisältöjen tuottaminen. Keväällä näyttelyä varten hankittiin myös hahmonukkien tekijä ja kuvittaja. Museorakennuksen peruskorjauksen valmistumisen jälkeen sisätilat luovutettiin museon käyttöön huhtikuun lopulla. Ennen näyttelyrakentamisen aloittamista selvitettiin sähkö- ja tietoliikennekaapelointitarpeet (näytöt, projektorit, dataloggerit). Toukokuussa kiireellisimmiksi hankinnoiksi todettiin 3. kerroksen 1952 pienoismallin vitriini ja 2. kerrokseen tuleva tupa ja savusauna, joiden rakentaminen käynnistyi kesällä. Ennen muun näyttelyrakentamisen käynnistymistä viimeisteltiin sähkön ja äänentoiston kaapelointi kattorakenteissa. Vitriinien tekijä Palokan Puutuote Oy teki malliolosuhdevitriinin testattavaksi. Ennen kesää tilattiin näytöt ständeineen ja projektorit. Kesällä käynnistettiin dataloggerien hankinta ja lokakuussa vitriinien olosuhdehallinnan silicageelien hankinnat. Elokuussa aloitettiin yhteistyö painopalveluista Granon kanssa ja myös hahmonuket olivat tuolloin valmiit. Vitriinien asentaminen aloitettiin syyskuun lopussa ja loka-marraskuussa asennettiin valokaapit, näytöt sekä suurin osa proNäyttelyrakenteiden toimivuutta ja valaistuksen toteuttamista havainnollistettiin ja testattiin perusnäyttelyyn valmistuneella koevitriinillä. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.
14
15
jektoreista paikoilleen. Näyttelyn oli alun perin tarkoitus olla valmis joulukuussa (avajaiset 13.12.). Päämäärään ei kuitenkaan päästy, vaan uuden perusnäyttelyn avaaminen siirtyi alkuvuoteen 2020.
MUSEOKASVATUS
Toimintavuonna perusnäyttelyn rakentamisen ohella jatkui myös näyttelyn sisällön suunnittelu ja tuotanto. Näyttöjen sisältöjen tuotanto (tekstit, kuvat, videot, kuunneltavat), ohjelmointi (iDiD digital signage) ja graafinen suunnittelu käynnistettiin touko-kesäkuussa. Näyttelyn äänisuunnitelma valmistui ja äänituotanto saatiin kesän aikana suurelta osin valmiiksi. Muun muassa näyttelijöiden kanssa yhteistyössä tehdyt muisteluäänitykset valmistuivat. Myös isojen kuvien ja valokaappikuvien kartoitus käynnistettiin ennen kesää.
Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja viestinnästä vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyöhön osallistui myös Keski-Suomen museon Käsityöläismuseon henkilökunta. Toimintavuonna museokasvatuksen opetus- ja tapahtumatuotanto keskittyi Käsityöläismuseoon KeskiSuomen museon ollessa suljettuna. Myös Jyväskylän kaupungin 5. luokkalaisten kulttuuriopetussuunnitelman Kompassi-käynnit järjestettiin Käsityöläismuseossa.
Toimintavuoden aikana näyttelyn digisisällöt käsikirjoitettiin ja suuri osa videosisällöistä tuotettiin. Myös näyttelyyn sijoitettava AR-mobiilipelin sisältö yhteistyössä Jyväskylän yliopiston pelialan opiskelijoiden kanssa valmistui. Esinevalintoja, -konservointia ja -kuvausta jatkettiin koko toimintavuoden. Arkkitehdin vitriinikorttien suunnittelu oli syyskuussa siinä vaiheessa, että kokoelmatiimi aloitti niin sanotut vitriinikorttipalaverit, joissa määriteltiin esineiden vaatimat rakenteet ja tuet. Esineiden siirto museon puolelle käynnistettiin lokakuun lopulla suurien esineiden siirrolla. Aikaa vieväksi osuudeksi osoittautuivat vitriinien sisälle rakennettavat korokkeet, hyllyt ja esineiden tukirakenteet. Vitriinien täyttö siirtyi suurelta osin vuoden 2020 puolelle. Näyttelyn suunnittelijoina toimivat N.e.o Arkin arkkitehti Taina Väisänen ja seniordesigner Seija Kuusinen. Näyttelyn äänisuunnittelijana toimi Tmi Tiktonen Tommi Koskinen Espoosta, valosuunnittelijana Jaakko Kiukkanen N.e.o Arkista Tampereelta ja graafisena suunnittelijana Kaarina Marttila Tampereelta.
Muut näyttelyt Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjaus, näyttely Pienmäen navettatyöpajassa 4.7.–31.8.2019. Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjaustyöstä kertova näyttely. Näyttelyn tuottamisesta vastasivat intendentti Virpi Mäkinen ja valokuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kiertonäyttelytoiminta oli tauolla uuden perusnäyttelyn suunnittelun vuoksi.
Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan ja Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma Kompassiin. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön.
16
17
Yleisötapahtumat ja työpajat
MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ
Yleisötapahtumia järjestettiin vuoden aikana yhteensä kymmenen. Tapahtumiin osallistui yhteensä 9 752 kävijää. Työpajatoiminta keskittyi Käsityöläismuseoon Keski-Suomen museon ollessa suljettuna. Vuoden aikana Käsityöläismuseossa järjestettiin kaikkiaan 181 työpajaa, joissa oli yhteensä 1 762 osallistujaa.
Museokäynnit
Käsityöläismuseon tapahtumat
Keski-Suomen museon museorakennuksen ollessa suljettuna museon erilliskohteissa ja museon tapahtumissa vieraili toimintavuonna 26 239 kävijää. Kävijämääriltään suosituin kohde oli Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo Toivolan Vanhalla Pihalla. Kohde
Yläkaupungin Yö 18.5., yhteensä 282 kävijää. Valon kaupunki 28.9., yhteensä 535 kävijää. Joulupiha 23.-24.11., 30.11.-1.12., 6.-8.12., 13.-23.12., yhteensä 8 645 kävijää.
Maksaneet kävijät
Ilmaiskävijät
Kävijät yhteensä
Keski-Suomen museo (museorakennus)
-
-
-
Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo
-
10 126
10 126
-
211
211
Heiskan taiteilijakoti
Museokauppa Sparvin
Jyväskylän kunnallistekniikan museo (Könkkölä)
Jyväskylän Lyseon museo Pienmäen talomuseo
Niitynpään työläiskotimuseo Nojosniemen veneverstas Yhteensä
- -
-
813
14 497
-
813
14 497
-
121
334
455
-
-
-
-
121
137
26 118
Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) kävijämäärää ei arvioitu, koska niiden näyttelyt sijaitsevat julkisissa tiloissa vapaasti saavutettavina tai suljetuissa laitos- ja toimitilaympäristöissä.
Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon toimistossa, arkistossa, kulttuuriympäristöpalveluissa ja Kokoelmakeskuksessa vieraili vuoden aikana 129 kävijää.
137
26 239
Käsityöläismuseon työpajat 5.-luokkalaisten Kulttuurikompassi-ryhmät ja muut koululaisvierailut Vierailulla tutustuttiin Kuparisepän ja Puusepän taloihin ja pohdittiin yhdessä, millaista oli käsityöläisten elämä Jyväskylässä 1800-luvulla. Lisäksi työskenneltiin työpajassa Sparvinin talossa. Lasten lysti: “Elämyksiä eilisestä” -työpajat Vierailulla sukellettiin entisajan elämään tutustumalla kuparisepän ja suutarin koteihin. Lisäksi Sparvinin talossa askarreltiin pieni muisto kotiin viemisiksi! Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille ja muille pienryhmille. Joulutyöpajat Vierailulla tutustuttiin entisajan jouluun ja joulunvalmisteluun jouluasuun puetun Käsityöläismuseon ja työpajan avulla. Työpajassa askarreltiin vanhanajan joulukoristeita. Pienmäen talomuseon tapahtumat 12.7. Pienmäen talomuseon 100-vuotissyntymäpäiväjuhla. Järjestäjänä Niemisjärven historiayhdistys ja Keski-Suomen museo. Osallistujia 100. 2.8. Kansallispukujen ulkoilutuspiknik Pienmäessä. Järjestäjänä Keski-Suomen museo, Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ja Kotiteollisuusseura. Osallistujia 25.
18
19
Muut yleisötilaisuudet
Opastukset ja yleisötyö
7.-8.5. ja 14.6. Suomen Kotiseutuliiton paikallismuseohoitajan koulutus. Luennot Virpi Mäkinen Kokoelmatyö paikallismuseoissa, Saija Silen Museorakennusten korjaaminen ja sen dokumentointi, Marja-Liisa Rajaniemi Näyttelyt ja niiden rakentaminen. Järjestäjä Suomen Kotiseutuliitto. Suomen käsityön museo. Jyväskylä. Osallistujia 16.
Opetus- ja opastustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 2 184. Näistä suurin osa, eli 2 173 sijoittui Käsityöläismuseoon. Näistä opastuksia oli 1 992 ja työpajoja 181. Opetus- ja opastustilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 8 152 henkilöä. Näistä Käsityöläismuseossa opastuksiin osallistui 6 180 kävijää ja työpajoihin 1 762 kävijää. Muissa kohteissa opastuksiin osallistuneita oli 210.
15.5. Salaisuuksien Joki - yhteisöllisen tutkimushankkeen esittely ja metallinilmaisinharrastajien koulutus. Saija Silen ja Miikka Kumpulainen. Paunun koulu, Jämsä. Osallistujia 20. 14.7. Esitelmä Solmujen salaisuudet. Korpilahtipäivä, Ryijyn juhlaa: Korpilahtelaisten vanhojen ryijyjen näyttely. Korpilahden yhtenäiskoulu. Järjestäjä Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys. Luento laadittu yhteistyössä Suomen käsityön museon kanssa. Marja-Liisa Rajaniemi. Osallistujia 60. 15.8. Luento Hankasalmen kirkko taidehistorioitsijan silmin. Hankasalmen kirkko. Järjestäjä Hankasalmen kotiseutuyhdistys. Marja-Liisa Rajaniemi. Osallistujia 35. 29.11. Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivä Kivijärven koulumuseossa. Esitelmät Miikka Kumpulainen Uusi museolaki, uudet vastuumuseot ja Jyväskylän museopalveluiden alueellinen työ, Marja-Liisa Rajaniemi, Jaana Oikari ja Marjo Ahonen / Jyväskylän museopalvelut, Museoiden uusi kokoelmanhallintajärjestelmä – paikallismuseoiden esinekokoelmat ja kuntien taidekokoelmat mukaan. Järjestäjät Kivijärven kotiseutuyhdistys, Jyväskylän museopalvelut, Keski-Suomen museoyhdistys ry. Osallistujia 29.
Uutta KeMu-ilmettä esiteltiin marraskuussa järjestetyillä kirjamessuilla Jyväskylän Pavijongissa. Kuvassa Jyväskylän museopalveluiden markkinointivastaava Tarja Poikonen. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.
20
21
MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ
KOKOELMATOIMINTA
Keski-Suomen museon ollessa kiinni markkinointi ja viestintä keskittyivät vuonna 2019 uuden museon lanseeraukseen, avajaistiedotukseen ja pikkumuseoiden markkinointiin. Lisäksi museoalaan liittyvistä tapahtumista ja uutisista tiedotettiin. Uutta museota nostettiin viestinnässä esiin läpi vuoden muun muassa Aaltoja!- ja Jyväskylä-lehdessä.
Keski-Suomen museon kokoelmatyötä sekä erillismuseoihin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna intendentti Virpi Mäkisen koordinoimassa kokoelmatiimissä. Kokoelmatyön asioita käsiteltiin myös arkistopalavereissa, yhteispalavereissa Keski-Suomen museon perusnäyttelytyöryhmän kanssa sekä Jyväskylän museopalveluiden museoiden yhteisessä kokoelmatiimissä (KOKOKOTI) ja järjestelmätyöryhmässä. Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien yhteistyötä ajankohtaisissa kokoelma-asioissa edistettiin valtakunnallisessa KOVAMAAKUMU-työryhmässä.
Vuoden aikana valmistauduttiin vahvasti museon avautumiseen. Suuri osa avajaisten markkinoinnista suunniteltiin vuonna 2019. Tämän lisäksi alkunsa sai muun muassa perusnäyttelyn mainoskonseptin suunnittelu sekä museorakennuksen brändääminen. Jälkimmäinen piti sisällään muun muassa seinätarrojen, selfie-seinän ja salkolippujen suunnittelun. Lisäksi markkinointia varten teetettiin ensimmäinen roll-up, selfie-seinää jäljittelevä messuseinä sekä ensimmäiset näyttelyesitteet, joita kaikkia käytettiin ensimmäistä kertaa Kirja-, ruoka- ja viinimessuilla marraskuussa 2019. Sosiaalisessa mediassa oltiin aktiivisia läpi vuoden ja nostettiin esille sekä KeskiSuomen kulttuurihistoriaa että avautuvaa museota uusine näyttelyineen. Vuoden aikana Facebookin seuraajien määrä kasvoi 1 893 seuraajasta 2 047 seuraajaan. Museon Instagramissa seuraajia oli 1 400 seuraajaa ja Twitterissä 1 350. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo vieraili 29.8.2019 Keski-Suomen museossa ja tutustui museotyöhön. Vierailusta tiedotettiin yhdessä muiden museopalveluiden kanssa osana yhteistempausta. Keväästä alkaen markkinoitiin Keski-Suomen museon pikkumuseoita. Pikkumuseoiden markkinointi sisältyi osin museopalveluiden kesäkampanjaan, jossa kesänäyttelyitä mainostettiin muun muassa Keskisuomalaisen kesäliitteessä, Facebookissa, Googlessa, Sanoman alustoilla ja yhteisesittein muun muassa hotelleilla ja museoilla. Lisäksi erityisesti Heiskan taiteilijakotia mainostettiin Facebookissa nuorille aikuisille. Pikkumuseoita nostettiin esiin myöskin tiedottein, kaupungin tapahtuma-kalenterissa ja Keskisuomalaisen menovinkeissä. Pikkumuseoille teetettiin oma esite. Vuoden aikana Keski-Suomen museo mainittiin lehdissä 35 kertaa.
Kokoelmatilojen kehittäminen Jyväskylän museopalveluiden käytössä olevan Kokoelmakeskuksen laajennushanketta työstettiin toimintavuonna yhteistyössä Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. Vuoden aikana päivitettiin tarveselvitystä. Arkkitehti Antti Nyyssösen (Arkkitehtuuritoimisto AT) laatimaa alustavaa tilasuunnitelmaa käsiteltiin myös Jyväskylän sydän -hankkeen yhteydessä. Keski-Suomen museon käyttöön päätettiin vuokrata uusi säilytystila Kanavuoresta Lyseon museon ja Tyttökoulun kokoelmien säilytystä varten. Yhteensä 530 m2:n tila remontoitiin ja kalustettiin loppuvuoden aikana. Tilojen ylläpidosta vastaa ALV-Yhtymä Inhill Oy.
Kokoelmanhallintajärjestelmät Toimintavuonna kilpailutettiin ja hankittiin uusi kokoelmanhallintajärjestelmä Jyväskylän museopalveluiden käyttöön. Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen työryhmään kuuluivat Keski-Suomen museon edustajina intendentti Virpi Mäkinen sekä amanuenssit Sirpa Suhonen ja Sanna Tarnanen. Jyväskylän museopalveluiden järjestelmähankkeen suunnittelijana työskenteli 30.9. saakka Simo Kotilainen. Projektitutkija Merja Kähkönen osallistui järjestelmän muutoksen valmisteluun työjaksollaan. Museoapulainen Marja Vakkerin työkokeilujakson tehtävät painottuivat uuden järjestelmän demoversion testaamiseen. Henna-Rosa Laine osallistui järjestelmämuutos-työhön museoapulaisen kesätyöjaksollaan. Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnin käytössä oli Polydoc-tietokantaohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa
22
23
oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot siirretään uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään. Järjestelmähankinta toteutettiin EU-kilpailutuksena. Hankintapäätös tehtiin 12.4. ja sen mukaisesti järjestelmätoimittajaksi valittiin mikkeliläinen Disec Oy. Uuden järjestelmän käyttöönottoprojekti jaettiin kolmeen vaiheeseen vuosille 2019– 2020. Perustoteutusvaihe käynnistyi 1.6., ja loppuvuoden aikana toteutettiin järjestelmän metatietorakenteen määrittelyt ja ensimmäiseen vaiheeseen sisältyvät toiminnallisuudet. Polydoc-järjestelmän sisältämät metatiedot ja alkuperäistiedostot toimitettiin Disecille marraskuussa. Samalla vanhan Polydoc-järjestelmän käyttö luetteloinnissa päättyi. Loppusyksyn aikana tehtiin palvelusopimukset uuden järjestelmän käyttäjiksi siirtyvien maakunnallisten ammattimuseoiden kanssa sekä Polydoc-tietokantaa käyttäneiden paikallismuseoiden ja kunnallisten taidekokoelmien haltijoiden kanssa. Palvelumallin yhteydessä työstettiin myös järjestelmään liittyvät tietosuojaselosteet ja -ohjeistukset. Uusi järjestelmä nimettiin SIMO:ksi. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profium Sense -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Toimintavuonna jatkettiin Keski-Suomen museon kokoelmien kuvien julkaisemista Finna-tietokantaan kuvienhallintajärjestelmän kautta. Uuden kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöönottoprojektia työstettiin toimintavuonna Jyväskylän museopalveluiden yhteisessä työryhmässä. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
Tallennus- ja dokumentointi Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 käynnistynyttä valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO). Toimintavuonna museon edustajat osallistuivat hankkeen seminaareihin, koulutuksiin ja poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta vastasi työryhmä, jonka jäseniä olivat intendentti Virpi Mäkinen ja amanuenssit Suvi Hänninen, Marja-Liisa Rajaniemi, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Keski-Suomen museon valtakunnallisena tallennusvastuualueena arki-teemaisessa Pooli 3:ssa oli opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Pooli 3:n pääasiallisena työmuotona olivat etäpalaverit. Amanuenssi Sanna Tarnanen toimi Pooli 3:n sihteerinä. Toimintavuonna Keski-Suomen museo osallistui Trendit, vaikuttajat ja poikkeustilanteet -teemaisen Pooli 7:n yhteistyöhön tallennusvastuuksi määriteltyjen taiteilijoiden kautta. Museon tallennusvastuualueena poolissa ovat Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti ja tuotanto sekä kuvataiteilija Urho Lehtisen tuotanto. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n Pooli 4:n metalliteollisuutta tallentavan alapoolin toimintaan. Vuoden 2019 alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo on lisäksi vastannut sairaanhoitopiirin vastuualueesta osana Pooli 2:n julkisen palvelun tallennusvastuualueita. Poolikokousten ohella Keski-Suomen museo osallistuu TAKO-yhteistyön seminaareihin, koulutuksiin ja hanketyöhön. Keskeisen osa-alueen TAKO-yhteistyössä muodostavat nykyajan dokumentoinnin hankkeet. Omiin tallennusvastuualueisiin liittyvät tallennukset raportoidaan vuosittain Museovirastolle.
Nykyajan dokumentointi Keski-Suomen museon nykyajan dokumentointi -toimintaa kehitettiin toimintavuonna päivittämällä Nykyajan dokumentointi -verkkosivut uuteen julkaisujärjestelmään ja museologian tallennus-harjoitusten kautta. TAKO:n Pooli 3:n yhteisen kierrätys-teemaisen hankkeen osana toteutettiin sairaalamuseossa Keski-Suomen keskussairaalan kierrätystoiminnan dokumentointi. Museologian opiskelijayhteistyön kautta toteutettiin uuteen perusnäyttelyyn liittyvä keskisuomalaisen musiikkifaniuden tallennushaastattelu.
24
25
TAKO:n Pooli 2 toteutti kolmannen sektorin toimijoihin liittyvän sote-teemaisen hankkeen, johon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo osallistui dokumentoimalla potilasjärjestöjen toimintaa. Näkökulmana oli lisäksi järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnan järjestäminen. Projekti toteutettiin osana KeskiSuomen keskussairaalan konservatiivisen palvelualueen toiminnan dokumentointia.
Muu dokumentointitoiminta Pienmäen talomuseon päärakennuksen tuvan uuden uunin rakennustyön vaiheita dokumentoitiin valokuvaamalla eri työvaiheita. Kuvaamisesta vastasivat valokuvaaja Pekka Helin ja valokuvauksen oppisopimustutkintoa suorittanut HannuPekka Auraneva. Keski-Suomen museon uuteen perusnäyttelyyn esille tulevan Amerikan arkun konservointityötä dokumentointiin vuoden aikana. Konservaattoreiden työvaiheiden videokuvauksesta ja valokuvauksesta vastasi Hannu-Pekka Auraneva. Valokuvaajat Pekka Helin, Hannu-Pekka Auraneva ja Jari Kuskelin kuvasivat lähes kaikki perusnäyttelyyn valitut esineet. Esinekuvia tarvittiin uuden perusnäyttelyn esinenäyttöjen kuvitusta varten. Perusnäyttelyyn kuvattiin yhteensä noin 580 objektia. Lisäksi 38 objektia skannattiin tai digitoitiin esillepanoa varten. Uuden perusnäyttelyn esineistöön kuului muun muassa paljon eri aikakausien leluja. Amanuenssi Susanna Terho sommittelee 1980- ja 1990luvun esineistöä vitriiniä varten. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.
Esine- ja taidekokoelmat Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Esinekokoelmien luettelointiin osallistui myös amanuenssi Susanna Terho. Vahtimestari-siivooja Pirkko Wirlander-Ojala osallistui kokoelmien säilytystilojen järjestelytyöhön ja Polydoctietokannan siivoustyöhön. Museoapulaisena työskennellyt Ilkka Hallamäkinen osallistui perusnäyttelyn esineistön kunnostukseen ja rakenteiden valmistamiseen.
Esinekokoelmien kartunta ja kokoelmapoistot Keski-Suomen museon esinekokoelmat karttuivat vuoden 2019 aikana 31 hankinnalla, joista kolme oli ostoja. Suurin osa aineistoista saatiin lahjoituksina yksityishenkilöiltä. Esinekokoelmien kartunnassa painottui toimintavuoden aikana etenkin museon uuden perusnäyttelyn sisältöjen suunnitteluun liittyvien lahjoitusten osuus. Näitä olivat muun muassa 1990-luvun ja 2000-luvun alun suosikkielokuvien VHS- ja DVD-tallenteet, barbinuket tarvikkeineen, radioista nauhoitettua musiikkia sisältävät C-kasetit 1980-luvulta sekä Miljoonasade-yhtyeen bändipaita ja Laukauksia viulukotelossa -kasetti. Yksityishenkilöiden lahjoituksina kokoelmiin tallennettiin Muuramen Isolahden Kantolan tilalla käytössä ollut ruokakello, 1920-luvun potkulauta ja puinen hevoslelu, sotavuosina käytetty reppu ja tuohilaukut. Museon ryijykokoelmat täydentyivät puna-mustakuvioidulla ryijyllä vuodelta 1896. Kahelin-Koskelin suvulle kuuluneet pienoispurjeveneet ja kodin pienesineet täydensivät suvun aiempia lahjoituksia. Kunnallisneuvos Taito Mörkiin liittyvät kokoelmat karttuivat työsalkulla. Keski-Suomen lääninhallituksen kokoelmiin liitettiin minidisc-nauhuri ja maaherra Kauko Sipposen haastattelunauha. Kokoelmasiirtona Pohjois-Pohjanmaan museosta saatiin vaajakoskelaisen Sokopan-tehtaan tuotteen mallipala.
Toimintavuonna kokoelmiin saatuihin lahjoituksiin kuului muun muassa kaksi Koskelin-suvun käytössä ollutta pienoispurjevenettä 1900-luvun alusta. Veneet kunnostettiin Keski-Suomen museossa puu- ja kangasosiltaan. Kuva: Susanna Terho / Keski-Suomen museo.
26
27
Esinekokoelmien kartunta 2017–2019 Vuosi Kartunta
Esinemäärä
2017
209
74 024
2019
137
73 809
2018
400
73 672
Kokoelmapoistot Esinekokoelmista poistettiin toimintavuoden aikana kolme hiuskampaa, jotka olivat tuhoutuneet. Huonokuntoinen reki poistettiin kokoelmista ja kunnostettiin perusnäyttelyä varten. Lisäksi perusnäyttelyn esillepanoa varten kokoelmista poistettiin huonokuntoisia sirppejä.
Esinekokoelmien luettelointi- ja järjestelytyö Polydoc-tietokannan siivous ja tietomallin muutostyöt järjestelmähankinnan ja migraation valmistelemiseksi jatkuivat toimintavuonna. Tietokenttien siivous kohdistettiin etenkin henkilö- ja paikannimiin, aikatiedon kirjaamiseen sekä esinenumeroinnin ja linkitysten tarkistamiseen. Polydoc-tietokannan siivousta ovat tehneet Pirkko Wirlander-Ojala ja amanuenssi Sirpa Suhonen. Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointia jatkettiin. Toimintavuoden aikana luetteloitiin 27 lahjoitusta, joista kymmenen oli vuoden 2019 aikana tulleita lahjoituksia. Lisäksi vuoden aikana täydennysluetteloitiin 767 esinettä. Kokoelmien luettelointiin osallistui amanuenssi Susanna Terho. Luettelointi kohdistettiin niihin lahjoituksiin, joiden sisältämät objektit otettiin huomioon uuden perusnäyttelyn esinevalinnoissa.
Taidekokoelmien kartunta Taidekokoelmat karttuivat vuoden aikana sekä taideteoskokoelmien että mitalikokoelmien osalta. Lahjoituksena kokoelmiin saatiin 12 Erkki Rahkilan kotikokoelmaan kuulunutta maalausta, joiden joukossa oli Yrjö Saarisen, Mikko Asunnan, Jonas Heiskan, Urho Lehtisen, Jaakko Mannisen, Jouko Nivarpään ja Wilho Sjöströmin teoksia. Yksityishenkilöiden lahjoituksia olivat myös Pekka Salojärven muoto-
kuva ja Pentti Keisasen akvarellityöt jyväskyläläisistä rakennuksista ja maisemista. Jonas Heiskan teoskokoelmat karttuivat myös Koskialan suvun lahjoittamilla teoksilla, joiden aiheena olivat Löylyjoen ranta, Ylä-Kivelä talvella, Hiljainen kylätie, Jokimaisema talvella (Tourujoki) sekä muotokuvat Tapio ja Ilmari Koskelinista. Ostona kokoelmiin hankittiin Jonas Heiskan Seitsemän veljestä -teemaan liittyvät maalaukset Jouluyö Jukolan pirtissä, Nuuskanjauhaja, Seitsemän veljestä, Karhun kaato, Järvimaisema, Horsma lammen rannalla sekä Lauri Santun teos Äänislinna. Keski-Suomen keskussairaalan Taidetoimikunnan taidekokoelmasta saatiin Ilamon rahaston kautta 12 sairaalan taidekokoelmaan kuulunutta teosta. Teokset ovat Erkki Heikkilän Maisema Taulumäeltä ja Rannankylä, Mikko Asunnan Kaupunkimaisema, Carl Bengtsin Talvinen Tourujoki, Urho Lehtisen Lehtisaaren lossi ja Muikunpyyntiä Päijänteellä, Näköala keskussairaalan 8. kerroksesta kaupunkiin, Jaakko Mannisen Muurajärvi, Maisema Laajavuoresta, Maisema Sippulanniemestä, Helmer Selinin Talvimaisema ja Maisema Putkilahdesta. Ilamon rahaston hankintoja olivat myös Onni Kososen maalaus vuodelta 1973, Jonas Heiskan Öinen pihapiiri, Matti Särkän Kukat, Outi Markkasen kuvitusoriginaalit Leena Laulajaisen kirjaan Poika ja kivisilmäsankarit sekä Jaakko Mannisen teokset Maisema, Viuluasetelma ja Punainen auto. Mitalikokoelmat karttuivat Terho Sakin mitalituotannon 74 mitalilla vuosilta 1962–1993.
Kokoelmien käyttö ja lainaus Toimintavuonna Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmien lainaustoiminta oli suljettu uuden perusnäyttelyn rakennustöiden ja järjestelmämuutoksen takia.
Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen museon käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 34 nidettä ja lehteä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2019 lopussa 10 801 teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Helsingin Sanomat ja Muinaistutkija. Joitakin maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirja-sarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraa-
28
29
viin leikekirjoihin: Maakunta I–XII, Jyväskylä I–VIII, Leikekirja 1990–1994, Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2018 lopussa haun piirissä on 20 729 lehtileikettä. Kaikki tietokantaan syötetyt lehtileiketiedot on päivitetty hakukelpoiseen tietokantaan.
Konservointi Keski-Suomen museon esinekonservoinnista vastasi toimintavuonna Esko Ahola. Määräaikaisina konservaattoreina työskentelivät lisäksi Sini Oksanen ja paperikonservaattori Tuija Kantell. Konservaattoreiden työ kohdistui vuoden aikana pääasiallisesti uuteen perusnäyttelyyn tulevien esineiden kunnostustöihin ja konservointiin. Perusnäyttelyyn valitut tekstiilit konservoitiin Konservointikeskuksessa, missä työhön osallistuivat johtavan konservaattorin Anne Vesannon lisäksi tekstiilikonservaattorit Maria Peni ja Tea Tervamäki sekä museoapulaiset Anni Komulainen, Raili Sarkkinen ja Päivi Turkia. Perusnäyttelyyn ommeltujen kopiolippujen valmistuksesta vastasi Alla Koski. Uuden perusnäyttelyn esineiden konservointi työllisti toimintavuonna esinekokoelmia. Haasteena työssä oli erilaisten aineistojen kirjo etenkin uudempien esineiden osalla. Konservaattori Sini Oksanen puhdisti magnetofonilaitteen muovisia suojakuoria. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
Ostopalveluna konservoitiin perusnäyttelyyn valitut rahat ja rummut. Rahojen konservointityöstä vastasi helsinkiläinen konservointipalvelu Löytö Oy. Näyttelyyn esille tulleet WPK:n rummut kunnosti Percussion Finland Oy. Konservointipalvelua ostettiin laajasti myös Museovirastolta. Siellä konservoitiin perusnäyttelyyn tulevat esihistorialliset esineet, kansatieteellisiin kokoelmiin kuuluvat esineet ja Rahakammiosta näyttelyyn lainatut rahat.
Pikkumuseoiden kokoelma- ja konservointityö Keski-Suomen museon pikkumuseoiden kokoelmiin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna osana museon kokoelmatyötä. Keski-Suomen museon kokoelmatiimi vastasi erilliskohteiden kunnossapidosta. Osa toimintaa olivat kohteiden kuntokartoitukset, kokoelmiin kohdistuvat puhdistus- ja järjestelytyöt ja kokoelmien huolto. Pikkumuseoiden tapahtumat ja opastukset toteutettiin yhteistyössä museon yleisötyön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Pienmäen talomuseon korjaustyöt ja toiminta Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjaustyö jatkui toimintavuoden talvella, kun päärakennuksen tuvan uunin muuraustyöt käynnistyivät. Työstä vastasivat Rakennusliike Pekka Hämäläisen muurarit Heikki Hämäläinen ja Santeri Hämäläinen. Tuvan uuni rakennettiin uudelleen entisen kaltaisena vuonna 2014 tehdyn dokumentoinnin pohjalta. Alkuvuonna korjattiin myös pariaitan painunut lattiarakenne. Pienmäen talomuseon 50-vuotisjuhlaa museona vietettiin heinäkuun 12. päivänä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Niemisjärven historiayhdistyksen kanssa. Tapahtuman avasi Taina Halmemiehen esitys karjankutsuhuudoista. Päivän ohjelmaan kuuluivat intendentti Virpi Mäkisen esitys Pienmäen talomuseon vaiheista ja FM, historiantutkija Erkki Laitisen esitelmä Niemisjärven asutushistoriasta. Lyseon museon kokoelmat Keski-Suomen museo vastaa Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelma-aineistojen säilyttämisestä ja hoidosta. Kokoelmia hyödynnettiin Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn aineistokartoituksissa. Jyväskylän Lyseon museon vanhassa kokoelmassa on yli 2 200 esinettä, noin 700 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Vuonna 2014 Keski-Suomen museon hoitoon tulleesta uudemmasta esinekokoelmasta on luetteloitu 550 esinettä. Lyseon museon esineiden, arkiston ja vanhan kuvakokoelman kokoelmatiedot päivitettiin Polydoc-tietokantaan järjestelmämuutostöiden yhteydessä. Jyväskylän Lyseon lukion ja Jyly ry:n digitoidusta kuvakokoelmasta on luetteloitu Jyväskylän kaupungin
30
31
Jyväskylän kunnallistekniikan museo Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmiin kuuluu 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien esineistö on luetteloimatta eikä kokoelmaa kartuteta. Rakennusliike Pekka Hämäläinen kartoitti museon rakennusten kunnon. Syksyllä käynnistyivät Sillanpään aitan seinien laajat hirsikorjaukset.
Muut erillismuseot Heiskan taiteilijakodin irtaimistosta on luetteloitu 2 092 esinettä ja teosta. Kokoelman luettelointi on kesken. Valokuva- ja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia. Kohteen kokoelmatyötä kehitetään osana TAKO:n Pooli 7:n taiteilija- ja kotimuseoiden yhteistyötä. Toimintavuoden kesällä allekirjoitettiin hankintasopimus Keski-Suomen museon ja Gradian Voionmaan lukion toimipisteen välillä. Koulutoiminta Voionmaan koulun kiinteistössä päättyi ja rakennuksen kellariin sijoitetun Jyväskylän Tyttökoulun kokoelmat lahjoitettiin museolle. Noin 350 esinettä ja kuvaa käsittävä koulukokoelma luokkainteriööreineen saatettiin toistaiseksi jättää koulun kellarin tiloihin, mutta se siirrettiin väistöluokkaan odottamaan uuden Kanavuoren säilytystilan valmistumista. Kokoelma on luetteloitu Keski-Suomen museon ylläpitämään keskuskortistoon. Syyskuussa 2019 intendentti Virpi Mäkinen ja amanuenssi Sirpa Suhonen kokosivat Schildtin lukion aulaan vitriininäyttelyn Lyseon museon esineistä.
Pienmäen talomuseon päärakennuksen tuvan uuni rakennettiin kokonaan uudelleen alkuperäisen mukaisena. Vanhoja uunin osia hyödynnettiin muuraamisessa mahdollisuuksien mukaan. Muuraustyöstä vastasi Heikki Hämäläinen yhdessä poikansa Santeri Hämäläisen kanssa. Kuva: HannuPekka Auraneva / Keski-Suomen museo.
kuvienhallintajärjestelmään 476 kuvaa. Kirjastokokoelmassa on luetteloituna yli 10 000 teosta, joiden painopiste on vanhassa suomenkielisessä oppi- ja kaunokirjallisuudessa. Myös kirjaston kirjojen tiedot päivitettiin omaksi tietokannaksi Polydoc-järjestelmään odottamaan siirtoa uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään.
32
KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston toiminta Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston toiminnasta vastasivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Sanna Tarnanen sekä valokuvaaja Pekka Helin. Paperikonservaattori Tuija Kantell osallistui työjaksollaan luetteloimattomien kuva-aineistojen sisältö- ja kuntokartoitukseen ja uuden perusnäyttelyn paperiaineistojen konservointiin. Lisäksi hän puhdisti ja pakkasi aineistoja konservointimenetelmien mukaisesti. Projektitutkija Merja Kähkönen osallistui alkuvuoden työjaksollaan kuva- ja arkistokokoelmien järjestely- ja luettelointityöhön. Museoapulainen Henna-Rosa Laine työskenteli kuva- ja tutkimusarkistossa kesätyöjaksollaan heinä-elokuussa. Vuoden aikana julkaistiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään uusia kuvakokonaisuuksia vuosittaisen julkaisuohjelman mukaisesti. Vuoden aikana verkkoselailuun julkaistiin yli sata valokuvaa, muun muassa Taito Mörkin kuvia Jyväskylän keskustasta ja Minna Canthiin liittyviä kuvia. Julkaistuista kuvakokonaisuuksista tiedotettiin museon some-kanavien kautta. Vuoden lopussa kuvienhallintajärjestelmästä oli julkisesti haettavissa 3 056 kuva-arkiston kuvaa. Kuvienhallintajärjestelmässä julkaistut kuvat siirtyvät aineiston haravoinnin yhteydessä selailtaviksi Finna-palveluun. Keski-Suomen museon selailu-kuvatiedostot ovat Finnassa kaikkien käytettävissä kansainvälisen CC BY-ND 4.0. -lisenssin ehtojen mukaisesti. Kuvatiedostoja saa kopioida, välittää, levittää ja esittää, mutta niitä ei saa muokata. Lisäksi kuvaajatiedot on mainittava kuvan yhteydessä.
Kuvakokoelmien kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksilla sekä oman dokumentointikuvauksen kautta. Kokoelmiin hankittiin yhteensä 12 uutta kuvakokonaisuutta ja täydennettiin yhtä aiempaa hankintaa. Vuoden kokoelmakartunta oli yhteensä 156 525 kuvaa. Keski-Suomen museon kuva-arkistossa on kaikkiaan 2 503 kuvakokoelmaa, joihin sisältyy 832 529 kuvaa. Kuva-arkiston kokoelmiin lahjoitettiin vuoden aikana muun muassa Keski-Suomen Puhelin Oy:n toimintaan ja toimitiloihin osoitteessa Yliopistonkatu 28 liittyviä kuvia 1980-luvulta, Keski-Suomen Emäntäkoulun historiasta kertovia kehystettyjä
33
kuvatauluja ja Jaakko Lovénin uraan Jyväskylän kaupunginjohtajana liittyviä kuvia. Kokoelmiin hankittiin Jyväskylän lasten seimeen liittyviä kuvia 1920-1930-luvuilta, kaupungin kasvihuoneisiin liittyviä kuvia, ryhmä-, tapahtuma- ja kaupunkikuvia, Cygnaeuksen kansakoulun luokkakuvia 1930–1940-luvuilta sekä kaitafilmejä ja valokuvia 1950-1960-lukujen Jyväskylästä, Vaajakoskelta ja Luhangasta. Kokoelmiin saatiin myös Koskelin-Kahelin sukuun liittyviä valokuvia ja kehystettyjä mosaiikkikuvia. Lisäksi hankittiin Keski-Suomen museon käsityöläismuseossa otettuja digitaalisia kuvia. Keski-Suomen museon kuva-arkistoon jo aiemmin lahjoitettu Valokuvaamo Lehtisen henkilökuvia sisältävä kokoelma täydentyi negatiiveilla ja digitaalisilla kuvatiedostoilla vuosilta 1992–2008.
Keski-Suomen museon kuvakokoelmat 2017–2019 vuosi
kartunta
valokuvamäärä
2017
40 241
672 622
2019
156 525
832 529
2018
3 382
676 004
Tutkimusarkiston kartunta Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana seitsemällä kokoelmalla. Tutkimusarkistoon kuuluu yhteensä 1 483 arkistokokoelmaa, ja arkistokokoelmien laajuus on 214 hyllymetriä. Arkistokokoelmat karttuivat lahjoituksilla, joihin sisältyi muun muassa Jaakko Lovénin uraan Jyväskylän kaupunginjohtajana liittyvää aineistoa, Keski-Suomen puhelinoloihin liittyvä kokonaisuus, Lauri Häyrisen ruotsin kielen todistus vuodelta 1881, Arvi Yletyisen muistivihko ja piirroksia sota-ajalta sekä Jyväskylän Kiriin ja ympäristönsuojeluun liittyvä lehtileikekokoelma. Museologian tallennusharjoituksena arkistokokoelmiin liitettiin 1980-luvun punkmusiikkiin ja fanikulttuuriin liittyvä haastatteluaineisto. Keski-Suomen museon oman toiminnan arkistoaineistot tallennettiin tutkimusarkistoon.
34
Kuva- ja arkistopalvelut Keski-Suomen museon kuva- ja arkistopalvelut olivat museon perusnäyttelyuudistuksen ja järjestelmämuutoksen takia alkuvuoden aikana avoinna vain rajoitetusti ja loppuvuoden aikana kokonaan suljettuna. Asiakkaita ohjattiin julkaistujen kuva-aineistojen pariin Finna-palvelujen ja Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmän kautta. Vuoden aikana Keski-Suomen museosta tehtiin 36 kuvatilausta, joissa tilattuja kuvia oli yhteensä 787. Suurin osa kuvista, noin 570, tilattiin Keski-Suomen museon perusnäyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi kuvia käytettiin erityisesti museon omilla Facebook-, Instagram- ja Twitter-sivustoilla.
Museon arkisto- ja julisteaineistoa digitointiin laajasti perusnäyttelyn suunnittelua ja esillepanoja varten. Yksi digitoiduista kokonaisuuksista oli taiteilija Outi Markkasen Jyväskylän Kesän julisteoriginaalien kokoelma. Paperikonservaattori Tuija Kantell ohjeistaa aineiston käsittelyä digitointia varten Aalto-säätiön arkistossa. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
35
Ulkopuolisista asiakkaista suurimmat tilaajaryhmät olivat yritykset ja yhteisöt. Kuvia tilattiin yhdistyshistoriikkeihin, paikallis- ja sotahistoriallisiin julkaisuihin, historiallisiin kuvateoksiin ja oppikirjoihin, lehtiartikkeleihin, näyttely-, sisustus- ja viranomaiskäyttöön sekä tuotepakkausten etikettikäyttöön. Monet laajoista kuvatilauksista liittyivät kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja niiden korjaushankkeisiin. Yksityishenkilöt tilasivat kuvia pääosin yksityiseen käyttöön ja sukututkimukseen.
Kokoelmien digitointi ja luettelointi Toimintavuonna valokuvakokoelmien ja tutkimusarkiston digitointi keskittyi museon uuden perusnäyttelyn suunnitteluun liittyviin aineistoihin. Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään digitoitiin ja luetteloitiin 587 Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluvaa kuvaa. Digitoiduissa kuvissa korostuivat teemallisesti lapsuus, matkailu, keskisuomalainen maisema ja yritykset sekä rakennettu kaupunkiympäristö. Vuoden 2019 kuvakartunnasta digitoitiin ja luetteloitiin kokonaan kaksi kokoelmaa. Arkistokokoelmien luettelointi Polydoc-tietokantaan päättyi marraskuun alussa. Vuoden loppuun mennessä kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty kaikkiaan 18 051 Keski-Suomen museon arkistokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitetty yhteensä 13 353 tietuetta. Lukuun sisältyvät 2 545 kuvakokoelman kokoelmatason tiedot, mukaan lukien Lyseon museon kuvakokoelmat. Kaikkiaan tietokantoihin on luetteloitu 28 859 yksittäistä valokuvaa. Vuoden loppuun mennessä Keski-Suomen museon äänitearkiston nauhoitteita oli digitoitu yhteensä noin 370 tuntia. Lisäksi tutkimusarkiston kokoelmista digitoitiin aineistotilausten ja perusnäyttelytyön yhteydessä yksittäisiä asiakirjoja.
36
37
YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi Keski-Suomen museon koordinoimassa yritys- ja laitosmuseoyhteistyössä oli vuonna 2019 mukana kolme museota: Sanomalehti Keskisuomalaisen museo, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo sekä Valmetin omistama Rautpohjan tehdasmuseo. Keski-Suomen museo tarjoaa yhteistyökumppaneille ostopalveluna amanuenssin työpanoksen sekä muuta asiantuntija-apua yrityksen tai laitoksen historiaan ja toimialan kulttuuriperintöön liittyen. Yritys- ja laitosmuseoiden toiminnasta vastasivat amanuenssi Susanna Terho ja amanuenssi Sanna Tarnanen. He työskentelivät kohdemuseossa kaksi tai kolme päivää viikossa ja muun ajan Keski-Suomen museon kokoelmatyössä. Museoviraston paikallismuseoille suunnatulla avustuksella sekä osittaisella omarahoituksella palkattiin sairaalamuseolle lisätyövoimaksi Miia Huttu 14.1.-29.3. ja 2.9.-31.12. Hänen tehtävänään oli Keski-Suomen keskussairaalan toimintaan liittyvän nykydokumentointihankkeen toteuttaminen aiemmin tehdyn suunnitelman pohjalta. Osakasmuseoiden työjaksot jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti: • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo tammi-maaliskuu ja syys-marraskuu (6 kk) • Valmet Rautpohjan tehdasmuseo huhti-kesäkuu (3 kk) • Keski-Suomen museo heinä-elokuu, joulukuu Sanomalehti Keskisuomalaisen museon työjakso siirtyi vuodelle 2020, jolloin tarvitaan pidempi jakso lehden 150-vuotisnäyttelyiden suunnitteluun.
Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön museoiden kokoelmat 2019
Esinemäärä
Valokuvamäärä
Muut kokoelma-aineistot
sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
5 670
14 185
tallenteet
Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo
964
200 000–300 000 tallenteet
Keski-Suomen
Sanomalehti Keskisuomalaisen museo 440
3 320
(luetteloimaton)
tallenteet ja arkistoaineistot
Työjakson päätehtävänä oli syksyllä 2017 käynnistyneen Erikoissairaanhoidon toimintamallit murroksessa -dokumentointihankkeen kahden viimeisen osakokonaisuuden toteutus. Keski-Suomen keskussairaalan toimintaan keskittyvä hanke liittyy syksyllä 2020 Jyväskylään valmistuvaan Keski-Suomen Sairaala Novaan, jonka käyttöönoton yhteydessä nykyisen keskussairaalan toiminta päättyy. Muutoksen yhteydessä monet erikoissairaanhoidon toiminnot organisoidaan uudelleen. Dokumentointihankkeen projektityöntekijäksi palkattiin Miia Huttu, jonka vetämänä alkuvuodesta toteutettiin sairaanhoitopiirin hallinnon ja Uusi sairaala -projektitoimiston dokumentointi. Osakokonaisuuden tallennusmuotona oli ensisijaisesti haastattelu. Samassa yhteydessä valokuvattiin keskussairaalan jätehuoltoa osana TAKO:n Pooli 3:n yhteistä kierrätys-teemaista dokumentointihanketta. Syksyllä oli vuorossa konservatiivisen palvelualueen dokumentointi. Työryhmä (projektityöntekijä, amanuenssi, valokuvaaja) kiersi tallentamassa toimintaa seuraavissa yksiköissä: neurologian poliklinikka, neurologian osasto ja valvonta, kuntoutusosasto, reumasairauksien poliklinikka, keuhkosairauksien poliklinikka, hoitokeskus, lastentautien poliklinikka, lastenosasto, lasten päiväosasto, vastasyntyneiden osasto, syöpätautien poliklinikka, sädehoitoyksikkö, syöpätautien ja verisairauksien osasto sekä sairaala-apteekin sytostaatti-yksikkö. Lisäksi tehtiin muutamia täsmäiskuja aihepiiriin liittyviin tapahtumiin, joita olivat sisätautien keskiviikko-meeting, simulaatioviikko, OLKA-vertaistukitoiminnan avajaiset ja potilasjärjestöjen esittelytilaisuus, Osallistava taide sairaalassa -tapahtuma sekä Nuorisopsykiatrian taideprojekti. Marraskuussa valmistui viimeisen osakokonaisuuden eli päivystyksen ja ensihoidon palvelualueen tallennus. Se toteutettiin seuraamalla päivystyksessä työskentelevää akuuttilääkäriä yhden työvuoron ajan. Dokumentointi oli aiottua suppeampi, mutta siihen saatiin syvyyttä haastatteluilla ja keräämällä muuta tausta-aineistoa. Vuoden aikana hankkeessa tehtiin 21 haastattelua ja dokumentointikuvia kertyi 716. Tallennuspäiviä kertyi 12. Kaikista osadokumentoinneista on laadittu erilliset raportit, joihin on koottu kattavasti hankkeessa kertynyt tietopääoma ja aineistot. Osaraportit kootaan julkaisuksi keväällä 2020. Näyttelytoiminta oli työjaksolla taustaroolissa nykydokumentointihankkeen ensisijaisuuden vuoksi. Katse suunnattiin sen sijaan jo uuteen Sairaala Novaan. Työjaksolla selviteltiin Novaan toteutettavien sairaalamuseon digitaalisten sisältöjen teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja sekä ideoitiin näyttelyvitriinien teemoja. Sairaalamuseon kokoelmat karttuivat työjaksoilla maltillisesti. Dokumentoinnin ohella isoimpia kokonaisuuksia olivat sairaanhoitopiirin henkilöstölehden
38
uusimmat kuvat. Toimintavuonna esine- ja kuvaluettelointia jatkettiin muun työn ohessa. Sairaanhoitopiirin museotoimikunta kokoontui toimintavuonna 21.3. ja 24.9. Lisäksi tehtiin syysretki Varkauden museoon 14.11. Lokakuussa Kansallismuseossa pidetyssä TAKO:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa julkistettiin ensimmäisen Nykydokumentointiteko-kilpailun voittajat. Sairaalamuseon amanuenssit vastaanottivat keskussairaalan nykydokumentointihankkeelle myönnetyn kunniamaininnan.
39
Vaajakoskella toimivan Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry:n ylläpitämän Suomen Tietokonemuseon aloitteesta keväällä käynnistettiin Rautpohjan 1960-luvun palkanlaskentaan ja reikäkorttikoneisiin liittyvän videon suunnittelu ja käsikirjoitus. Tietokonemuseon aktiiveja ja Rautpohjan tehtaalla palkanlaskennassa työskennelleitä ihmisiä haastateltiin 22.11. ja 11.12. Toinen haastattelu videoitiin, toinen äänitettiin podcast-formaattia varten. Varsinainen aineiston editointi tapahtuu vuoden 2020 työjaksolla. Teemaan liittyen etsittiin ja skannattiin kuvia Valmetin kuva-arkistosta.
Joulukuussa amanuenssit esittelivät nykydokumentointihanketta Terveydenhuoltoalan museoiden valtakunnallisessa tapaamisessa Kellokoskella, jossa vastaanotto oli innostunutta.
Kesäkuun 11. päivä Rautpohjassa vietettiin yksikön ensimmäistä Kesäbreikki-tapahtumaa, jossa eri toiminnot esittelivät toimintaansa. Rautpohjan tehdasmuseolla oli tapahtumassa oma ständi, jossa tunnistettiin valokuvia ja esineitä ja kerrottiin yleisesti museotoiminnasta.
Sanomalehti Keskisuomalaisen museo
Wanhan Saunan näyttelyyn järjestettiin kertomusvuonna kaksi opastettua käyntiä. Jyväskylän kaupunkioppaat tutustuivat näyttelyyn marraskuussa ja joulukuussa opastus järjestettiin osana Rautpohjan tehtaan Fiksusti töihin -tapahtumaa. Museotoimikunta kokoontui työjaksolla kaksi kertaa 3.4. ja 3.6.
Keskisuomalaisen museolla ei toimintavuonna ollut työjaksoa. Sanomalehti juhlistaa vuoden 2021 tammikuussa 150-vuotista taivaltaan. Pidempi työjakso panostetaan syksyyn 2020, jolloin suunnitellaan ja toteutetaan juhlien historiaosuus. Keskisuomalaisen museotoimikunta ei kokoontunut kertomusvuonna lainkaan.
Rautpohjan tehdasmuseo Rautpohjan tehdasmuseon työjakson päätehtävät liittyivät edellisenä vuonna vietettyjen vuosijuhlien jälkitöihin. Henkilöstötalo Wanhalle Saunalle avattua Rautpohjan tehtaan vaiheista kertovaa näyttelyä täydennettiin kehystetyillä kuvasuurennoksilla sekä vitriinien esineteksteillä. Kuvasuurennosten aiheiksi valikoituivat Rautpohjan tehtaan tuotteet, tehdasalueen rakennukset ja merkittävät vierailut. Jaksolla päivitettiin Rautpohjan tehdasalueen rakennushistoriasta ja museokohteista kertova Rautpohjan teollisuusperintökohteet -esite, jota tullaan jakamaan muun muassa tehtaalla vieraileville asiakkaille ja ryhmille. Lisäksi jatkettiin esineiden luettelointia ja edellisvuonna tehtyjen haastatteluiden litterointia. Juhlavuosinäyttelyä ja kuvasuurennoksia varten digitoidut kuvat tallennettiin Valmetin Mediabankiin.
40
41
ALUEELLINEN TOIMINTA
Uusi museolaki (314/2019) hyväksyttiin eduskunnassa 15.3.2019. Samalla uudistettiin myös laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Lakimuutoksen myötä Suomeen luodaan vuoden 2020 alusta alkaen alueellisten ja valtakunnallisten vastuumuseoiden järjestelmä. Nimetyillä museoilla on museolakiin kirjatut vastuumuseotehtävät. Tehtävien hoitamisesta saadaan korotettua valtionosuutta. Jyväskylän kaupunki haki vuoden 2018 lopulla Jyväskylän museoille - Jyväskylän taidemuseolle ja Keski-Suomen museolle - alueellisen vastuumuseon statusta. Heinäkuussa 2019 Museovirasto puolsi Opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa Jyväskylän museoiden tekemää alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaa ja museoiden nimittämistä Keski-Suomen alueen alueelliseksi vastuumuseoksi. Ministeriön päätös vastuumuseotehtävästä saatiin marraskuussa. Vastuumuseotehtävien hoitamisen vuoksi Jyväskylän museoille osoitettu valtionosuus tulee merkittävästi kasvamaan vuonna 2020, jolloin uusi laki astuu voimaan ja lakisääteisten tehtävien hoito käynnistyy tehdyn suunnitelman mukaisesti. Lakiin kirjatut alueellisen vastuumuseon erityistehtävät ovat seuraavat: 1) toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää museotoimintaa, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta; 2)
toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista ja saatavuutta;
3) toimia taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää toimialansa yhteistyötä sekä taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta.
Alueellisen vastuumuseon palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Paikallismuseo- ja avustusneuvontapalvelu Keski-Suomen museo tarjoaa museoammatillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille museorakennusten hoitoon, kunnostukseen ja museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa annetaan myös kokoelmien hoitoon, esilläpitoon ja yleisötyöhön liittyvissä asioissa sekä avustuskysymyksissä. Tehtävästä vastaa maakuntatyön amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi ja Keski-Suomen museon muu henkilökunta erikoisosaamisensa mukaan. Neuvonta- ja ohjauspalvelun asiakkaat, aiheet ja Keski-Suomen museon muun henkilökunnan osallistuminen alueelliseen työhön on kirjattu erilliseen taulukkoon. Maakunnan museo- ja kotiseutuväelle tiedotettiin sähköpostitse myös ajankohtaisista museo- ja kotiseutuasioista sekä rahoitusmahdollisuuksista.
Alueellinen museotyö paikkakunnittain
42
43
44
45
Museoviraston paikallismuseoiden hankeavustusta myönnettiin viidelle hakijalle yhteensä 32 900 €. Avustuksen saivat Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ry, Joutsan Kotiseutuyhdistys r.y., Karstula-Seura ry, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä ja Kuorevesi-Seura ry. Aikaisemmalta vuodelta 2018 siirrettiin Kivijärven kotiseutuyhdistykselle ja Leivonmäki seuralle myönnettyjä avustuksia käytettäväksi vuonna 2019. Avustuksella uusittiin museorakennusten pärekattoja Hankasalmella ja Kuorevedellä. Kokoelmatyötä ja luettelointia tehtiin Joutsan talomuseossa ja Leivonmäen Kotiseututalo Simolassa. Näyttelyuudistusta jatkettiin Karstulassa ja Kivijärvellä edistettiin verkkonäyttelyä. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin sairaalamuseo jatkoi laajaa ja toimintavuoden aikana TAKO-verkoston nykydokumentointiteko kunniamaininnalla palkittua dokumentointihanketta sairaalan toiminnasta. ELY-keskus myönsi toimintavuoden aikana Konneveden kotiseutuyhdistykselle merkittävän rahoituksen kotiseutumuseon tuulimyllyn korjaukseen ja tuulimyllyaiheisen seminaarin järjestämiseen vuonna 2020. Hankasalmen kotiseutuyhdistys jatkoi ELY-keskuksen tuella vuonna 2018 aloitettua mittavaa kotiseututalo Hallan tuvan peruskorjausta. Toivakan Pitäjäseura sai valmiiksi Euroopan maaseudun kehittämisrahaston tuella toteuttaman Toivakan asevarikko -verkkonäyttelyn, https://www.toivakanasevarikko.fi/ Laukaan kirkkomuseon näyttelytyöryhmä kahvitauolla Laukaan kirkon sakastissa. Kuvassa amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi, kirkkoherra Harri Romar, erikoisammattimies Timo Kankainen ja suntio Kaija Wetterstrand-Ruotsalainen. Kuva: Päivi Ruotsalainen / Laukaan seurakunta.
Toimintavuoden aikana paikallismuseotyössä korostuivat kokoelmatyö ja näyttelyuudistukset. Edellä mainittujen valtionavustusten ja Leader-rahoituksella tehtyjen hankkeiden lisäksi kokoelmatyötä luettelointeineen tehtiin Pälämäen kotiseutumuseossa ja Suomen Kantelemuseossa. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys jatkoi historiallisten tekstiilien parissa vastaanottamalla kokoelmiin 1700-luvun koristesolmuryijyn, tallentamalla paikallista ryijytietoutta ja järjestämällä ryijynäyttelyn. Laukaan kirkkomuseossa saatiin päätökseen näyttelyuudistus, jonka avajaisia vietettiin 5.7.2019. Toimintavuoden aikana kantelemuseoon kohdistui lopettamisuhka. Suomen Kanteleliitto myönsi Vuoden kanteleteko -tunnustuksen tutkija Pekka Toivaselle ja pedagogi, muusikko Maria Ojanperälle 11.1.2019. Tunnustus myönnettiin Kari Dahlbomin aloittaman työn jatkamisesta Suomen kantelemuseossa ja museon kokoelmien digitalisoimisesta. Viitasaari-Seura ry:n 70-vuotisjuhlaa vietettiin Viitasaaren yhteiskoululla 31.8.2019. Tasavallan presidentti myönsi kotiseutuneuvoksen arvonimen jämsäläiselle palveluasiantuntija Hannu Ahlstedtille.
Tiedon välittämisen ja digitaalisen saavutettavuuden palvelut Keski-Suomen ammatillisissa museoissa valmistauduttiin toimintavuoden aikana kokoelmanhallintajärjestelmän uudistukseen. Järjestelmään siirtyvät myös ne paikallismuseot, joiden esinekokoelmien luettelointitiedot ovat Keski-Suomen museon Polydoc-tietokannan keskuskortistossa. Kyseiseen keskuskortistoon on kerätty keskitetysti paikallismuseoiden luettelointitietoja ensiksi manuaalisina käsikortteina ja myöhemmin Polydoc-tietokantaan tallennettuina tietoina 1980-luvulta lähtien. Muiden paikallismuseoiden liittyminen kokoelmanhallintajärjestelmään on mahdollista järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Kokoelmanhallintajärjestelmään siirtyminen on merkittävä uudistus paikallismuseoille, sillä esineluettelointiin on käytettävissä ajanmukainen ja verkossa toimiva luettelointijärjestelmä. Yhtenäinen luettelointimalli tuo laatua luettelointiin ja pitkäaikaistallennus turvaa tiedon säilymisen. Tärkeää on, että kokoelmaluetteloiden rinnakkaisista tallennusversioista päästään eroon ja tieto löytyy yhdestä paikasta. Tulevaisuudessa kokoelmanhallintajärjestelmä mahdollistaa paikallismuseoiden kokoelmien esittelyn Finnassa. Keski-Suomen museon paikallismuseoille tarjoamaan alueelliseen ja maksuttomaan palveluun kuuluvat järjestelmän käyttöönotto, yhden kuukauden käyttölisenssi / vuosi sekä 100 Gb tallennustilaa. Toimintavuoden aikana maakuntatyön amanuenssi osallistui säännöllisesti järjestettyihin kokoelmanhallintajärjestelmäpalavereihin. Asiakkaita tiedotettiin uudesta järjestelmästä henkilökohtaisissa tapaamisissa, yhteydenotoin, sähköpos-
46
titiedotuksessa, Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivässä sekä palvelusopimusvaiheessa. Paikallismuseoiden keskuskortiston kokoelmatietoja valmisteltiin kokoelmanhallintajärjestelmän siirtoprosessiin luettelointitietoja tarkastamalla, korjaamalla ja yhtenäistämällä. Tiedossa olevia sähköisiä luettelointeja pyydettiin paikallismuseoiden edustajilta kokoelmatietojen täydentämiseksi. Työ edellytti laajempaa paikallismuseoiden kokoelmaluettelointien koordinointia ja aineiston kartoitusta. Tietokantaan laadittiin kuvalinkit Karstulan, Joutsan ja Pälämäen kotiseutumuseoiden aineistoihin, jotta työn alla olevat kohteet olisivat käyttövalmiimpia. Kokoelmatietojen valmistelun lisäksi paikallismuseoissa kesän 2019 aikana toteutettuja kokoelma- ja luettelointitöitä ohjattiin siten, että syntyneiden aineistojen siirtyminen kokoelmanhallintajärjestelmään on mahdollista. Näitä kohteita olivat Joutsan talomuseo, Pälämäen ja Karstulan kotiseutumuseot sekä Kotiseututalo Simolan kokoelmat. Lopuksi keskuskortiston aineistoista otettiin migraatiossa käytettävät dumppitiedostot. Paikallismuseoiden kokoelmatietojen valmisteluun osallistuivat järjestelmäasiantuntija Simo Kotilainen, maakuntatyön amanuenssi sekä museoapulaiset Henna-Rosa Laine ja Marja Vakkeri. Kokoelmanhallintajärjestelmän palvelusopimusvaiheessa uuden järjestelmän käyttäjiksi liittyi 18 paikallismuseota. Ainoastaan Suomen Kantelemuseo jättäytyi pois museon lopetusuhan vuoksi. Kokoelmanhallintajärjestelmään osallistuvia paikallismuseoita ovat Aarresaaren kotiseutumuseo Jämsänkoskelta, Hankasalmen kotiseutumuseo, Joutsan talomuseo, Karstulan, Kinnulan, Konginkankaan, Konneveden ja Korpilahden kotiseutumuseot, Simolan kotiseututalo Leivonmäeltä, Museokylä Kalluntalo Laukaasta, Multian kotiseutumuseo, Peltolan mäkitupalaismuseo, Pihlajaveden ja Pihtiputaan kotiseutumuseot, Pälämäen kotiseutumuseo Jämsästä, Uuraisten kotiseutumuseo ja Vanhan Äänekosken kotiseutumuseo Suolahdesta. Digitaalisesti luetteloituja esineitä edellä mainittujen kokoelmissa on yhteensä 19 210. Suurimmassa kokoelmassa esineitä on 3 300 ja pienimmässä 131. Paikallismuseoiden digitaaliset kokoelmat kattavat koko maakunnan. Lisäksi keskuskortiston ulkopuolelta kokoelmanhallintajärjestelmään liittyi ammatillisesti hoidettu Keskisuomalaisen museo. Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo ilmoitti kokoelmanhallinta-järjestelmään liittymisestä järjestelmän valmistuttua. Kohdetta ei ole laskettu kokonaismäärään. Kokoelmanhallintajärjestelmään liittyvien töiden vuoksi maakunnan alueelle ulottuva nykyajan dokumentointi jäi tauolle. Aiempina vuosina tuotettu tapahtumatallennuksen aineiston (Keuruu-Multia -laturetki, Miesten ilta ja FinnMetko) luettelointi ja julkaisu Kuvapankissa siirtyy myöhempään ajankohtaan ja tehtäväksi alueellisen työn suunnitelman ensimmäisen jakson, vuosien 2020–2023, aikana. Keski-Suomen museon tuottama nykyajan dokumentointi -ohje siirrettiin Kemun uusille verkkosivuille ja sen ovat ottaneet käyttöönsä museotyön ammattilaiset. Maakuntatutkijoiden verkoston kautta ohje välittyi valtakunnalliseen käyt-
47
töön. Loppuvuodesta sovittiin Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden nykyajan dokumentoinnin tallennusaiheeksi jämsäläisen valokuvaajan Pauli Nevalaisen toimintaa käsittelevä haastattelututkimus, joka toteutetaan seuraavan toimintavuoden aikana. Kotiseutuarkistoihin liittyvälle neuvonnalle ja ohjaukselle ei toimintavuoden aikana ollut kysyntää. Paikallismuseoiden verkkonäyttelytarpeisiin on tarjolla edelleen yhdistysten omille kotisivuille toteutetut näyttelyt ja Suomen Kotiseutuliiton eMuseo-verkkopalvelu. Keskisuomalaisten paikallismuseoiden osallistuminen eMuseoon on niukkaa.
Alueellisen museotyön kehittäminen ja verkostot Alueellisen museotyön kehittämisen osalta keskeinen tehtävä toimintavuonna oli museoiden valtionosuusjärjestelmän ja museolain uudistukseen liittyvän alueellisen työn suunnitelman laatiminen vuosiksi 2020–2023. Suunnitelma laadittiin alueellista vastuumuseotehtävää hakevan Jyväskylän museoiden (Keski-Suomen museo ja Jyväskylän taidemuseo) valmistelutyöryhmässä, joka nimettiin myöhemmin vastuumuseotiimiksi (VaMu). Alueellisen työn suunnitelman ensimmäinen osa on alueellisen museotyön edistämistehtävä, jonka hoitamiseen on mitoitettu 3,4 henkilötyövuotta. Suunnitelman pohjana oli Jyväskylän museopalvelun alueellisen museotyön ALMU-tiimissä vuonna 2018 tehty yhteistyö ja kartoitus maakuntaan suuntautuvista palveluista. Alueellisen työn edistämistehtävässä paikallismuseotyö jatkuu ei-ammatillisten museoiden neuvonnan ja ohjauksen osalta entiseen tapaan. Tiedon saavutettavuuden ja digitaalisuuden osalta kokoelmahallintajärjestelmään tehtävä työ kattaa kyseisen osuuden. Uusina tehtävinä on entistä tietoisempi museotyön kehittäminen ja verkostoituminen sekä alueelliset eli maakuntaan ulottuvat museopalvelut. Näihin tehtäviin Keski-Suomen museossa on jo yhteistyöverkosto ja palveluja, mutta niiden asema vahvistuu tulevina vuosina. Uusi alueellinen vastuumuseotehtävä tulee vahvistamaan alueellisen työn asemaa ja ohjaa henkilökuntaa suuntaamaan työpanosta koko maakuntaan. Paikallismuseotyön kehittämisessä keskeinen on maakuntamuseotutkija-verkoston työskentely useissa Skype-palavereissa ja Pohjois-Pohjanmaan museon järjestämillä kaksipäiväisillä neuvottelupäivillä Oulussa 12.–13.9.2019. Verkosto järjesti Paikallismuseot Wikipediaan koulutuksen Vapriikissa 25.1. ja tuotti yhteisöllisesti Paikallismuseoiden kokoelmien hoito -artikkelin Wikikirjastoon. Verkosto tarjosi yhteistyöryhmän VOS-uudistuksen alueellisen työn suunnitelmavaiheessa.
48
Maakuntatyön amanuenssi osallistui Suomen Kotiseutuliiton toimintaan valtuuston jäsenenä ja osallistumalla kevätkokoukseen 10.–11.5. Kokkolassa, syyskokoukseen 14.12. Helsingissä ja Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisiin kotiseutupäiviin 8.–11.8. Tuusulassa. Luottamustoimi tarjoaa valtakunnallisten kotiseututoimijoiden verkoston ja mahdollisuuden syventyä maakuntatyön asiakkaiden eli kotiseutuyhdistysten kattojärjestön toimintaan. Keskustelua on käyty tietosuojalaista ja henkilötiedon suojaamisen käytännöistä paikallistasolla. Suomen Kotiseutuliiton tietopankin aineistoista on tiedotettu paikallismuseotoimijoita. Ammatillisten museoiden ajankohtaisia teemoja käsittelevää Museofoorumia ei järjestetty toimintakauden aikana. Museoiden yhteistyöverkoston osalta – maakuntatyön amanuenssi osallistui KeskiSuomen kestävän elämätavan kehittämisverkoston (KETO), Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöverkoston (KYKY) sekä Kulttuuriluotsitoiminnan kehittämisryhmän (KEHRY) toimintaan järjestetyissä tapaamisissa. Verkostot tarjoavat yhteyden ELY-keskukseen, maakunnan isoihin organisaatioihin, kouluihin ja organisoituun vapaaehtoistoimintaan. Keski-Suomen museon näkökulma verkostotyössä liittyy kulttuuriympäristöön. Maakunnallisen museotyön amanuenssi osallistui myös asiantuntijana Jyväskylän seurakunnan Vanhan hautausmaan hoitamattomien hautojen työryhmän työskentelyyn viidessä katselmuksessa.
Alueellisten palveluiden tarjoaminen yleisölle ja yhteisöille Vuotuinen Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivä järjestettiin Kivijärven koulumuseossa 29.11.2020. Järjestäjänä toimivat Kivijärven kotiseutuyhdistys, KeskiSuomen museo, Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo ja Keski-Suomen museoyhdistys. Tilaisuutta tuki Keski-Suomen liitto. Museo- ja kotiseutupäivään osallistui pitkästä matkasta huolimatta 29 henkilöä. Päivän aikana kuultiin maakunnan yhdistystoimijoiden ja ammatillisten museoiden kuulumisia, puheenvuorot kotiseututyöstä, museolaki- ja vastuumuseouudistuksesta, museoiden uudesta kokoelmanhallintajärjestelmästä ja Suomen käsityön museon kokoelmatyöstä. Suomen Kotiseutuliiton paikallismuseohoitajan koulutus Keski-Suomessa järjestettiin Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 7.-8.6. ja 14.6.2019. Valtakunnallisen koulutuskierroksen toisena osapuolena toimivat maakuntamuseot. Maakunnallisen museotyön amanuenssi toimi koulutuksen yhteyshenkilönä. Keski-Suomen museon henkilökunnasta kouluttajina toimivat intendentti Virpi Mäkinen, rakennustutkija Saija Silen ja amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi. Luennot käsittelivät kokoelmatyötä paikallismuseoissa, museorakennusten korjaamista ja sen dokumentointia ja paikallismuseoiden näyttelyiden rakentamista. Koulutukseen osallistui 16 paikallismuseoiden edustajaa ja seitsemän museoammattilaista kouluttajina.
49
Maakunnallisen museotyön amanuenssi palveli alueen kotiseutuyhdistyksiä ryijyesitelmällä Korpilahtipäivässä 14.7. ja luennolla Hankasalmen kirkosta kyseisessä kohteessa 15.8.2019. Tilaisuuksissa oli 95 kuulijaa. Kenttätöihin jalkautuen tuettiin Pälämäen kotiseutumuseon kokoelmaesineiden poistoprosessia ja Karstulan kotiseutumuseon ja Laukaan kirkkomuseon näyttelyuudistuksia. Maakunnallisen museotyön amanuenssi osallistui Pienmäen museon 50-vuotisjuhlan järjestelytyöryhmään yhdessä Keski-Suomen museon henkilökunnan ja Niemisjärven historiayhdistyksen kanssa. Juhlia vietettiin 12.7. Lisäksi maakuntatyön amanuenssi osallistui Pienmäen talomuseon Hankasalmen koululaisten toiminnallisen päivän suunnitteluun ja toteutukseen Keski-Suomen museon henkilökunnan kanssa. Vierailupäivät olivat 16.8., 20.8. ja 23.8. Kulttuuriluotsit ovat toimintavuonna kierrättäneet Jyväskylän kulttuuriluotsien kanssa yhteistyössä vuonna 2018 tehtyä Sekatavarakaupassa-muistelumatkalaukkua vanhuspalvelun kohteissa Jyväskylässä, Muuramessa ja Pihtiputaalla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja esineet herättävät muistelemaan menneitä. Muistelumatkalaukkuja toivotaan lisää jalkautuvan vapaaehtoistyön tarpeisiin. Kesätöiden aloituspäivä Joutsan talomuseossa. Joutsan kotiseutuyhdistyksen sihteeri Tiina Seppälä ja projektityöntekijä Ella Järvinen suuntaavat kohti työmaata. Kesän aikana täydennysluetteloitiin ja valokuvattiin päärakennuksen ja piharakennusten museoesineistöä Museoviraston avustuksella. Kuva: Marja-Liisa Rajaniemi / Keski-Suomen museo.
50
KULTTUURIYMPÄRISTÖTOIMINTA
Keski-Suomen museon asiantuntijuus ja viranomaistoiminta kulttuuriympäristötyössä pohjautuu sopimukseen Museoviraston kanssa ja pitkään jatkuneeseen alueelliseen yhteistyöhön aluehallintoviranomaisten, kuntien ja muiden maakuntamuseoiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museo antaa asiantuntijaviranomaisena lausuntoja kaavoitus- ja muista kulttuuriympäristöä koskevista suunnitelmista tai hankkeista. Lisäksi valvotaan ja ohjataan muun muassa kulttuuriympäristön tutkimusta, inventointeja ja tarkastuksia. Museo osallistuu tarpeen mukaan myös suojelukohteiden peruskorjaus- ja dokumentointihankkeisiin. Keski-Suomen museossa on kaksi rakennustutkijaa: amanuenssi Saija Silenin vastuualueena on Jyväskylä ja amanuenssi Päivi Anderssonin muu maakunta. Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastaa amanuenssi Miikka Kumpulainen. Kulttuuriympäristön viranomaistyöhön osallistuu myös museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Museoviraston entistämisavustusten valvonnasta vastasivat rakennustutkijat Päivi Andersson ja Saija Silen. Keski-Suomen museon kulttuuriympäristötiimin jäsenet osallistuvat asiantuntijoina ja viranomaisroolissa eri ohjaus- ja yhteistyöryhmiin, kuten Keski-Suomen maakunnalliseen kulttuuriympäristöryhmään (MAKU), jonka puheenjohtajana toimi museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Uudenlaista osallistavaa vesistöihin liittyvää tutkimusmallia kokeiltiin rakennustutkimuksen ja arkeologin yhteistyöhankkeena Salaisuuksien Joki -hankkeen käynnistymisen myötä. Vapaaehtoistoimintaan pohjautuva tutkimushanke käynnistyi koulutustilaisuudella Jämsässä toukokuussa. Unescon maailmanperintökohteiden keskisuomalaisten toimijoiden kulttuuriperintöosaamista ja yhteistyötä lisättiin Petäjäveden ja Jyväskylän Korpilahden alueilla Maailmanperinnöstä voimaa paikallisille palveluille -hankkeessa. Korpilahden Struven mittausketjun hoito-ja käyttösuunnitelman ohjaukseen osallistui arkeologi ja Petäjäveden vanhan kirkon hoitokuntaan vaihtui vuoden lopulla Keski-Suomen museon edustajaksi Päivi Anderssonin tilalle Heli-Maija Voutilainen. Kertomusvuonna aloitettiin vaatimusmäärittelyn tekeminen Keski-Suomen KIOSKI-tietokannan rinnalle tehtävää julkista jakelusovellusta KEMURIa varten. Kulttuuriympäristötiimi laati vuoden 2019 aikana uusilta aluevastuumuseolta edellytetyn toimintaa ja palveluita ohjaavan alueellisen nelivuotissuunnitelman. Nelivuotissuunnitelman mukaiset tehtävät vuosille 2020–2023 ovat:
51
• • • • • • • •
Vahvistetaan ja edistetään modernin rakennusperinnön korjausrakentamisen asiantuntijuutta Varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja uudistetaan toimintaa strategisella suunnittelulla Sujuvoitetaan palveluita Määritellään yhteistyötä ja roolijakoa Museoviraston ja maakunnan toimijoiden kanssa. Lisätään kulttuuriympäristön hoidon vapaaehtoistoimintaa maakunnassa ja verkostoidutaan neljännen sektorin kanssa Kehitetään julkisista jakelusovellusta yleisökäyttöön Otetaan käyttöön sähköinen viranomaistyön asianhallinta- ja asiakaspalvelu Edistetään työmaadokumentointia ja korjaushistorioiden tallentamista kulttuurihistoriallisissa kohteissa
Vuoden 2019 aikana uudistettiin museon kulttuuriympäristötyön työnkuvat, kulttuuriympäristötyön palvelukokonaisuudet ja kulttuuriympäristötyön strategiset painopisteet, jotka otetaan asteittain käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Uudet, vuonna 2020 käyttöönotettavat työnkuvat sisältävät kaikille kulttuuriympäristötiimin työntekijöille yhteiset työtehtäväosiot. Näiden yhteisten työtehtävien päälle tulevat erilaiset vastuut ja tehtävät viranomaistyötä tai tutkijatyötä tekeville henkilöille sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä tai rakennetusta kulttuuriympäristöstä vastaaville henkilöille. Kulttuuriympäristötiimin työnkuvissa huomioidaan uuden museolain mukaiset kulttuuriympäristövastuut, nelivuotissuunnitelman mukaiset tavoitteet, museon kulttuuriympäristötyön kehittämisessä laaditut strategiset tavoitteet ja vastuumuseon tuomat muut muutokset ja niihin liittyvät keskeiset uudet tehtävät.
Kulttuuriympäristön viranomaistyö Toimintavuonna kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta keskittyi maankäytön neuvotteluihin osallistumiseen, viranomaislausuntojen antamiseen, tiesuunnittelukokouksiin ja maakuntakaavatyöhön. Keski-Suomen museo osallistui aiempien vuosien tapaan Jyväskylän kaupungin ja maakunnan eri kuntien alueiden kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin. Poikkeuksellisesti kesäkuusta vuoden loppuun saakka maastokatselmukset hoidettiin yhden rakennustutkijan voimin. Keski-Suomen museon rakennustutkijat ja arkeologi osallistuivat vuoden aikana Keski-Suomen ELY-keskuksen ja seutukuntien kaavoituksen kehittämiskeskusteluihin, maakunnassa neljään ja Jyväskylässä yhteen. Kaavojen viranomaisneuvotteluja maakunnallisella rakennustutkijalla oli seitsemän ja lisäksi
52
muutama työneuvottelu rakennussuojelukysymyksistä, joiden teemoina olivat muun muassa Äänekosken Suolahden vanhan rautatieasema-alueen lisärakentaminen, Jämsän Arvajankosken kalataloudellinen kunnostus, Lomahotelli Keurusselän ja Otavan kirjapainoalueen suojellut rakennukset ja Viitasaaren Niemelän tilan kiviaidan purkaminen. Jyväskylässä rakennustutkimuksen toimialueena on nykyinen Jyväskylän alue, johon kuuluu Jyväskylän, entisen Jyväskylän maalaiskunnan, Säynätsalon ja Korpilahden alueet. Jyväskylän rakennustutkijalla viranomaisneuvotteluja oli vuoden aikana kaksi. Kaavoihin liittyviä työneuvotteluita oli 32. Lukumäärään sisältyy Jyväskylän kaupungin kaavoituksen sisäiset kaavojen aloituskokoukset (SILLI). Vuoden aikana merkittäviä rakennussuojeluun liittyviä kysymyksiä olivat Jyväskylän Katolisen kirkon suojelu, 2. kaupunginosan nopea muutos ja Lounaispuiston asemakaava. Lisäksi osallistuttiin Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen asukastilaisuuteen Älylän ja Lounaispuiston asemakaavojen yhteydessä. Rakennusinventointitietoja päivitettiin Jyväskylän osalta yksittäiskohteissa KIOSKI-tietokantaan. Kokonaan uusia rakennusinventointikohteita rakennustutkijan omana työnä Jyväskylässä oli alle kymmenen. Maakunnassa rakennusinventointityötä ei tehty omana työnä. Kuntia ohjattiin tilaamaan konsulttiyrityksiltä rakennusinventointeja kaavojen taustaselvityksinä. Vuoden aikana toteutui KIOSKI-tietokantaan tallennettuna yksi konsultti-inventointi (Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavan rakennusinventointi). Valtion omistamien rakennusten rakennusperinnön inventointityötä teetti Museovirasto. Rakennushistoriallinen selvitys tehtiin konsulttityönä Laukaan vankilasta. Jyväskylän alueella toteutettiin pieniä inventointihankkeita lähinnä yksittäiskohteissa ja täydennettiin KIOSKI-tietokannassa olevia inventointiaineistoja. Arkeologisessa viranomaistyössä kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja arkeologian alan konsulttien tekemien arkeologisten tutkimusten valvontoihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät metsänkäyttöön, kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olevien muinaisjäännösten rajaamiseen. Tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ympäri Keski-Suomea yhteensä 57 kenttäpäivänä. Omia kaivauksia tai isompia inventointeja ei toteutettu kuluneena vuonna. Kaikki kenttätyöt liittyivät viranomaistoimintaan. Arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyviä viranomais- ja työneuvotteluja oli toimintakauden aikana 39. Kuluneen vuoden aikana käynnistyi Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventointityö. Inventointia tekee Museovirasto. Keski-Suomen museo osallistuu inventointiin arkeologin osa-aikaisella työpanoksella. Työ jatkuu vuonna 2020.
53
Lausunnot 2019 Hankasalmi Joutsa
Jyväskylä
* ent. mlk
* Korpilahti
* Säynätsalo
2
Keuruu
5
Muurame
3
76
Kivijärvi
2
Pihtipudas
6
7
13
5
Kinnula
Konnevesi
Kuhmoinen
1
Kyyjärvi
1
Luhanka
1 1 1 3
Jämsä
11
Laukaa
25
Karstula
10
Multia
2
Kannonkoski
2
Petäjävesi Saarijärvi Toivakka
7 7 5
Uurainen 7 Viitasaari
Äänekoski Muut
5
14
1
Rakennusperinnön neuvontatyö Keski-Suomen museon rakennustutkijat neuvovat kiinteistöjen omistajia ja arkkitehti- ja suunnittelutoimistoja rakennus- ja restaurointihankkeiden toteuttamisessa. Katselmuksia restaurointi- ja korjausneuvontaan, avustuksiin, purkulupiin tai rakennuslupiin ja kaavasuojeluesityksiin liittyen maakunnallisella rakennustutkijalla oli eri puolilla Keski-Suomea yhteensä 14. Osassa katselmuksia oli mukana myös museon kovien esineiden konservaattori-rakennusmestari. Jyväskylärakennustutkijalla oli kohdekäyntejä ja muita katselmuksia yhteensä 72 liittyen korjausneuvontaan ja lausuntoihin. Keski-Suomen museon rakennustutkijat arvioivat Museovirastolle Keski-Suomen entistämisavustuksen hakemuksia ja valvoivat myönnettyjen avustusten toteutusta. Museon rakennustutkijat valvoivat vuonna 2019 myös muutamia Suomen Kotiseutuliiton seurantaloavustuskohteiden korjaushankkeita. Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvontatyön kanssa Keski-Suomen museon maakunnallinen rakennustutkija oli yhteyksissä yhden maakunnan kohteen osalta. Lisäksi rakennustutkijat osallistuivat Keski-Suomen ELY-keskuksessa rakennusperinnön hoidon avustusten arviointiin ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Rakennusperinnön hoidon tai rakennussuojelun neuvontaa annettiin kiinteistöjen omistajille, kotiseutu- ja kyläyhdistyksille, kiinteistövälittäjille, kiinteistökehittäjille, oikeusaputoimelle, arkkitehti- ja suunnittelutoimistoille, rakennusalan urakoitsijoille ja rakennusliikkeille neuvottelujen ja katselmusten lisäksi myös säh-
54
55
osana Keski-Suomen museon ja Museoviraston ja ELY-keskuksen kulttuuriympäristösivujen sosiaalisen median viestintää. Erityisiä asiakasneuvontaa helpottavia netti- tai verkkopalveluja ei rakennustutkimuksessa pystytty käynnistämään, mutta asiakkaita ohjattiin Museoviraston ja ympäristöhallinnon ja Suomen Kotiseutuliiton ja eri korjausneuvontakeskusten korjaus- ja avustusneuvonnan verkkosivuille. Maakunnalliseen rakennusperintöön ja maailmaperintökohteisiin liittyvänä Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunta kokoontui katselmukseen ja sen jälkeiseen neuvotteluun 22.10. Korjausneuvonnan alueneuvojien tapaaminen järjestettiin Jyväskylän Kivääritehtaalla 17.4. ja alueneuvojien työtä ohjaavaa Korjausneuvonnan vuosipäivää Helsingissä 26.11. seurattiin etäyhteydellä. Maakunnallinen rakennustutkija ohjasi yhtä Jyväskylän yliopiston rakennusperinnön suojelua käsittelevää gradun tekijää. Jyväskylä rakennustutkija ohjasi ullakkorakentamiseen liittyvää ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja toimi SASKY:n rakennusrestaurointilinjan oppilaan näyttökokeiden arvioijana.
Muu kulttuuriympäristötoiminta Metallinilmaisinharrastuksen suosio jatkui toimintavuonna myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen museolle tuotiin Kansallismuseon kokoelmiin toimitettavaksi metallinilmaisinlöytöjä pääosin Jämsästä, Äänekoskelta, Laukaasta ja Jyväskylästä. Suurin osa löydöistä oli historiallisen ajan käyttöesineitä tai niiden osia. Keski-Suomessa oli vuonna 2019 noin 20 aktiivista metallinetsijää. Hankasalmen museokylän riihi sai uuden pärekaton Museoviraston rahoituksella. Kuva: Marja-Liisa Rajaniemi / Keski-Suomen museo. köpostilla ja puhelimitse. Rakennustutkijoille tuli erilaisia inventointitiedusteluja tai yleistä suojelutietoa koskevia. Niihin annettiin sähköpostivastauksia 50 kohteesta maakunnassa ja Jyväskylässä hieman yli 80 lausunto- tai katselmusasioita käsittelevien yhteydenottojen lisäksi. Säilyttävään korjaukseen tai ylläpitoon liittyviä korjausneuvonnan kontakteja tuli 20 kohteesta. Erityishuomiota vuonna 2019 saivat erilaiset haja-asutusalueiden tyhjilleen jääneet maatilat, julkiset rakennukset ja koulut. Jyväskylässä keskustelua herätti erilaisten julkisten yhteisöjen ja seurakuntien omistamaa rakennuskantaa koskevat pohdinnat ja purkamishankkeet. Paikallislehtien ja maakuntalehti Keskisuomalaisen kirjoittelu ja sosiaalisen median keskustelut rakennusperintöaiheista lisäsivät asiakastiedusteluja. Sosiaalisen median rakennusperintöviestintään osallistuttiin
Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen alue-, kohde- ja rakennuskohtaiset tiedot tallennetaan Kioski-tietokantaan kunnittain. Osana Museoviraston KIRAdigi -hanketta (2017–2018) Kioski-aineistot avattiin verkkoselailuun; Museoviraston karttapalvelussa https://kartta.museoverkko.fi/ Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-palvelussa https://liiteri.ymparisto.fi/ Maanmittauslaitoksen karttaikkunassa https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi Samaan aikaan oli käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, jossa sähköisen maankäytön ja rakentamisen ohjauksen asioinnin palveluja, tulevaisuuden digikaavoitusta ja yhteiskunnan ja kansalaisten digivalmiuksien parantamista suunnitellaan osana lainsäädännön uudistamista. Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuudella on merkitystä myös museoiden kulttuuriympäristötietovarantojen kehitystyölle. Kulttuuriympäristötietojen rekisterien yhteensopivuus maankäytön ja rakentamisen päätöksentekoon halutaan turvata ja samalla osallistaa kansalaisia yhteisen ympäristön suunnitteluun.
56
Vuonna 2019 Keski-Suomen museo ryhtyi valmistelemaan omaa julkista jakelusovellusta KEMURIa. Sovelluskehittäjä Hilla Tarjanteen kanssa pidettiin kolme kokousta julkisen jakelusovelluksen vaatimusmäärittelyä varten ja sovittiin alkuvaiheen testausmenetelmistä. Koska kehityshankkeelle ei ollut erityisrahoitusta ja sitä jouduttiin tekemään virkatyönä, hankkeen testivaiheen pääasiallinen toteutus siirtyi osaksi vuodelle 2020. KEMURI-hankkeessa Keski-Suomen museon pelkästään viranomaiskäytössä olevaan KIOSKI-tietokantaan sisältyviä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ominaispiirteitä avataan yleisölle palautetta ja kommentointia varten vuonna 2020. KEMURI tarjoaa suurelle yleisölle tietoa Keski-Suomen museon tutkimasta keskisuomalaisesta rakennusperinnöstä. Aluksi luodaan testisovellukseen Jyväskylän SÄILYKE-säilytettäviä omakotitaloalueita koskevia aluekuvauksia, joiden paikkatieto löytyy Jyväskylän kaupungin webmapista. SÄILYKE-alueita on tutkittu 1980-luvulta lähtien, mutta pääosin tiedot on kerätty Jyväskylän kaupungin kaavoituspalveluiden, rakennusvalvonnan ja Keski-Suomen museon Jyväskylärakennustutkimuksen rakennussuojelun yhteistyöryhmän tavoitteita palvelevaa suojelu- ja neuvontatyötä varten vuonna 1999 osana Museoviraston kokoamaa puukaupunginosien valtakunnallista inventointityötä ja 2005 Jyväskylän kaupungin säilytettävien omakotitaloalueiden inventointityötä. Jyväskylän kaupungin rakennussuojelun yhteistyöryhmä toimii edelleen ja SÄILYKE-kohteita käsitteleviä asemakaavoja, yleiskaavatyötä ja muuta kehitystoimintaa on edelleen paljon. KEMURIssa yleisöltä saatavan palautteen pohjalta kehitetään testisovellusta ja lisätään myös uusia tietoja jakelusovellukseen rakennustutkimuksen voimavaroin sekä ostopalveluina. KEMURI-työskentelyssä mahdollistetaan tietojen käyttö Jyväskylän kaupungin muissa sähköisissä palveluissa ja kehitetään tulevina vuosina sähköisen kulttuuriympäristön viranomaispalvelujen tietoalustaa ja asukkaille suunnattuja rakennetun ympäristön palveluja. SÄILYKE-alueiden jälkeen 2020-luvun kuluessa KEMURIin tuodaan Keski-Suomen vuonna 2017 hyväksytyn maakuntakaavan tarkistuksen alueet ja varaudutaan maakunnassa tehtävien uusien rakennustutkimuksen tietoaineistojen tallentamiseen. KEMURI-hanke ja Satakunnan museon julkisen jakelusovelluksen tekeminen PAKKI-tietokannasta ovat molemmat vuosina 2017−2018 toteutetun KIRA-digi -hankkeen jatkototeutuksia maakuntatasolla. Ylikunnallinen, Keski-Suomen museon omana työnä toteuttama Salaisuuksien Joki -hanke käynnistettiin rakennustutkimuksen ja arkeologian uudenlaisena yhteistyöhankkeena. Jämsästä Petäjävedelle kulkevan vesireitin eli Wanhan Witosen käyttäjät ja paikalliset asukkaat pyrittiin saamaan vanhaa vesireittiä ja sen käyttöä koskevan tutkimusaineiston kerääjiksi ja tuottajiksi. Hankkeessa vapaaehtoiset keräävät tietoa vesireitin kulttuuriympäristöstä ja ilmoittavat löydöistä museolle somen (Facebook) ja Google:n lomakkeen avulla. Mukana oli myös aineettoman
57
kulttuuriperintötiedon kerääminen paikkaan sidottuna tietona. Hanke käynnistettiin koulutustilaisuudella Jämsässä 15.5. Paikalla oli noin 30 henkeä. Salaisuuksien Joki -hankkeen on tarkoitus jatkua ainakin vielä vuonna 2020. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa erityisesti metallinilmaisinetsintäharrastajat ja kotiseutuihmiset kokoamaan tietoa, joka sitten työstetään kulttuuriympäristöyksikön tutkimuksen kautta eteenpäin. Harrastajilla on mahdollisuus osallistua myös museon asiantuntijoiden työskentelyyn jatkotutkimusvaiheessa. Vuoden aikana ilmoitettiin noin 30 Jämsän ja Petäjäveden alueella olevan vesireitin varteen sijoittuvaa kokonaan uutta kohdetta tai löytöä. Yksi paikallisperintöä koskeva kirjoitus saapui postitse.
Kulttuuriympäristön hanke- ja sidosryhmäyhteistyö Maakunnan ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa, joista vain toiseen osallistuttiin. Sen sijaan maakunnallinen rakennustutkija oli mukana Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitetyöpajassa huhtikuussa. Rakennustutkijat ja arkeologi osallistuivat toukokuussa myös ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton järjestämään Alueidenkäytön neuvotte-
Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto jaettiin joulukuussa. Pääpalkinnon sai Tavolo Biancolle Säynätsalon kunnantalon toiminnan elvyttämisestä. Lisäksi jaettiin kunniamainintoja. Palkinnot jakoi museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Kuva: Ilja Koivisto / Keski-Suomen museo.
58
lupäivään, jossa aiheena oli maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Osallistuttiin myös ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton ja seutukuntien yhteisiin kaavoituksen kehittämiskeskusteluihin. Vuoden aikana maakunnallinen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmä MAKU ja kokouksia valmisteleva Pikku-Maku molemmat kokoontuivat neljä kertaa. Yksi MAKU-kokouksista toteutettiin matkakokouksena 18.9. Rautalammilla, missä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kulttuuriympäristöryhmät tapasivat toisensa. KeskiSuomen kulttuuriympäristöpalkinnolla palkittiin 17.12. Tavolo Bianco Oy Säynätsalon kunnantalon elvyttämisestä ja brändäämisestä. Tämän lisäksi kunniakirjat annettiin Suomen metallinetsijät ry:n Keski-Suomen alajaostolle, The Local Culture Hostellille ja Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle. Palkintojen jakotilaisuus pidettiin Keski-Suomen museon entisessä kahviossa Ruusupuistossaa. Tilaisuuteen osallistuivat palkittavat, MAKU-ryhmän jäseniä ja Keski-Suomen museon Muruja, vapaaehtoisia museoystäviä. Rakennusperinnön suojelun ja hoidon yhteistoiminta oli aiheena 13.3., kun Länsi-Suomen rakennustutkijat tapasivat Rakennuskulttuuritalo Toivossa Porissa. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen ajankohtaispäivä Helsingissä Ympäristöministeriössä 10.4. ja Korjausneuvonnan vuosipäivä 26.11. tarjosivat runsaasti yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoihin ja meneillään oleviin hankkeisiin eri puolilla Suomea. Museoviraston ja maakuntamuseoiden KURVI eli Kulttuuriympäristön viranomaispäivät kokosi yhteen Museoviraston ja maakuntamuseoiden kulttuuriympäristövastaavat 2.−3.4. Porvoossa. Maailmanperinnöstä voimaa paikallisille palveluille -hankkeen viimeinen toimintavuosi oli vuosi 2019. Keski-Suomen museosta hankkeen ohjausryhmän jäsenenä toimi maakunnallinen rakennustutkija. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja hankkeeseen liittyvistä työpajoista rakennustutkija osallistui toukokuun työpajaan Humakissa Kankaan tehtaalla. Hankkeen loppuraportti toimitettiin ohjausryhmän jäsenille joulukuussa. Petäjävedellä jatkuu oma vanhan kirkon kulttuuriympäristötyön matkailun ja kulttuuriperintötyön kehittämishanke Museoviraston myöntämällä avustuksella ja Oravivuorella jatketaan hoitosuunnitelman mukaisia töitä verkostoyhteistyönä. Oravivuoren Struven mittauspisteen museon yhteyshenkilönä jatkaa arkeologi ja Petäjäveden vanhan kirkon hoitokuntaan vaihtui museotoimenjohtaja.
59
Jyväskylän kaupungissa rakennustutkija oli mukana Viitaniemen koulussa järjestetyn Pelissä yhteinen kaupunki -pelipäivän peliasiantuntijana 15.11. Kaikkien kaupunki -hankkeessa. Hankkeen puitteissa tehdään kokeiluja nuorten osallisuuden lisäämiseksi/edistämiseksi kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi Jyväskylä rakennustutkimus osallistui erilaisiin Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden organisoimiin hankeryhmiin, kuten Kortepohjan keskustan kehittämisen hankeja ohjausryhmään, Tourujoen kunnostamisen hankeryhmään ja Keskustan laatukäsikirjan laatimiseen. Jyväskylä rakennustutkija osallistui 7.6. Suomen käsityön museolla Suomen kotiseutuliiton koulutukseen pitämällä luennon museorakennusten korjausperiaatteista.
60
HALLINTO Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalveluiden kolmesta museosta Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon lisäksi. Museopalveluiden yhteisiä asioita käsiteltiin museoiden johtoryhmässä, johon kuuluivat museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, museonjohtaja Taina Rantala 1.4. alkaen, intendentti Leena Lokka, intendentti Virpi Mäkinen, markkinointi- ja viestintävastaava Tarja Poikonen sekä henkilöstön edustajana elokuuhun asti Jaana Oikari Jyväskylän taidemuseosta. Sovitun kierron mukaisesti tuolloin henkilöstön edustajaksi valittiin Suomen käsityön museosta toimistosihteeri Reetta Nikkarikoski. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Keski-Suomen museo toimii kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisuudessa ja kuuluu kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuuteen osana sivistyksen toimialaa.
61
Talousarvio
Hallintokaavio
Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina 2017–2019
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 2017-2021 pj Antti Saleva, KOK hvj Pekka Louniala, KOK
2017
2018
2019
2 104 926
1 959 015
2 505 500
2 125 889
1 982 200
2 558 848
552 268
565 951
592 845
Investointirahat
2018
2019
TALOUSARVIO Menot
vpj Ari-Pekka Liukkonen, VIHR hvj Joonas Koponen, VIHR Iida Asikainen, VIHR hvj Anni Valli, VIHR Mika Pollari, SDP hvj Katja Mäkelä, SDP Sanna Laakso, SDP hvj Janne Rummakko, SDP Katja Isomöttönen, KOK hvj Karoliina Vallipuro, KOK Jyri Ylönen, KESK hvj Jesse Holm, KESK Marita Tynkkynen, KESK hvj Annina Pihlajamäki, KESK Vesa Plath, VAS hvj Heidi Elmgren, VAS Kaupunginhallituksen edustaja 2017– 2021 Eila Tiainen, VAS Nuorisovaltuuston edustaja Katja Laitinen, varalla Åsa-Sofia Viittanen Sihteeri Anne Honkanen
Tulot
TOTEUTUNUT Menot
Tulot
Valtion osuus
73 600
123 113
53 600
91 247
53 600
88 404
Irtain käyttöomaisuus Peruskorjaus
37 000
583 000
(230 000)
(193 000 + 390 000)
(240 000)
(203 000 + 165 000)
Perusnäyttely Peruskorjaus ja perusnäyttely
37 000
900 000
Lisämääräraha 555 000 sisältyy vuodelta 2018 siirrettyihin investointirahoihin vuonna 2019.
368 000
62
63
MUSEON HENKILÖKUNTA
Vakinainen henkilökunta museotoimenjohtaja intendentti amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi intendentti konservaattori museoassistentti museoassistentti markkinointija viestintävastaava museolehtori museomestari museonvalvoja museonvalvoja museonvalvoja siistijä toimistosihteeri vahtimestari-siivooja valokuvaaja
FM Voutilainen Heli-Maija FM Mäkinen Virpi FK Andersson Päivi (rakennustutkimus) FM Hänninen Suvi (arkistot) FM Kumpulainen Miikka (arkeologia) FM Muittari Anna (perusnäyttelyt) FM Puhakka Johanna (perusnäyttelyt) FM Silen Saija (rakennustutkimus) FM Sojakka Pirjo (perusnäyttelyt) ts. FL Marja-Liisa Rajaniemi (maakunta) FM Suhonen Sirpa (kokoelmat) FM Tarnanen Sanna (yritys- ja laitosmuseot) FM Terho Susanna (yritys- ja laitosmuseot) FM Koivisto Ilja (näyttelyt) rakennusmestari Ahola Esko
KTM Poikonen Tarja FM Vuolio-Vallenius Tuula (opetus, tiedotus, perusnäyttelyt) puuseppä Eskola Tuukka 4.8. saakka ts. HuK Tauri Kankaanpää 26.8. alkaen FM Oksanen Maria datanomi, koulunkäynnin ohjaaja Sokka Kirsi lastentarhanopettaja Tuhkala Sirpa yo-merkonomi Norontaus Mirja-Liisa siivousteknikko Wirlander-Ojala Pirkko HuK Helin Pekka
Tilapäinen henkilökunta amanuenssi Huttu Miia konservaattori Kantell Tuija Oksanen Sini museoapulainen Hallamäkinen Ilkka Koski Alla Laine Henna-Rosa Turkia Päivi Vakkeri Marja museonvalvoja Kravt Monika Murtolahti Alisa Meinander Veera Peiponen Elina Siilasto Noora Tähtinen Jaana projektitutkija Kähkönen Merja Lundell Mikko siistijä Tuominen Riikka suunnittelija Kotilainen Simo valokuvaaja Kuskelin Jari
14.1.-29.3., 2.9.-31.12. 1.1.-31.7. 2.4.-11.10. 20.5.-31.12. 1.-30.4. 24.6.-23.8. 1.10.-5.12. 1.10.-31.12. 1.7.-17.8., 28.9., 1.-2.10., 23.- 24.11., 1.12., 7.-8.12., 14.-16.12., 22.12. 28.-30.3., 8.4., 15.-29.4., 4.5., 8.5., 18.5., 22.5., 10.6.-28.8., 6.9., 11.9., 5.-12.10., 14.10., 17.-18.10., 24.10., 31.10.-1.11., 4.11., 9.11., 16.11., 23.-24.11., 27.11., 6.12., 8.12., 10.-31.12. 2.7.-31.8. 15.3., 13.4., 25.4., 18.5., 5.-6.6., 15.6., 13.7., 10.8., 15.8., 31.8., 28.9. 4.11.-31.12. 12.10., 14.-16.10., 26.10., 23.11., 30.11.-1.2., 3.-4.12., 9.12., 18.22.12. 7.1.-14.6. 24.9.-21.10., 25.11.-9.12. 14.10.-31.12. 30.10.-12.11. 9.9.-18.10., 29.10.-15.11.
64
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI
Keski-Suomen museon henkilöstöpalaverit järjestettiin joka toinen tiistai. Amanuenssipalavereja pidettiin kerran kuussa maanantaisin. Kokoelma-, perusnäyttely- ja yleisötyön tiimit kokoontuivat säännöllisesti. Keski-Suomen museon henkilökunta osallistui myös museon yleisötyön tapahtumiin ja Murut-asiakasraadin toimintaan. Keski-Suomen museon strategisen kehittämissuunnitelman mukaisesti Keski-Suomen museo käyttää itsestään lyhennettä KeMu. Museotoimenjohtaja, intendentit ja museolehtori valmistelivat museon strategiseen kehittämiseen liittyviä asioita MIMI-ryhmässä. Uuteen aluevastuumuseorooliin liittyvää toimintaa työstettiin Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon yhteisessä VaMu-tiimissä. Vuoden aikana valmisteltiin Jyväskylän Tilapalvelun johdolla Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan rakentamisen hankesuunnitelmaa. Sitä edelsi Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun, sivistyksen toimialan ja Alvar Aalto -säätiön välisen aiesopimuksen solmiminen. Samaan aikaan Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -säätiö valmistelivat yhteistä Museovisio-avustushakemusta uuden, Ruusupuistoon kahdesta museosta muodostuvan museokeskuksen toimintakonseptin luomiseen. Joulukuussa 2019 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Keski-Suomen museolle 350 000 € kahden museon yhteishankkeen toteuttamiseen vuosien 2020−2023 aikana. Museovisiohanke käynnistyy vuoden 2020 keväällä. Toinen Jyväskylän museopalveluiden museoita koskeva kehittämishanke on meneillään Jyväskylän keskustassa. Jyväskylän sydän -hankkeen tavoitteena on kaupungin keskustan elävöittäminen ja kulttuuri- ja taidelaitosten tilakysymysten ratkaiseminen. Jyväskylän sydän -hanke koskettaa museopalveluissa erityisesti Jyväskylän taidemuseota ja Suomen käsityön museota, mutta se vaikuttaa toteutuessaan myös Keski-Suomen museon Vapaudenkadun toimitiloissa työskentelevän henkilökunnan työpisteisiin, asiakaspalvelutiloihin ja museoiden säilytystilaratkaisuihin. Päätökset Jyväskylän sydän -hankkeen jatkovaiheista tehdään todennäköisesti keväällä 2020. Jyväskylän kaupungin museopalveluiden toimipisteissä jatkuivat AVI:n työsuojelutarkastaja Arja Laineen tekemät työsuojelutarkastukset. Jyväskylän kaupunkiorganisaation osaamisen kehittämismallia toteutettiin Keski-Suomen museossa työyhteisön yhteisillä kehityskeskusteluilla sekä tiimitason keskusteluilla. Museon henkilökunnalle järjestettiin kolmipäiväinen muutosvalmennuskoulutus. Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin kertomusvuonna myös tyhy-toiminnan avulla. Tyhytoimintana järjestettiin virkistysiltapäivä Haukanniemeen ja yhteisiä aamiais- ja ruokailuhetkiä. Keski-Suomen museon henkilökuntaa osallistui myös Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen virkistysiltapäivään Salmirannassa.
65
Henkilökunnan koulutukset Keski-Suomen museon henkilökunta osallistui toimintavuonna sekä Jyväskylän kaupungin sisäisiin koulutuksiin että ulkopuolisten järjestämisiin koulutuksiin. Jyväskylän kaupungin koulutustarjonnan kautta tarjottiin muun muassa työhyvinvointiin, työturvallisuuteen, hankintaosaamiseen, esimiestyöhön ja asiakaspalveluun liittyvää koulutusta. Osa henkilökunnan koulutuksista liittyi järjestelmäosaamiseen, etenkin Office 365 -järjestelmän käyttöönottoon Jyväskylän museopalveluissa ja Drupal-julkaisujärjestelmän käyttöön. Museon henkilökunta osallistui toimintavuoden aikana koulutuksiin omalla vastuualueellaan. Amanuenssi Miikka Kumpulainen oli mukana Museoliiton ja Markkinointi-instituutin järjestelmässä Museoalan johtajakoulutusohjelmassa ja Euroopan Unionin ThreeT-hankkeessa. Museoliiton koulutustarjonnasta osallistuttiin muun muassa museopäiville, museokauppa-, näyttely- ja museokorttikoulutuksiin ja esinetuntemuksen ja kokoelmien saavutettavuuden koulutuksiin. Museon henkilökuntaa oli mukana pilotoimassa Museoliiton Museoalan osaaminen huipulle -kartoitusmallia Tampereella. Kokoelmatiimin jäsenet osallistuivat myös TAKO-seminaareihin, Finna-palvelun koulutuksiin ja KAM-sektorin tietosuojakoulutuksiin sekä yritys- ja laitosmuseotoiminnan aihepiirien terveydenhoitoalan ja teollisuusperinnön alan tapahtumiin ja koulutuksiin. Kulttuuriympäristötiimin vuotuisiin koulutuksiin kuuluivat toimintavuonnakin muun muassa kulttuuriympäristöpäivät, alueiden käytön neuvottelupäivät, rakennusperinnön ja korjausrakentamisen koulutukset, rakennustutkijoiden ja arkeologien neuvottelupäivät sekä kulttuuriympäristön viranomaistoiminnan KURVI-koulutukset ja Jyväskylän yliopiston KUOMA-opintokokonaisuuden koulutukset ja tapahtumat. Maakunnallisen museotyön amanuenssi osallistui toimintavuonna maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäiville, Suomen Kotiseutuliiton koulutuksiin ja paikallismuseotyön kehittämiskoulutuksiin (esim. Wikipedian käyttö). Henkilökunnan koulutuspäiviä oli vuoden aikana 139 ja koulutuksiin käytettiin 616 tuntia. Osa koulutuksista järjestettiin webinaareina.
Toimikunnat ja työryhmät Andersson, Päivi, amanuenssi Keski-Suomen museon sisäinen kulttuuriympäristötiimin jäsen; Jyväskylän museopalveluiden ALMU-tiimin jäsen; Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen liiton vapaaehtoisen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin työryhmän asiantuntijajäsen; UNESCO maailmanperintökohteen Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnan jäsen; Maailmanperinnöstä voimaa paikallisille palveluille -hankkeen ohjausryhmän asiantuntijajäsen; Valtionosuutta saavien vastuumuseoiden VOS alueellisten museopalveluiden (Jy-
66
67
väskylän museot) valmistelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen korjausneuvonnan alueneuvojaverkoston jäsen
Puhakka, Johanna, amanuenssi Keski-Suomen museon perusnäyttelytiimin jäsen
Eskola, Tuukka, museomestari Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden valmiusryhmän jäsen
Rajaniemi, Marja-Liisa, amanuenssi Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan hoitamattomien hautojen selvitystyöryhmän jäsen; Keski-Suomen kestävän elämäntavan kehittämisverkoston (KETO) jäsen; Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöverkoston (KYKY) jäsen; Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsen; Keski-Suomen museon Nykyajan dokumentointityö/Tapahtumatallennus -hankkeen jäsen; Kulttuuriluotsitoiminnan kehittämisryhmän (KEHRY) jäsen; Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen; Museopalvelun alueellisen museotyö ALMU-tiimin jäsen; Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen; Valtionosuutta saavien vastuumuseoiden VOS alueellisten museopalveluiden (Jyväskylän museot) valmistelutyöryhmän jäsen
Koivisto, Ilja, intendentti Keski-Suomen museon perusnäyttelytiimin jäsen; Keski-Suomen museon ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimusyhteistyöryhmän jäsen; Touring Museum Exhibition on the Ancient Near East -näyttelyhankkeen työryhmän jäsen; Keski-Suomen museon johtoryhmän (MIMI) jäsen Kumpulainen, Miikka, amanuenssi Keski-Suomen museon sisäinen kulttuuriympäristötiimin jäsen; Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; KYNÄ Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke (Etelä-Savon ja Keski-Suomen ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset), ohjausryhmän puheenjohtaja; Museoviraston ylläpitämän muinaismuistolakiringin jäsen; Valtakunnallisen muinaisjäännösten hoitoryhmän jäsen; Arkeologisten kenttätöiden laatuohjeen seurantaryhmän jäsen; Struven ketjun Oravivuoren pisteen hoitokunnan jäsen; Kulttuuriympäristön ontologiatyöryhmän jäsen; Touring Museum Exhibition on the Ancient Near East-näyttelyhankkeen työryhmän jäsen; Thematic Trail Trigger hankkeen Stakeholder-ryhmän jäsen; Vehniä-Äänekoski Vt 4 hankeryhmän jäsen; Tikkakoski-Vehniä Vt4 hankeryhmän jäsen; Jyväskylä Vt4 hankeryhmän jäsen; Kuhmoisten mobiilireitti työryhmän jäsen; Museopalvelun alueellisen museotyö ALMU-tiimin jäsen; Valtionosuutta saavien vastuumuseoiden VOS alueellisten museopalveluiden (Jyväskylän museot) valmistelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupunki, RAKSU (rakennussuojelu) -ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupunki asemakaavoituksen SILLI -ryhmän jäsen; Euroopan komission Voices of Culture-ryhmän jäsen. Muittari, Anna, amanuenssi Keski-Suomen museon perusnäyttelytiimin jäsen Mäkinen, Virpi, intendentti Jyväskylän museopalveluiden järjestelmähankintatiimin vetäjä; Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien KOVAMAAKUMU-ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmän jäsen; Keski-Suomen museon johtoryhmän (MIMI) jäsen; Jyväskylän kaupungin ICT-yhteistyöryhmän museopalveluiden edustajajäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen
Silen, Saija, amanuenssi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; KeskiSuomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän varajäsen; Jyväskylän kaupunki, RAKSU (rakennussuojelu) -ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupunki asemakaavoituksen SILLI -ryhmän jäsen; Länsi-Suomen rakennustutkija -verkosto, Museoviraston alueyksikön jäsen; Keski-Suomen korjausneuvojien verkoston jäsen; Keski-Suomen museon sisäinen kulttuuriympäristötiimin jäsen; Jyväskylän kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Kirkkopuiston yleissuunnitelman päivitystyöryhmän jäsen; Tourujoen kunnostustyöryhmän jäsen; Kortepohjan kehittäminen ohjausryhmän jäsen; Kortepohjan kehittäminen työryhmän jäsen; Valtionosuutta saavien vastuumuseoiden VOS alueellisten museopalveluiden (Jyväskylän museot) valmistelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän keskustan laatukäsikirjaa valmistelevan työryhmän jäsen; Puistokadun ja Puistotorin suunnitteluryhmän jäsen Sojakka, Pirjo, amanuenssi Keski-Suomen museon perusnäyttelytiimin jäsen; Keski-Suomen museon johtoryhmän (MIMI) jäsen; Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsen Suhonen, Sirpa, amanuenssi Jyväskylän museopalveluiden kokoelmatiimin (KOKOKOTI) jäsen; Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsen; Jyväskylän museopalveluiden järjestelmähankinnan työryhmäjäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen; Keski-Suomen museon perusnäyttelyn rakennustyöryhmän jäsen Tarnanen, Sanna, amanuenssi Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsen; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jä-
68
sen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen; TAKO/Pooli 3:n sihteeri; Jyväskylän museopalveluiden järjestelmähankinnan työryhmän jäsen Terho, Susanna, amanuenssi Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsen; Keski-Suomen museon perusnäyttelyn rakennustyöryhmän jäsen; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen Vuolio-Vallenius, Tuula, museolehtori Keski-Suomen museon perusnäyttelytiimin koordinaattori; Keski-Suomen museon johtoryhmän (MIMI) jäsen; Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmän jäsen; Keski-Suomen maakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen; Keski-Suomen ympäristökasvatuksen kehittämiskeskusverkoston (KETO) jäsen; Jyväskylän Lyseon entiset oppilaat JYLY ry:n hallituksen jäsen; JyväskyläSeura ry:n johtoryhmän jäsen Voutilainen, Heli-Maija, museotoimenjohtaja Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalvelujen johtoryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmän jäsen; Keski-Suomen museon peruskorjauksen suunnitelmatyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon peruskorjaus/käyttäjän edustaja työmaakokouksissa; Jyväskylän museopalveluiden Kokoelmakeskuksen laajennuksen tarveselvitystyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -säätiön Museovisio-hankkeen ohjausryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskevan viranomaistyöryhmän jäsen; Jyväskylän sydän -projektiryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin opastuskonseptia valmistelevan työryhmän jäsen; Kehä Vihreän ohjausryhmän jäsen; Tourulankulman kaavakehitys- ja tontinluovutuskilpailun tuomariston jäsen; Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän puheenjohtaja; Yritys- ja laitosmuseotoimikunnan jäsen; Touring Museum Exhibition on the Ancient Near East -näyttelyhankkeen työryhmän jäsen; Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Betty ja Emil Ilamon rahaston hoitokunnan jäsen; Suomen museoliiton hallituksen jäsen; Suomen museoliiton edunvalvontatyöryhmän jäsen; ICOM Suomen komitea ry:n hallituksen jäsen; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen; Alvar Aalto -seuran hallituksen jäsen