Data Loading...

Jyväskylä-lehti 4/2020 Flipbook PDF

Jyväskylä-lehti 4/2020


126 Views
14 Downloads
FLIP PDF 30.1MB

DOWNLOAD FLIP

REPORT DMCA

J U L KI NE N TI EDOTE

25. MA R R A SKUU TA 2020

JYVÄS KYLÄ

W W W. J Y VAS K Y L A.F I

Lehti jyväskyläläisille nro 4/2020 Jouluvalomaa rakentuu jälleen Kirkkopuistoon

ELISA HILLGREN

Jouluvalomaa valaisee jälleen joulunaikaa Kirkkopuistossa. Porot lennättävät pukin reen kuvattavaksi ja ihailtavaksi tutulle paikalleen torstaina 26.11. Uutuutena nähdään myös nelimetrinen valosuihkulähde sekä Valon kaupunki -mobiilisovelluksen avulla nähtävä virtuaalinen lumiukko. Lauantaina 28.11. kello 17.15 alkavassa verkkolähetyksessä seurataan Jyväskylän perinteistä joulun avausta. Kompassin suuren joulutähden sekä Kirkkopuiston joulukuusen kynttilöiden sytytys on seurattavissa tänä vuonna etälähetyksissä. Etänä voi seurata myös itsenäisyyspäivän seppeleenlaskua sekä uuden vuoden aaton tapahtumia. Vuoden vaihtuessa järjestetään Harjulla perinteinen ilotulitus, jota voi seurata Harjun läheisyydessä turvavälit huomioiden. Tapahtumat ovat osa Joulukylä Jyväskylän laajaa elämyskokonaisuutta ja Valon kaupungin loppuvuoden ajalle suunniteltua Valoiloa-kokonaisuutta.

Tämän lehden välissä: SAIRAAL A NOVA -liite

KAAVOITUSKATSAUS 2021–2023

JYVÄSKYLÄ

Tammirinteen uuden asuinalueen kaavamuutos Jyskän ja Halssilanrinteen välimaastossa on käynnistynyt. Tutustu suunnitelmiin https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1087

NRO2 4JYVÄSKYLÄ 25. MARRASKUUTA 2020 • Nro 4 – 25.11.2020

t

Talousarvio 2021

Korona sotki talouden

PETTERI KIVIMÄKI

JYVÄSKYLÄ-LEHTI ON JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JULKAISEMA LEHTI KAIKILLE JYVÄSKYLÄLÄISILLE. LEHTI SISÄLTÄÄ TIETOA KAUPUNGIN PALVELUISTA, TOIMINNASTA JA TAPAHTUMISTA.

Hippos-hanke etenee lupaavasti uudella mallilla. Rakennustyöt voidaan aloittaa jo syksyllä 2021, mikäli sopimus rahoittajien kanssa syntyy ja hankkeelle löytyy poliittista tahtoa.

Varhaiskasvatuksen asiakasraati Vaskooli on pienten koululaisten huoltajille uusi mahdollisuus verkostoitumiseen ja foorumi, jossa keskustellaan ajankohtaisia asioista sekä osallistutaan ja vaikutetaan palvelun kehittämiseen ja arviointiin.

PETTERI KIVIMÄKI

›› Lue lisää sivulta 4.

Jyväskylän kaupungin investoinnit ensi vuonna ovat yli 77 miljoonaa euroa. Yksi suurimmista hankkeista on Keljonkankaan yhtenäiskoulu, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2019.

›› Lue lisää sivulta 6.

›› Lue lisää sivulta 11.

Tukiperheistä on tällä hetkellä huutava pula. Jyväskyläläisen Jaana Lambergin perhe on löytänyt tukiperhetoiminnasta itselleen sopivan tavan auttaa. ›› Lue lisää sivulta 12.

 Kireästä taloustilanteesta huoli-

PETTERI KIVIMÄKI

Velkaantuminen koskettaa yhä useampaa jyväskyläläistä. Taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista ehkäistään Jyväskylän sosiaalitoimessa myös sosiaalisella luototuksella.

matta jyväskyläläisten kunnallisveron taso ei nouse ensi vuonna. Korona on lisännyt menoja ja kaupunkilaisten palvelutarvetta, mutta samalla vähentänyt verotuloja ja heikentänyt ennustettavuutta.

H

yvä uutinen jyväskyläläisille on se, että kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 26.10. pitää ensi vuoden veroprosentin ja kiinteistöverotuksen tason ennallaan. Veroprosentti on ollut 20 vuodesta 2013 lähtien. Lähivuosina vyötä on kuitenkin kiristettävä, mikä on yhteistä kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille. – Korona on kuntataloudelle moniulotteinen ilmiö. Se on pienentänyt kuntien verotuloja, mutta samalla lisännyt kustannuksia ja kuntalaisten palvelutarvetta. Kokonaisuutena vaikutus on negatiivinen, tiivistää

Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä. Jo kuluvasta vuodesta muodostuu Jyväskylälle alijäämäinen. Leppä luonnehtii vuoden 2021 talousarviota ”siltabudjetiksi”, jolla päästään eteenpäin säilyttäen hyvän palvelutason. – Talouteen liittyvät paineet siirtyvät selkeästi vuosille 2022 ja 2023. Valtion tukipaketit ovat paikanneet kuluvan vuoden taloutta ja vielä ensi vuodelle tiedossa on valtiolta 13,2 miljoonan euron lisätuki. Vuoden 2022 koronatilanteesta tai -tuesta ei ole tietoa, Leppä sanoo. Talousarviossa tavoitteeksi on asetettu 35,7 miljoonan euron vuosikate vuodelle 2021, jolloin se kattaa poistoista 62 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 50 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa vuonna 2021. – Kaupungin lainakanta kasvaa ensi vuonna noin 15,5 miljoonalla eurolla, Leppä tarkentaa.

Lähivuosina etsitään talouden tasapainoa Nykyisellä valtuustokaudella valmistellaan pitkän aikavälin talousohjelmaa, jota on tarkoitus toteuttaa seuraavalla valtuustokaudella. Haastavaksi tilanteen tekee se, että jo ennen koronaa Jyväskylän taloustilanne oli heikentynyt eikä käytössä ollut ylijäämäpuskureita. – Vuosille 2021–2023 ajoittuvassa talousohjelmassa tavoitteena on sopeuttaa kaupungin taloutta noin 50 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa arvioidaan kaikki käytössä olevat keinot. Veroeuroja tulee käyttää viisaasti, mutta samaan aikaan on löydettävä keinoja vahvistaa tulopohjaa, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela. Lumelan mukaan vaikeuksista huolimatta lähivuosina on pidettävä yllä kaupungin elinvoimaisuutta muun muassa rakentamalla uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Yritysyhteistyö ja yritysten

Ota Jyväskylän karttapalvelu haltuun! Tiesitkö, että osoitteesta kartta.jkl.fi löydät kätevästi kartalta kaupungin palvelut, liikuntapaikat, puistokohteet, kunnallistekniikan investoinnit, kaavoitusasiat, rakennusluvat ja paljon muuta.

Ajankohtaista 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

Vaikka taloudessa eletään tiukkoja aikoja, kaupungin investoinnit vuonna 2021 ovat noin 77,2 miljoonaa euroa. Investoinnit elvyttävät paikallistaloutta ja toisaalta suhdannetilanne on edullinen investoinneille. Ensi vuoden investoinneista kolme neljäsosaa kohdistuu talonrakennus- ja kunnallistekniikkaan. – Investoinnit sisältävät paljon perusinfrastruktuurin rakentamista, kertoo talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä. Suurimpia investointeja ovat tänä vuonna aloitetun Kortepohjan päiväkotikoulun (ensi vuodelle noin 7,1 Me) ja sekä Keljonkankaan yhtenäiskoulun (5,4 Me) rakennustöiden jatkaminen. – Kaupungin peruskoulu- ja päiväkotikiinteistöt alkavat olla vuosien rakentamisen ja peruskorjausten jälkeen hyvässä kunnossa. Rakennuspuolella siirrytään nyt liikunnan ja kulttuurin kohteisiin, Leppä kertoo. Uusia investointeja ovat AaltoAlvarin (4,5 Me) ja Alvar Aallon museon (3,2 Me) peruskorjaukset. Kunnallistekniikan 25 miljoonan euron investoinneissa suurimpia kohteita ovat Puistokadun parantaminen Arenaukion ja Rajakadun välillä, Kauramäen ja Savulahden uusien asuinalueiden rakentaminen sekä Tourujoen kunnostamisen käynnistäminen.

toimintaedellytysten tukeminen ovat avainasemassa elinvoiman vahvistamisessa. – Kaupungin toimintaa voidaan tehostaa digitalisaatiolla, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta tehtävästä toiseen ja karsimalla päällekkäisiä palveluita. Toimialarajat ylittävä toimintatapa mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden ja laadun, Lumela sanoo. Lumela ja Leppä ovat yhtä mieltä siitä, että Jyväskylällä on hyvät mahdollisuudet selvitä talousvaikeuksista. – Väestönkasvu oli tammi-elokuussa 941 henkilöä, mikä on ennakoitua selvästi suurempi ja kertoo Jyväskylän hyvästä vetovoimasta, Leppä ja Lumela huomauttavat. Talousarviosta päätti lopullisesti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 23.11. Samassa yhteydessä lyötiin lukkoon paljon keskustelua herättänyt lukiotuki. Tiedot valtuuston päätöksistä eivät tähän tiedotuslehteen ehtineet,

Talousarvio 2021 Kunnallisveroprosentti säilyy v. 2020 tasolla (20,0 %). (Valtuuston päätös 26.10) Kiinteistöveroprosentit säilyvät v. 2020 tasolla. (Valtuuston päätös 26.10) Talousarvioesitys sisältää noin 12,0 Me menoleikkaukset. Education Facilities Oy:n myynnistä päätetään kaupunginvaltuustossa v. 2021 loppuun mennessä. Myynnin tavoitteena on vahvistaa kaupungin tasetta. Kokonaismenot v. 2021: 1 188,9 milj. euroa Kaupungin lainakanta vuoden 2021 lopussa 467,8 miljoonaa euroa eli 3 235 euroa asukasta kohti.

mutta tuoreimmat tiedot löytyvät Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta. 

Timo Sillanpää

Joukkoliikenteessä haastavin vuosi ikinä  Moni on havainnut

Linkki-linja-autojen ajelevan reiteillään aika vajaina. Kevään 2020 etätyöjakso verotti työ- ja koulumatkalaisia, ja sama suuntaus jatkuu.

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Investoinnit pitävät talouden pyörät vauhdissa

3

T

artuntatautien jyllätessä ruuhkattomuus on toisaalta hyvä asia, mutta synnyttää samalla lipputulovajetta kassaan. Miinusta kertyy tänä vuonna jopa 2,3 miljoonaa euroa ja matkustajia on keskimäärin 35 % arvioitua vähemmän. Kato on käynyt palvelun kannalta tärkeimmässä eli säännöllisessä matkustuksessa: kausilippujen myynti on laskenut ja matkoja tehdään enemmän arvo-, kerta- ja mobiililipuilla. Satunnaistunut matkustus ei riitä kattamaan liikenteen kustannuksia. Valtio avittaa onneksi joukkoliikenteen järjestäjiä, ja on jo myöntänyt Linkki-liikenteen tämän vuoden lipputulomenetyksiin 1,84 miljoonan euron avustuksen. Valtiolta saadaan myös vajaat 300  000 euroa elvyttävien kehityshankkeiden viestintään ja markkinointiin, tavoitteena palauttaa asiakkaiden luottamusta joukkoliikenteeseen.

Säästöjä vuodelle 2021

Tulevaisuuden ennustaminen on nyt haastavaa. Koronalla on kyntensä pelissä luultavasti myös ensi vuonna, jolloin lipputulot eivät edelleenkään riitä kattamaan kustannuksia. Edessä on todennäköisiä säästötoimia. Käytännön säästöistä päättää joukkoliikennejaosto. Säästökei-

Korona vei matkustajia ja haukkasi lipputuloja, joten joukkoliikenteellä saattaa olla edessä säästöjen vuosi 2021. noja voivat olla muun muassa liikenteen määrän karsiminen, lippuhintojen korotukset tai autoissa perittävät matkakorttien latausmaksut. Toteutuessaan säästöjen vaikutukset ulottuvat kaikkien joukkoliikennettä käyttävien arkeen. Ikävistä toimenpiteistä on kyse, mutta onneksi valo näkyy säästötunnelin päässä. Yhteiskunnan elpyessä koronan jäljiltä palvelutasoa voidaan palauttaa entiselleen.

Kehittäminen jatkuu taustalla

Joukkoliikenteen pitkäkestoinen tavoite on edelleen kasvattaa vuosittaisten Linkki-matkojen määrät 15 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Kehityshankkeilla pyritään parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuut-

ta suhteessa yksityisautoiluun ja vähentämään keskustaliikenteen ruuhkaisuutta. Vireillä olevia kehittämistoimia ovat selvitystyöt Vapaudenkadun paikallisliikennekeskuksen laajentamisesta sekä joukkoliikennekaistojen rakentamisesta Tourulantielle ja Seppäläntielle. Myös työ joukkoliikenteen linjaston uudistamiseksi jatkuu. Linjastoa koskeva vuoropuhelu asukkaiden sekä sidosryhmien kanssa siirtyy keväälle 2021. Osana linjastosuunnittelua mietitään muun muassa aikatauluvapaata matkustusta, jossa suosituimpien linjojen Linkit liikennöisivät 10 minuutin välein.

Kristiina Pentikäinen

Waltti-lippujärjestelmä uudistuu syksystä 2020 alkaen LINKKI-PAIKALLISLIIKENTEEN Waltti-liput vaihtuvat tunnistepohjaisiksi. Fyysisen matkakortin sijaan kortille ladatut liput ovat jatkossa taustajärjestelmässä ja asiakastiedot asiakkaan omalla matkatilillä. Matkustusoikeus tarkistetaan taustajärjestelmästä aina matkustustapahtumien yhteydessä. Asiakkaiden nykyiset Waltti-kortit siirtyvät uuteen järjestelmään vähitellen vuoden 2020 lopulla, alkaen kausilipuista. Muutos ei edellytä asiakkaalta ylimääräisiä toimenpiteitä, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta päivittäiseen matkustamiseen. Kul-

jettajat on koulutettu uuteen lippujärjestelmään ja jos yksittäisiä ongelmatilanteita ilmenee, ne hoidetaan asiakkaan eduksi. Tärkeintä on, että asiakas pystyy matkustamaan muutostilanteessakin häiriöttä ja turvallisesti. Waltti-matkakortin käyttäjille muutoksen edut näkyvät selkeämmin lähitulevaisuudessa. Poikkeuksena on nettikaupassa ladattu kausilippu, joka on uudessa järjestelmässä matkustusvalmiudessa heti lataamisen jälkeen. Entisen lippujärjestelmän 2 tunnin siirtymisaika siis poistuu kausilipuista, myöhemmin myös arvolipuista. Jatkossa Waltti-jär-

jestelmän lipputuotteet monipuolistuvat ja niiden ostamisesta tulee vaivattomampaa. Helpompaa tulee myös kadonneeseen matkakorttiin liittyvistä selvittelyistä. Uudistuksen tarkoituksena on tarjota matkustajille turvallisia, digitaalisia ja entistä parempia liikennepalveluita. Myös laki liikenteen palveluista velvoittaa joukkoliikenteen järjestäjiä käyttämään tunnistepohjaista lippu- ja maksujärjestelmää, jossa matkustusoikeudet ja -käyttötiedot tallennetaan taustajärjestelmään.

Kristiina Pentikäinen

Jyväskylä-lehden tekijät kiittävät lehden lukijoita kuluneista vuosista paperilehden viimeisen numeron ilmestyessä. Nyt on hyvä hetki tutustua Jyväskylä Ajassa -verkkolehteen osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ajassa.

Jyväskylä nyt 4

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

muokattiin uusiksi, mikä herätti myös rahoittajien kiinnostuksen.

V

iitisen vuotta suunniteltu Jyväskylän Hippos-hanke on nytkähtänyt lupaavasti eteenpäin. Sijoittajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Jyväskylän kaupunki päätti pienentää hankekokonaisuutta noin neljänneksellä. – Uusimmassa suunnitelmassa uudisrakentamisen ja vanhojen rakennusten peruskorjauksen kustannusarvio on noin 154 miljoonaa euroa, kun alkuperäisen hankkeen kustannukset olisivat olleet noin 200 miljoonaa euroa, kertoo Hippos-hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen Jyväskylän kaupungilta. Alkuperäisen Hippos-hankkeen laajuus oli noin 160 000, päivitetyn suunnitelman 100 000 bruttoneliömetriä. Halisen mukaan Hipposta on suunniteltu vuosien varrella niin pitkälle, että rakennustyöt voidaan aloittaa jo syksyllä 2021, mikäli sopimus rahoittajien kanssa syntyy ja hankkeelle löytyy poliittista tahtoa. – Ajatuksena on viedä rakentaminen läpi 2–3 vuodessa, mikä merkitsee sitä, että peruskorjausta ja uudisrakentamista tehdään samaan aikaan. Suurin haaste on vaiheistaa rakentaminen siten, että työt häiritsevät mahdollisimman vähän jäähallin käyttäjiä. Kaupunki on saanut Taaleri Sijoitus Oy:n, Timo Everin ja Ilkka Kilpimaan omistamalta Sepos Oy:ltä tarjouksen 43 miljoonan euron sijoituksesta hankkeeseen ja Jyväskylän Hippos -kommandiittiyhtiöön, jonka omistavat Jyväskylän kaupunki ja Lehto Group Oyj.

okor Asunt

Jääa

tteli

isk Osaam

a reen

2-va

ihe

M

eskus kus takes Liikun ansi/ ntak Liiku tusjäät i harjo

uisto lä) ntap vireil Liiku ittelu n n u (su

Havainnekuva Hippoksen uudesta suunnitelmasta. Liikuntakeskukseen on kaavailtu tiloja muun muassa voimistelulle, yleisurheilulle sekä palloilu- ja kamppailulajeille. Runsaan 150 miljoonan euron kokonaisrahoitus voisi muodostua Sepos Oy:n 43 miljoonan sijoituksesta sekä Lehto Group Oyj:n 10 ja Jyväskylän kaupungin 23 miljoonan sijoituksista. Loput hankkeen rahoituksesta koostuu Hippoksen kommandiittiyhtiön tekemistä laina- ja rahoitusjärjestelyistä. – Julkisen hankintamenettelyn kautta valitulla Lehto Groupilla on hankkeessa rakentajan rooli, Halinen tarkentaa.

Jäähallia korjataan ja laajennetaan

Uudesta suunnitelmaluonnoksesta on karsittu pois monitoimiareena, katettu jalkapallostadion ja erillinen voimistelutalo. Vanha jäähalli – eli LähiTapiola Areena – peruskorjataan ja hallia laajennetaan molemmista päistä. Jäähallin katsojapaikkoja on tarkoitus lisätä nykyisestä noin 4 400:sta. Päivitetyssä suunnitelmassa ovat mukana myös liikuntakeskus voimistelu- ja yleisurheilutiloineen, osaamiskeskus sekä lii-

kuntakansi ja harjoitusjäähallit. Asuntorakentamista kokonaisuuteen sisältyy 24 000 kerrosneliömetriä aikaisemman 30 000:n sijaan. – Kaupunkilaisille Hipposhankkeen toteutuminen tässäkin muodossa merkitsee Hippoksen liikunta- ja urheilutilojen lisääntymistä 40 000:sta noin 100 000 bruttoneliöön. Lisäksi osaamiskeskus, johon sijoittuu muun muassa Jyväskylän yliopiston, JAMKin ja KIHU:n tiloja, vahvistaa Jyväskylän asemaa liikuntapääkaupunkina, Kari Halinen huomauttaa. Halisen mukaan uudessa mallissa monitoimitalo ja Hipposhalli jäävät Jyväskylän kaupungille, mikä mahdollistaa rakennusten peruskorjauksen tai alueen uudisrakentamisen myöhemmin. Kaupunginvaltuusto käsitteli Hippos-hanketta kokouksessaan 23.11. Tiedot valtuuston päätöksestä löytyvät Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta.

Timo Sillanpää

Hoitotarvikepalveluun sähköinen asiakastilaus vuoden 2021 alussa KYLLÖN TERVEYSASEMALLA sijaitseva keskitetty hoitotarvikepalvelu ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta sähköisen hoitotarviketilauksen. Asiakas voi tehdä hoitosuunnitelman mukaisista tuotteista tilauksen Palse.fi-portaalissa (www.palse.fi) ja tilauksen voi noutaa Kyllön terveysaseman pääaulan yhteyteen tulevasta lokeroautomaatista. Palse.fi-portaalissa asiointi tapahtuu tunnistautuneena Suomi. fi-tunnistuksen avulla ja käytössä on myös puolesta-asiointi -toiminto. Sähköisesti tilatut hoitotarvikkeet ovat noudettavissa lokeroautomaatista kahden viikon kuluessa tilauksesta. Kun sähköisesti tehty hoitotar-

Tiedotuslehden tie

PETTERI KIVIMÄKI

 Hippos-hanke

KAI RUUHONEN/LEHTO TILAT OY

Hippos eteenpäin uudella mallilla

NÄKÖ NÄKÖ KULMA KULMA

ielenkiintoista! Olen käynyt läpi tiedotuslehdet alusta eli vuodesta 1976 alkaen. Vuosien aikana aiheet ovat säilyneet paljolti samoina, vaikkakin ulkoasu ja kirjoitustyyli ovat muuttuneet ja kuvia ja väriä on tullut lisää. Kulloinenkin aikakausi, strategiset painotukset sekä palvelujen kehitys näyttäytyvät lehdissä hyvin. Muutokset ja ihmiset ovat virranneet lehtien sivuilla. Lehden synnyn taustalla oli Kaupunkiliiton ohje vuodelta 1971 ja kaupunginhallituksen 1974 hyväksymä Jyväskylän kaupungin hallinnon yleinen tiedotusohje. Luottamushenkilöistä koostuva tiedotustoimikunta aloitti myös lehden toimituskuntana. Päätoimittaja oli alusta alkaen kaupunginjohtaja Jaakko Lovén. Hän kirjoitti, että suoran kuntalaisille tiedottamisen perustarve on kunnallisen demokratian vahvistaminen ja kehittäminen sekä asukkaiden auttaminen kaupungin tarjoamien hyödykkeiden ja palvelujen hyväksikäytössä. Oli myös levitettävä tietoutta säännöksistä ja määräyksistä sekä siitä, kuinka kunta toimii, suunnittelee ja mitä mahdollisuuksia on antaa palveluksia. Koteihin jaetusta lehdestä toivottiin uutta kanavaa asukkaiden ja hallinnon välille ja lukijoilta pyydettiin palautetta. Lehden arveltiin palveTietoa koteihin levan myös yritysmaailmaa, turismia ja kaupungin henkilöstöä. hyödykkeistä ja 1990-luvun alussa lehden pääpalveluista. toimittajaksi tuli ensimmäinen tiedotusjohtaja. Muutaman vuoden kuluttua luottamushenkilöistä koostunut toimituskunta vaihtui hallintokuntien tiedottajiin ja tiedotusvastaaviin. Lehdessä on ollut tilaa myös asukasyhdistyksille, kunnallisvaaleille, elinkeinoelämälle sekä palvelujen liitteille ja tapahtumakalentereille. Lukijatutkimusten mukaan tiedotuslehti on ollut luettu, pidetty, luotettava ja selkeä. Nuoria useammin lehti on tavoittanut aikuisia ja yli 60-vuotiaita. Viestintäkanavat ovat monipuolistuneet. Internetsivut, sosiaalinen media ja media kertovat asioista joka hetki. Kaupunginhallitus aloitti tiedotus- ja keskustelutilaisuudet asukkaille 1979. Nyttemmin osallisuus ja vuorovaikutus on osa kaikkea toimintaa ja palveluja. Tiedotuslehden ensimmäinen verkkolehti ilmestyi 1999 ja tänä vuonna verkkolehteä on uudistettu. Painettu lehti ilmestyi pitkään 8 kertaa vuodessa ja viime vuosina 4 kertaa. Vuonna 2021 tiedotuslehti ei tässä muodossa enää ilmesty, mutta uusia muotoja jakaa tietoa kotiin kehitetään ja rinnalla verkkojulkaisun uudistaminen jatkuu. Lämmin kiitos lehden lukijoille ja tekijöille. Vuosikymmenien sisällöntuotannon ja päätoimittajuuden jälkeen on nyt uusien tuulien aika.

Helinä Mäenpää

viestintäjohtaja 31.8.2020 asti

viketilaus on noudettavissa lokeroautomaatista, saa asiakas tekstiviestin, jossa on lokeron avaamisen tarvittava tunnus. – Noutovalmiista tilauksesta tulevassa viestissä on myös QRkoodi, jolla lokeron saa avattua koskettamatta lokeroautomaatin näyttöä, kertoo sovellusasiantuntija Leevi Tuohiluoma. Lokeroautomaatista asiakkaat voivat noutaa tilattuja hoitotarvikkeita nykyisen palvelun aukioloaikojen lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hoitotarvikepalvelun esimies, osastonhoitaja Jaana Piilonen kannustaa asiakkaita käyttämään sähköistä asiakastilausta, jolloin palvelupisteellä tapahtuvaa

asiointia voidaan tarjota nykyistä paremmin hoitosuunnitelmien päivittämiseen sekä uusien asiakkaiden ohjaukseen ja neuvontaan. – Hoitotarvikepalvelussa otetaan uusi toimintatapa positiivisin mielin käyttöön, koska sillä parannetaan palvelun saatavuutta ja pyritään vähentämään ajoittain palvelupisteelle syntyvää ruuhkaa, kertoo Jaana Piilonen. Loppuvuoden aikana hoitotarvikepalvelussa ohjeistetaan asiakkaita sähköiseen asiakastilaukseen siirtymisessä. Lisätietoja osoitteesta www.jyvaskyla.fi/ terveys/terveysasemat/erikoisvastaanotot/hoitotarvikkeet.

Jari Salomaa

Koronaviruskamppailussa tarvitaan sitkeyttä KORONAVIRUSPANDEMIAN kulussa on nähty jo monen monta käännettä. Jokainen voi onneksi vaikuttaa paikkakuntansa tartuntatilanteeseen omalla toiminnallaan. − Epidemiatilanne on rauhoittumassa Jyväskylässä, mikä on ilahduttavaa. Tämä virus on kuitenkin päässyt yllättämään jo niin monta kertaa, että vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Toivotaan siis parasta, mutta varaudutaan pahimpaan, ylilääkäri Johanna Tuukkanen toteaa. − Kaupunkilaiset noudattavat erittäin hyvin ohjeita ja suosituk-

sia, mikä on varmasti osaltaan auttanut hillitsemään tartuntojen leviämistä. Esimerkiksi kasvomaski alkaa olla kaupassa kävijän vakiovaruste. Mutta vielä täytyy jaksaa pestä käsiä, pitää etäisyyttä ja välttää väentungosta, tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä sanoo.

Jari Salomaa - www.jyvaskyla.fi/terveys/korona - Omaolo.fi - neuvontanumero 014 266 0133 (ma–pe klo 8–16 ja la–su klo 9–15 ja muina aikoina numero 116 117)

Ehdota vuoden 2020 jyväskyläläistä liikuntatekoa 15.12. mennessä. Valinnassa nostetaan esiin kaupungissa merkittävästi liikunta-aktiivisuutta lisäävä toimija tai toiminta. Lue lisää osoitteesta www.jyvaskyla.fi/liikuntapaakaupunki.

Jyväskylä nyt 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

Haave museosta -näyttely  Alvar Aalto -museon

talvikauden gallerianäyttelynä nähdään Alvar Aallon museosuunnitelmia esittelevä näyttely.

A

lvar Aalto suunnitteli uransa aikana 15 museorakennusta, joista vain kolme toteutui. Kaksi niistä sijaitsee Jyväskylässä: Ruusupuistossa rinnakkain seisovat Keski-Suomen museo (1957–61) ja Alvar Aalto -museo (1971–73). Kolmas, taidemuseo Kunsten on rakennettu Tanskan Aalborgiin vuosina 1969–73. Arkkitehdin toteutumattomien museosuunnitelmien joukosta löytyy vasta luonnosvaiheessa olleita töitä, mutta myös kilpailuehdotuksia sekä pitkälle vietyjä arkkitehtuuripiirustuksia. Näyttely esittelee Aallon kymmenen merkittävintä museosuunnitelmaa 1920-luvulta 1970-luvuille saakka. Kuten muunkin tuotannon osalta, arkkitehdin työpöydällä oli vuosikymmenten varrella museokohteita niin kotimaahan kuin ulkomaillekin, Pohjoismaista Eurooppaan ja Lähi-Itään saakka.

Näyttelyn teema onkin erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun Alvar Aallon kaksi toteutunutta museorakennusta, taidemuseo Kunsten ja Keski-Suomen museo, on vastikään peruskorjattu. – Vuonna 2021 käynnistyy Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uudistettu museo avataan yleisölle jälleen vuonna 2023. Samalla tullaan toteuttamaan Aallon aikanaan hahmottelema ajatus Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon rakennusten yhdistämisestä, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Näyttelyssä esillä olevat originaalipiirustukset, aikalaisvalokuvat ja pienoismallit ovat Alvar Aalto -museon kokoelmista ja arkistoista. Näyttelyyn liittyvästä oheisohjelmasta löytyy lisätietoa Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta.

MARRASKUUSSA on vietetty One Health -päivää, Euroopan antibioottipäivää ja Maailman lääkeresistenssiviikkoa. Niiden sanoma viestittää selkeästi, että lääkkeet ovat menettämässä tehoaan maailmanlaajuisesti. Toimenpiteet ongelman taltuttamiseksi ulottuvat laajalle. Esimerkiksi terveydenhuolto,eläinlääkärit ja ympäristöterveystarkastajat tekevät kaiken aikaa töitä, ettei ongelma ryöpsähtäisi Suomessa suuremmaksi. Tilanne Suomessa on moneen maahan verrattuna hyvä, mutta töitä ongelman kukistamiseksi on jatkettava. Infektioiden ennaltaehkäisy on tärkeä keino lääkeresistenssin ennaltaehkäisyssä. Siksi on tärkeää tiedostaa, että myös jokaisella kuntalaisella on tärkeä rooli ongelman taltuttamisessa. Ihmisten ja eläinten keskuudessa leviäviä tauteja voidaan nimittäin vähentää hyvillä hygieniakäytännöillä. Terve ihminen ja terve eläin ei lääkkeitä tarvitse. Ja mitä vähemmän lääkkeitä käytetään, sitä vähemmän lääkeresistenssiäkään pääsee kehittymään.

Mirkka Vidgrén

Alvar Aalto -säätiö Haave museosta. Alvar Aallon museosuunnitelmat 6.11.2020 – 21.3.2021 Alvar Aalto -museon Galleria Avoinna ti–su klo 11–18 Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä www.alvaraalto.fi

Alvar Aalto -museon ensimmäinen perusnäyttely vuodelta 1978.

Jyväskylän kaupunki/ Ympäristöterveydenhuolto

Lisää omatoimiaikoja Palokan ja Vaajakosken kirjastoissa

tan neuvolan, jonka teoksen toteuttaa kuvataiteilija Paula Myllymäki. Teosta lähdetään suunnittelemaan sekä työntekijöiden että alueen lasten eli neuvolan asiakkaiden kanssa ja taiteilija toteuttaa maalauksen lasten teosten ja yhteisen pajatyöskentelyn pohjalta. 

VIELÄ VUODEN loppupuolellakin on lapsiperheille tarjolla kulttuuriohjelmaa tarkoin turvallisuusjärjestelyin. Loistodisko järjestetään Tanssisali Lutakossa la 28.11. klo 13–16. Mukana on UV-valopaja ja turvavälein toteutettu disko, jonka musiikista vastaa DJ Joniveli (liput 6 €, verkkokauppa.jyvaskyla. fi). Samana päivänä 28.11. saa ensiiltansa kaupunginteatterin Lumikuningatar ja Jyväskylän joulunavaus näytetään suorana verkkolähetyksenä koteihin. Jyväskylä Sinfonia johdattaa lapsiperheet joulutunnelmiin Lumiukko -konserttien myötä teatteritalolla 1.–2.12. (liput 10–13,5 €). Loiskiksen Hissen joulu -tarinakonsertit toteutetaan su 13.12. klo 10 Säynätsalon Juurikkasaaressa ja klo 15 Palokan Pelimannitalolla (vapaa pääsy, ilmoittautuminen: lyyti.in/hisse_juurikkasaari ja lyyti.in/hisse_palokka). Katso lisää jyvaskyla.fi/lastenlysti ja seuraa somekanavia. Lapsen oikeuksien päivän juhlavideo löytyy Lasten Lystin sivuilta.

VAAJAKOSKEN JA PALOKAN aluekirjastojen lauantaiaukiolot muuttuvat omatoimisiksi vuodenvaihteen jälkeen. Edellisen kerran aluekirjastojen omatoimiaikoja lisättiin helmikuussa 2020. Vaajakosken aluekirjaston kirjastonjohtaja Anni Salosen mukaan omatoimiaikojen laajeneminen on otettu Vaajakoskella vastaan hyvin. – Uskon kyllä, että kirjaston käyttö tulee olemaan vilkasta lauantaisin, vaikka lauantaiaukiolot muuttuvatkin omatoimisiksi, Salonen ennustaa. Vaajakosken ja Palokan kirjastoja pääsee käyttämään omatoimisesti lauantaisin kello 8–21. Omatoimikirjastoon pääsee kirjautumaan kirjastokortilla sekä lainausautomaateilla ja verkkokirjastossa tarvittavalla pin-koodilla. Lauantaisin vuodenvaihteen jälkeen asiakaspalvelua on edelleen saatavilla pääkirjastossa. Omatoimiaikojen lisäämisellä vastataan osaltaan Jyväskylän kaupungin vuosien 2021–2022 säästövaatimuksiin.

Maria Poikonen

Päivi Kaski

Kirke Hassinen

PETTERI KIVIMÄKI

Vielä viimeiset silaukset kuvataiteilija Jukka Silokunnakselta, niin teos on valmis! Sen jälkeen lähipäiväkodin lapset saavat kunnian keksiä näiden veikeiden hahmojen teokselle nimen. keen. Tärkeänä tausta-ajatuksena on, että sekä lapset, perheet että neuvolahenkilökunta ovat mukana toiminnassa ja sen kehittämisessä. Kulttuurineuvola-toiminnan kautta toteutetut teokset tulevat konkreettisesti osaksi arkea ja taide luontevaksi osaksi neuvolakäyntejä. Ensi vuonna taide valloittaa uusiin tiloihin siirtyvän keskus-

Heidi Colliander

Lasten kulttuuriohjelmassa valoisaa joulun tunnelmaa

Neuvoloiden taideteokset syntyvät yhteistyössä TAITEEN MATKA kaupungin neuvoloihin jatkuu ja tänä syksynä tilataideteoksen on saanut Korpilahden neuvola osana Kulttuurineuvola-toimintaa. Kuva- ja katutaiteilija Jukka Silokunnas on toteuttanut neuvolan odotusaulaan tilan kanssa leikittelevän teoksen, joka lähti liikkeelle olemassa olevista elementeistä, värimaailmasta ja henkilökunnan toiveista. Valmis teos kutsuu pikkuiset asiakkaat leikkimään, kokeilemaan ja tutkimaan: montako silmäparia tilasta löytyy, miltä eläinhahmon nenänpää tuntuu, uskaltaako kokeilla! Mutta teoshan ei ole valmis ilman nimeä – tarvitaan mukaan lasten mielikuvitusta! Tähän pyydetään avuksi lähipäiväkodin lapset, jotka saavat keksiä ja valita teokselle ja sen hahmoille nimet. Neuvoloiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä vuonna 2018 syntynyt Kulttuurineuvolatoiminta korostaa lapsen hyvän kasvun tukemista taiteen keinoin ja kutsuu perheitä kulttuurin pariin jo vauva-ajasta alkaen tuomalla elämyksiä perheiden ar-

Lääkeresistenssiä ennaltaehkäisemässä

© ALVAR AALTO -SÄÄTIÖ

kertoo Alvar Aallon museosuunnitelmista

5

Ensimmäiselle ja seitsemännelle luokalle ilmoittaudutaan ajalla 20.1.-4.2.2021. Ensimmäiselle luokalle ilmoittautuvien lasten huoltajat saavat tarkemmat ohjeet kirjeellä kotiin. Seitsemännelle luokalle ilmoittautumisesta ohjeistetaan Wilma-järjestelmän kautta.

lapset ja nuoret JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

PÄIVÄKOTEJA ON MUKANA Jyväskylän yliopiston ja Likesin PIILO-tutkimuksessa, jossa kerätään tietoa 4–6-vuotiaiden liikkumisesta ja motorisista taidoista. Alle kouluikäinen lapsi oppii leikkien, liikkuen, tutkien ja itseään ilmaisten. Lasten päivään tulisikin sisältyä kolme tuntia kevyttä liikkumista, reipasta ulkoilua ja vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta. PIILO-hankkeessa lapset saavat ranteeseen mittarit, joilla mitataan liikkumista ja unta viikon ajan. Lapset myös kertovat mielipiteitään liikkumisesta. Varhaiskasvattajilta selvitetään päiväkodin arkeen liittyviä asioita ja lasten liikkumista. Huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia selvitetään kyselyillä. PIILO-hanke tuottaa tietoa ja toimintaohjeita, miten lasten motoristen taitojen kehitystä sekä monipuolista liikkumista ja leikkiä voidaan parhaiten tukea osana lasten hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa lasten päivittäisiä liikuntamääriä on aikaisemmin seurattu esiopetusikäisten aktiivisuusrannekkeilla.

Minna Hakkarainen

Uusia keinoja oppilaiden poissaoloihin puuttumiseen KOLMIPORTAISESTI ETENEVÄÄ poissaoloihin puuttumisen mallia on kehitetty Kannustaen kouluun -hankkeessa. Oppilaan selvittämättömiin ja toistuviin poissaoloihin, myöhästymisiin ja kesken päivän koulusta poistumisiin päästään jatkossa puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteisillä tukitoimilla. Puuttuminen on ennaltaehkäisevää, oppilaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa, positiivista ja oppilaan yksilöllistä kohtaamista. Mallia on testattu neljällä koululla ja saatu palaute on positiivista. Oppilaat ovat voineet jutella koulun kasvatusohjaajan kanssa koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä haasteista ja miksi poissaoloja on kertynyt. Yhtenäinen malli ja ohjeistus mahdollistavat läpinäkyvän ja yhdenvertaisen kohtelun kaikille oppilaille ja mahdollisuuden turvalliseen luokka- ja kouluyhteisöön. Tavoitteena on, että poissaoloihin puuttumisen uudet käytänteet otetaan käyttöön kaikilla perusopetuksen kouluilla ensi elokuussa.

Minna Hakkarainen

Vaskooli on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen asiakasraati  Varhaiskasvatuksen

asiakasraati laajentui perusopetukseen ja mukaan saatiin edustus myös perusopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden huoltajista.

A

siakasraati on palvelun asiakkaiden yhteinen foorumi, jossa keskustellaan ajankohtaisia asioista sekä osallistutaan ja vaikutetaan palvelun kehittämiseen ja arviointiin. Vaskooliin kuuluu 18 huoltajaa kunnallisista päiväkodeista ja viisi yksityisistä päiväkodeista, seitsemän eppuluokkalaisen ja neljä toisella luokalla opiskelevan lapsen huoltajaa. Tapaamisissa kuullaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiantuntijoita etukäteen sovitun teeman mukaisesti sekä vastataan Vaskoolin sähköpostiin esitettyihin kysymyksiin. – Huoltajat voivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen [email protected] Toivomme heidän myös vinkkaavan, millaisia ajankohtaisia teemoja Vaskoolissa käsiteltäisiin, kannustaa Vaskoolin toimintaa luotsaava palvelukoordinaattori Heli Arnberg. Vaskooli kokoontuu 6 kertaa toimintavuoden aikana ja tapaamiset hoidetaan tällä hetkellä etäyhteydellä.

Huoltajille uusi verkostoitumisen mahdollisuus

Perusopetusikäisen huoltajalla on ollut aiemmin mahdollista

verkostoitua muiden huoltajien kanssa koulun vanhempainyhdistyksen toiminnassa. Vaskooli on pienten koululaisten huoltajille uusi mahdollisuus verkostoitumiseen. Vaskoolissa huoltajat osallistuvat ja vaikuttavat sekä kehittävät yhtenäistä opinpolkua varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja koululaiseksi. Toiminta tukee erityisesti lapsen koulun aloittamisen nivelvaiheen toteutumista, lapsen yhtenäisestä opinpolkua varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja koululaiseksi. Janne Mäkisalon kahden vuoden kokemukset varhaiskasvatuksen asiakasraadista innoittivat lähtemään mukaan myös Vaskooliin. Vanhempien mahdollisuus osallistua yhtenäisen kasvun ja opinpolun sekä koulun aloituk-

sen käytänteiden kehittämiseen kiinnostavat. – Hienoa, että asiakasraati laajeni myös kouluasioihin. Lapseni ovat 6- ja 8-vuotiaita, eli elämme juuri tuota “nivelvaihetta”, Mäkisalo toteaa. Mäkisalo on myös tyytyväinen ensimmäisen tapaamisen antiin. – Saatu tieto kielivalinnoista ja koulun aloittamisesta oli hyödyllistä. Pääsimme myös mukaan pohtimaan, kuinka kielten opetuksesta viestitään lasten vanhemmille, Mäkisalo sanoo. Kiinnostus vanhempien vaikutusmahdollisuuksista ja hyvät kokemukset lapsen koulun aloittamisesta innoittivat kahden lapsen äidin, Janniina Määtän mukaan Vaskoolin toimintaan. – Vaskoolissa pääsen matalalla

Arviointikeskustelu on osa oppilaan osaamisen jatkuvaa arviointia PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1–8 arviointikeskustelut ovat pyörähtäneet käyntiin ja jatkuvat viikolle 6 saakka. Vähintään 30 minuutin vuorovaikutteisessa keskusteluhetkessä oppilas saa palautetta oppimisestaan ja vahvuuksistaan. Huoltaja kuulee, missä vaiheessa lapsen oppiminen on ja millaisiin asioihin olisi hyvä kotona kiinnittää huomiota. Opettaja saa tietoja, miten oppimisen eteneminen näyttäytyy kotona ja miten vastuu omasta oppimisesta on kehittynyt. Vallitsevan koronatilanteen takia keskustelut toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen, esimerkiksi Teamsin välityksellä.

Rohkaisevaa ja kannustavaa arviointia

Arvioinnissa keskeistä on, että oppilas löytää omat vahvuutensa ja pääsee kehittämään niitä. Monipuoliset arviointikäytänteet mahdollistavat, että omaa osaamista voi näyttää lukuvuoden aikana usealla tavalla. Arviointikeskustelu on yksi osa lukuvuoden aikana annettavasta jatkuvasta palautteesta. Ennen arviointikeskustelua oppilas täyttää itsearviointilomakkeen, jonka avulla hän arvioi paitsi oppimisen edistymistä, myös esimerkiksi hyvinvointiin ja kaverisuhteisiin liittyviä asioita. Keskustelun aikana kes-

kitytään erityisesti niihin aiheisiin, joita oppilas itse haluaa tuoda esille, mutta tärkeää on myös kuulla huoltajien ajatuksia askarruttavista asioista. Keskustelun jälkeen opettaja kirjaa Wilmaan keskeisen tavoitteen kuluvalle lukuvuodelle. Tähän tavoitteeseen voidaan palata myöhemmin ja arvioida sen toteutumista. Arviointiuudistus vuosiluokilla 1–6 pähkinänkuoressa: www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus-jyvaskylassa/arviointi

Minna Hakkarainen

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palvelua kehitetään yhteistyössä lasten huoltajien kanssa monimuotoisesti ja toimintaympäristön edellyttämiin tilanteisiin.

kynnyksellä vaikuttamaan oman lapsen arkeen. Olen mielelläni mukana kehittämässä toimintaa, hän kertoo. – Ensimmäisen tapaamisen kielivalinta- ja kielisuihkutusasiat tarjosivat tärkeää tietoa. Eskarissa annettava kielisuihkutus antaa hyvän pohjan, kun kielten opiskelu alkaa heti ensimmäisellä luokalla, Määttä jatkaa.

Minna Hakkarainen

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Uutta tietoa 4–6vuotiaiden liikkumisesta päiväkodeissa

PETTERI KIVIMÄKI

6

Vertaisarvioinnissa oppilaat antavat palautetta toisilleen osana oppimisprosessia. Yhdessä harjoitellaan sitoutumista tavoitteisiin, työskentelyyn ja kantamaan vastuu omasta ja yhteisestä oppimisesta, työskentelystä ja työ loppuunsaattamisesta.

Metsäohjelman linjausten mukaisia kaupungin virkistysmetsien hoitosuunnitelmia on valmistunut tänä vuonna Laajavuoreen, Keljonkankaalle ja Muuratsaloon. Lue lisää: jyvaskyla.fi/ymparisto/metsat/ajankohtaisia-metsaasioita

lapset ja nuoret 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

NIINA EKSTAM

Nuorten talo rakentuu suunnitelmien mukaisesti  Nuorten talon raken-

tuminen etenee suotuisasti. Hankepäällikkö Tuija Kautto aloitti työt syyskuun alussa.

Uusi nuorisovaltuusto kokoontui perehdyttämisviikonloppuna Veturitalleilla

Uudella nuorisovaltuustolla on jo kärkihankkeet hyppysissään  Jyväskylän nuoriso-

valtuusto on 13–20vuotiaiden nuorten vaikuttamiskanava, johon valitaan nuoria yläkouluista, toisen asteen oppilaitoksista ja vapailta paikoilta.

U

uteen nuorisovaltuustoon on valittu 33 valtuutettua ja valtuutetuista on valittu yhdeksän hallituksen jäsentä. Nuorisovaltuusto on valinnut vuoden 2020–2021 kärkihankkeiksi kierrätyspisteiden lisäämisen, ammattikoulujen aktivoinnin ja syrjinnästä vapaan ympäristön.

Kierrätyspisteiden lisääminen

Kierrätyspisteiden lisäämiseen tähtäävän hankkeen taustalla ovat nuorisovaltuutettujen omat kokemukset keskusta-alueen siisteydestä ja viihtyvyydestä. Roskainen ympäristö ei houkuta kaupunkilaisia viettämään aikaa alueella ja kierrätyspisteiden puuttuminen vaikeuttaa arjen ympäristöystävällisyyttä. Nyt koro-

7

na-aikana olisi myös tärkeää, että kertakäyttömaskeja ja biojätteitä ei laitettaisi samaan roskakoriin, sillä se on vaarallista linnuille ja muille roskiksia tonkiville eläimille. Kierrättämiseen kannustaminen sopii lisäksi nuorisovaltuuston allekirjoittaman Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteisiin.

Ammattikoulujen aktivointi

Ammattikoulujen aktivointiin tähtäävän hankkeen tavoite on kunnianhimoinen: nuorisovaltuusto haluaa tavoittaa kaikki Jyväskylän nuoret ja vahvistaa myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto kokee nuorten osallisuuden lisäämisen ajankohtaiseksi erityisesti tulevia kuntavaaleja ajatellen.

Syrjinnästä vapaa ympäristö

Nuorisovaltuustolle on tärkeää, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Kaupungissamme on jo tehty paljon, mutta ei riittävästi. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on nimennyt nuorten syrjäytymisen erääksi Suomen suu-

rimmista ongelmista. Syrjäytymisongelma on pahentunut entisestään poikkeusaikana, kun fyysiset kontaktit ovat vähentyneet. Nuorisovaltuusto kokee omalta osaltaan tärkeäksi olla vähentämässä nuorten välistä eriarvoistumiskehitystä ja nuoriin kohdistuvaa syrjintää.

Nuvan kokoukset ovat avoimia kaikille

Nuorisovaltuusto toivottaa kaikki kiinnostuneet nuoret lämpimästi tervetulleiksi mukaan keskusteluun ja nuorisovaltuuston kokouksiin. Koronan vuoksi osa kokouksista saatetaan järjestää etäyhteydellä ja kaikkiin tapaamisiin on mahdollista osallistua etänä. Mikäli kokouksessa vierailu kiinnostaa, ota yhteyttä puheenjohtajaan tai nuorisovaltuuston koordinaattoriin. Lisätietoja toiminnasta: jyvaskyla.fi/nuorisovaltuusto

Maria Nieminen, Väinö Nurminen, Viivi Mikkonen, Stella Lindström ja Veronika Laihonen

S

osiaalisen kuntoutuksen yhteistyön sekä verkkopalvelujen ja osallisuuden kehittämisestä vastaavat työntekijät on valittu ja työt he pääsevät aloittamaan loppuvuodesta. – Tavoitteena on löytää tilat Nuorten talolle keskeiseltä paikalta. Näin työllistymisen, hyvinvointiin ja terveyteen, itsenäistymisen, opiskelun sekä asumisen neuvonta- ja ohjauspalve-

lut sijoittuvat saman katon alle, kuvaa Tuija Kautto. Alle 30-vuotiaille kohdistuvien neuvonta- ja ohjauspalvelujen lisäksi, tarjolla on myös hoidollisia palveluja ja erilaisia ryhmätoimintoja. Nuorten talo kokoaa yhteen alkuvaiheessa monipuolisesti kaupungin nuorille suunnattuja palveluja. Kehittämistyöhön kutsutaan mukaan ammattilaisten lisäksi myös nuoria. Nuorten talon kehittämisen tukena toimii Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Nuorten talo -hanke, joka toimii elokuun 2022 loppuun saakka.

Minna Hakkarainen

Lukuvuoden 2021–2022 opetusryhmiin hakemisen aikatauluja KUUDESLUOKKALAISET ovat hakeneet englanninkieliseen opetukseen, musiikkiluokalle ja urheiluluokkaopetukseen. Viitaniemen koulun englanninkielisen opetuksen englannin kielen ja suomen kielen kielitestit järjestetään 10.12. Tieto valinnasta tulee 17.12. Kilpisen yhtenäiskoulun musiikkiluokan täydennyshaun pääsykokeet pidetään 11.12. mennessä. Testiajoista on ilmoitettu Wilma-viestillä. Valintapäätökset tehdään 17.12. Kilpisen ja Viitaniemen koulujen urheiluluokalle hakeneiden testipäivät Hipposhallissa ovat 9.–10.12. Kumpaankin kouluun valintaan 24 oppilaan ryhmä ja valintapäätökset tehdään 15.1.2021.

Kortepohjan koulun englanninkielisen opetuksen täydennyshaku vuosiluokille 2–5 on 7.–21.1.2021. Englannin ja suomen kielen testit järjestetään 3.2. Kolmasluokkalaisilla on mahdollisuus hakea Kypärämäen koulun musiikkiluokkaopetukseen 7.–21.1.2021. Musikaalisuustestit järjestetään 26.–28.1. ja päätökset musiikkiluokalle valinnasta saadaan 2.2. Kolmasluokkalaiset valitsevat neljännellä luokalla alkavan vapaaehtoisen kielen, A2-kielen 7.–21.1.2021. Tieto syntyneistä kieliryhmistä saadaan 2.2.

Minna Hakkarainen

Jyväskylän nuorisovaltuustosta

Sisukas-mallilla kiinni koulunkäyntiin  Jyväskylä otti käyttöön

toimivan Sisukas-mallin.

SIJOITETTUJEN LASTEN JA NUORTEN elämässä on tavallista enemmän muutoksia ja menetyksiä. Traumakokemukset näkyvät usein koulunkäynnissä. Oppimisessa voi olla haasteita ja koulupolku jää katkonaiseksi. Jyväskylä on ensimmäisenä suomalaiskaupunkina ottanut käyttöön Sisukas-toimintamallin, jolla helpotetaan toisilta paikkakunnilta Jyväskylään sijoitet-

tujen lasten ja nuorten kiinnittymistä uuteen kouluun. – Yksityisten lastensuojeluyksiköiden määrä kaupungissa on lisääntynyt viime vuosina. Vaativaa erityistukea tarvitsevat lapset ja nuoret tulivat ennen vähän kuin hallitsemattomasti uuteen kouluun, kertoo oppimisen tuen asiantuntija Anne Heino. – Tämän vuoden alusta alkaen Jyväskylässä on toiminut Si-

sukas-tiimi, johon kuuluu kaksi erityisopettajaa ja psykologi. Tiimi kartoittaa sijoitettujen aiemman koulunkäyntihistorian, räätälöi jokaiselle oman yksilöllisen koulupolun sekä toimii sillanrakentajana koulun ja sijaishuollon yksikön välillä.

Positiivisia vaikutuksia oppimiseen

Sisukas-toiminnan taustalla on ruotsalainen Skolfam-malli, josta jyväskyläläinen lastensuojelun kehittäjäyhteisö Pesäpuu ry lähti

yhteistyössä kehittämään suomalaista versiota. Vuosina 2011–2016 Keski-Suomessa toteutetun kehittämisprosessin jälkeen Jyväskylän omaa mallia on jatkokehitetty MindMe – koulu kuuluu kaikille -koulutusja kehittämisprosessissa. Pesäpuun kehittämispäällikkö Christine Välivaara pitää Jyväskylän satsausta Sisukas-tiimiin tärkeänä ja isona askeleena. – Olemme selvittäneet, miten sijoitetut lapset ja nuoret ovat kokeneet toiminnan, ja heiltä on

tullut hyvää palautetta. Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevällä tuella on monia positiivisia vaikutuksia. Oppilaiden oppimistulokset ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyvät. Oppilaat kiinnittyvät kouluun paremmin ja jatkavat peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin. – Malli on helpottanut myös opetushenkilöstön työtä ja lisännyt aikuisten osaamista sijoitettujen lasten erityiskysymyksissä.

Pia Tervoja

Kehä Vihreä on saanut varrelleen uudet opasteet, jotka tarjoavat paljon mielenkiintoista tietoa Kehä Vihreän eri kohteista.  Nähdään Kehällä! Lisätiedot: www.jyvaskyla.fi/kehavihrea

kulttuurikaupunki JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

JIRI HALTTUNEN. GRAAFINEN SUUNNITTELU JA KUVANKÄSITTELY: EIJA HAUKKA

8

Kaupunginteatterin kevään uutuuksina nähdään jännäri, lauluilta ja draama  Jyväskylän kaupungin-

teatteri tarjoaa kevätkaudella 2021 kaksi uutta ensi-iltaa ja yhden toiveuusinnan.

S

uuren näyttämön uutuutena nähdään 13.2. alkaen monikerroksinen jännitysnäytelmä Susanin vaikutus. Peter Høegin menestysromaaniin perustuva esitys sijoittuu nyky-Tanskaan, missä tulevaisuuskomissio on ennustanut länsimaista yhteiskuntaa uhkaavan kriisin. Maan hallitus alkaa salassa kansalaisilta valmistella suunnitelmaa, jossa rajattu ihmisjoukko pelastetaan saarelle, missä heillä on mahdollisuudet uuden sivilisaation luomiseen. Susan Svendsen värvätään selvittämään suunnitelman yksityiskohdat, sillä hänellä on maaginen kyky saada ihmiset uskoutumaan itselleen. Susan joutuu keskelle vaarallista juonittelua saattaen hengenvaaraan koko perheensä. Näytelmässä on parhaiden pohjoismaisten dekkarien tunnelmaa ja toimintaelokuvan henkeä.

Pienellä näyttämöllä musiikkitoiveita ja suosittu intohimodraama

Jukeboksi soittaa katsojien toivekappaleita 13.2. alkaen. Elämyksellisessä lauluillassa kuljetaan muistojen bulevardille katsojien toivekappaleista ja niihin liittyvistä tarinoista sovitetussa esityksessä. Pienellä näyttämöllä koettavat tarinat ovat aitojen ihmisten muistoja ja kokemuksia. Työryhmä tulkitsee tarinoita elävästi niin laulun ja musiikin kuin liikkeenkin kautta. Pienelle näyttämölle saadaan toiveuusintana Kohtauksia eräästä avioliitosta, jonka uusintaensi-ilta on 3.2. Aiempi esityskausi keskeytyi keväällä 2020 koronavirusepidemian takia mutta ennen keskeytystä näytelmää esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Ingmar Bergmanin klassikkoteksti kuvaa intensiivisesti ja koskettavasti pitkän parisuhteen syvimpiä ristiriitoja ja hauraimpia kulisseja sekä omien unelmien toteuttamisen hintaa. Ohjelmistossa jatkavat myös syksyllä ensi-iltansa saaneet suurmusikaali West Side Story, sykäh-

Marietta Kunnaksen valinta kaupunginteatterin johtajaksi oli yksimielinen. dyttävä draama Sydänmaa, satuklassikko Lumikuningatar, Korjaamo-komedia ja Vuoriston kaunotar -draama. Lisäksi teatterin näyttämöillä nähdään monipuolisesti vierailuja, yhteistyöesityksiä ja keikkoja, joiden osalta aikataulut tarkentuvat lähiaikoina. Ajantasaiset tiedot ohjelmistostamme löydät verkkosivuiltamme.

Ohjelmistossa helmikuussa aloittavan Susanin vaikutuksen nimiroolissa vierailee Outi Condit. johtajaksi Marietta Kunnaksen. Jyväskyläläislähtöinen Kunnas työskentelee tällä hetkellä Tampereella yhteiskoulun ilmaisutaidon erityislukion vastuulehtorina. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan johtajana. Hän on valmis-

Marietta Kunnaksen kausi teatterinjohtajana alkaa ensi vuonna

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta valitsi lokakuussa Jyväskylän kaupunginteatterin seuraavaksi

tunut näyttelijäksi, ohjaajaksi sekä teatteripedagogiksi. Kunnas aloittaa kautensa vuoden 2021 alussa. Häneen voi tulla tutustumaan tarkemmin Teatteritiistaihin 23.2. kaupunginteatterin yleisölämpiöön.

Kerttu Keto

S

torgårds toimii Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana ja on luotsannut vakituisesti myös useita muita suomalaisorkestereita. Suomen pianistilupaus Anton Meijas debytoi 20.1. Jyväskylä Sinfonian solistina ylikapellimestari Ville Matvejeffin johtamassa konsertissa. Huippulahjakas 20-vuotias pianisti Meijas aloitti pianonsoiton 5-vuotiaana ja siirtyi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen vuonna 2010. Nykyään Meijas opiskelee Curtisinstituutissa Philadelphiassa Gary Graffmanin johdolla. Ensimmäisen soolokonserttinsa Meijas piti 8-vuotiaana. Meijas voitti yhdeksännen Pohjoismaisen pianokil-

Miljoonasateelta ja Jyväskylä Sinfonialta yhteinen levy

Suomirokin kruununjalokivi Miljoonasade ja Jyväskylä Sinfonia julkaisevat 12.2. yhteisen Askeleet kahdelle – Pas de deux -levyn, joka sisältää yhtyeen tuotannon helmiä. Levynjulkistamispäivänä on yhteiskonsertti Paviljongissa. Levytyksen kapellimestarina toimi Jukka Myllys ja laulujen sovituksista vastaavat Sampo

Kasurinen, Mauri Sumén ja Jyrki Heikkilä. Levy äänitettiin Äänekoskella Suolahtisalissa viime elokuussa. – Pas de deux – Askeleet kahdelle on ranskankielinen balettitermi, jolla tarkoitetaan ballerinan ja hänen partnerinsa kaksintanssiosuutta balettiteoksessa. Tärkeää tässä tanssin osassa on, että partnerit tukevat toisiaan. Toivottavasti tämä ajatus kuuluu levyllämme, kertoo Heikki Salo.

Suvi Lindell-Mäkelä

Anton Meijas 20.1.

MARCO BORGGREVE

sikkona ja ansioituneena uuden musiikin tulkitsijana tunnettu kapellimestari ja viulisti John Storgårds saapuu avaamaan Jyväskylä Sinfonian kevätkauden 13.1.

pailun nuorimpana osallistujana tuomariston yksimielisellä päätöksellä vuonna 2019. Kaikkien rakastama Olli Mustonen konsertoi Jyväskylä Sinfonian kanssa 17.2. Olli Mustosessa kiteytyy pianisti, kapellimestari ja säveltäjä kokonaisvaltaiseksi muusikkoudeksi harvinaisella tavalla. Työ kapellimestarina ja solistina on vienyt hänet kaikille maailman keskeisille konserttilavoille niin omin soolokonsertein kuin yhdessä huippuorkestereiden kanssa. Mustonen valittiin vuoden 2019 Hindemith-musiikkipalkinnon saajaksi. Mustonen aloittaa Turun filharmonisen orkesterin johtajana vuonna 2021.

Joulutunnelmaa konserteista Nouda joulumieltä Jyväskylä Sinfonian konserteista niin itselle kuin koko perheelle joko Lumiukko -konserteista 1.-2.12. tai Marjukan ja Kevinin joulu -konsertista 9.12. Konserttikausi huipentuu 16.12. pidettävään Beethoven 250 vuotta -konserttiin, jonka solistina säkenöi Helena Juntunen

OUTI TÖRMÄLÄ

 Monipuolisena muu-

JARI KIVELÄ

Jyväskylä Sinfonian valovoimainen kevät 2021 vilisee virtuooseja

John Storgårds 13.1. Kevätkauden 2021 avaus

Olli Mustonen 17.2.

Uusi opaskartta on ilmestynyt! Voit hankkia kartan 10 euron hintaan verkosta, Jyväskylä-infosta tai Palvelupiste Hannikaisesta. Lue lisää: jyvaskyla.fi/paikkatiedot/karttatuotteet/opaskartta.

kulttuurikaupunki 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

9

Museoissa vietetään uuden ajan joulua  Joulu saapuu Jyväskylän

museoihin tuoden mukanaan ainutlaatuisia ostosmahdollisuuksia.

Lahjoja lahjattomille 

Suomen käsityön museon kokoamassa myyntinäyttelystä Lahjoja lahjattomille  13.11.–31.12.  voi kerätä laadukkaita kotimaisia tuotteita pukinkonttiin.  Myyntinäyttelyn valikoimasta löytyy muun muassa pirteitä virkattuja korvakoruja, vanerisia koruja ja koristeita, värikkäitä ja suloisia lasituotteita, ajattomia designtuotteita suomalaisesta teräksestä, laadukkaita asusteita sekä keskiajasta ja kansantaiteesta inspi-

AAMUVIRKKUU.

O

stosten lomassa voi pyörähtää myös syksyn uutuusnäyttelyissä, jotka tarjoavat  herkkuja erityisesti modernista elämänmenosta kiinnostuneille. 

Aamuvirkkuun Hyrrä-korvakoruja, joita voi napata pukinkonttiin Suomen käsityön museon myyntinäyttelystä.

roituneita seinätekstiilejä. Myyntinäyttelystä ostetun lahjan voi hankkia hyvällä omalla tunnolla, sillä laadukkaat kotimaiset tuotteet tukevat suomalaisten yrittäjien arkea.

Taidetta pop up -myymälöistä  Jyväskylän taidemuseon ja Galleria Ratamon museokauppoihin rakennetaan Jouluiset pop up -myymälät, joissa on myytävänä muun muassa paikallisten tai-

teilijoiden ja käsityöläisten monipuolisia tuotteita. Pop up -myymälät rakennetaan valmiiksi Jyväskylän joulunavausviikonloppuun mennessä ja ne ovat avoinna joulusesongin ajan 27.11.– 31.12. Joulushoppailijoita hemmotellaan erityisesti keskiviikkoisin 2.12., 9.12. ja 16.12., jolloin taidemuseoon rantautuvat ensimmäistä kertaa Kauppakeskiviikot. Kauppakeskiviikkoina taidemuseo on poikkeuksellises-

ti avoinna iltakahdeksaan asti ja kaikkiin näyttelyihin on koko päivän ajan vapaa pääsy. Koko joulun ajan taidemuseon ikkunassa ilahduttaa myös jouluikkuna, jonka ideoi ja rakentaa jyväskyläläinen kuvataiteilija Jonna Suurhasko. 

Pupun pikkujoulut 

Keski-Suomen museoon joulun tuo museon uusi maskotti Wolmar-pupu, joka esittäytyy ensimmäisen kerran Pupun pikkujouluissa lauantaina 5.12. Koko perheen pikkujouluissa Wolmar-pupu on koristellut joulukuusen ja viihdyttää perheen pienimpiä. Niin isommat kuin pienemmätkin voivat näyttelyihin tutustumisen lomassa auttaa Wolmaria etsimään museosta eläinkaverinsa sekä tutustua leluihin, joilla Wolmar-pupu on poikasena leikkinyt. Lisäksi kuvaesityksessä näytetään, miten joulua on entisajan Jyväskylässä vietetty.

Wolmar-pupu on tavattavissa lauantaina 5.12. klo 12-16. Museoon on ilmainen sisäänpääsy koko päivän ajan. Lue lisää joulunajan näyttelyistä osoitteesta jyvaskyla.fi/museot  

Tarja Poikonen Suomen käsityön museo  craftmuseum.fi Kauppakatu 25  ti–su 11–18  Jyväskylän taidemuseo  jyvaskyla.fi/taidemuseo Kauppakatu 23  ti–su 11–18, kauppakeskiviikkoisin 2.12., 9.12. ja 16.12. klo 11–20  Keski-Suomen museo  jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo Alvar Aallon katu 7  ti–su 11–18  Museoissamme on maskisuositus!

Viikit museoretkeilivät KeMuun SYKSYLLÄ Jyväskylän koulujen kaikki viidensien luokkien oppilaat pääsivät mukavalle museoretkelle Keski-Suomen museon uuteen Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyyn. Retkien kohteena oli näyttelyn osuus, joka kertoo Keski-Suomen historiasta aina esihistoriasta 1800-luvun loppuun. – Vilskettä riitti elokuun lopulta syyskuun loppuun”, kertoo museonvalvoja Maria Oksanen. – Oli mukava nähdä, miten vitosluokkalaiset tekivät innostuneina kemulaisten heille räätälöimiä suunnistustehtäviä. Mukanaan heillä oli iloinen mieli. Op-

pilaiden ja opettajien hyvät palautteet lämmittivät myös mieltä. Museossa viikit tekivät kuvasuunnistuksia ja tehtäviä. He muun muassa ottivat selvää, mitä on arkeologia ja pohtivat milloin ja miten ensimmäiset keskisuomalaiset ihmiset elivät. Löydettiinpä näyttelystä myös rautakautinen aarre! Entäpä millaiselta näytti Jyväsjärven ympäristö ennen Jyväskylän perustamista?  Koronatilanteen turvallisuusseikat oli otettu viikkien museoretkellä huomioon. Opintoreissu oli suunniteltu niin, että oppilaiden ei tarvinnut näyttelyssä koskea mihinkään, ei siis näyttöihin-

kään. Opettaja piti huolen oppilaidensa käsihygieniasta, minkä lisäksi heillä oli omat kynät mukanaan. Viidensien luokkien vierailut KeMussa ovat osa Jyväskylän kaupungin vuosittaisia Kompassi-museoretkiä. Kompassi on Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää kulttuuriretkiä kaikille luokkatasoille. Esimerkiksi kaikki eput retkeilevät Keski-Suomen luontomuseoon, kolkit Alvar Aalto -museoon ja kuukit Jyväskylän taidemuseoon.

Tuula Vuolio-Vallenius museolehtori

Sanataide kasvatti luottamaan omiin ratkaisuihin LAPSEN TAI NUOREN polku taideharrastuksen pariin voi saada alkunsa kiinnostuksenkohteista, mutta toisinaan itselle sopiva taiteenlaji löytyy sattumalta. Sanataideharrastuksen alakouluikäisenä aloittaneen Laura Kauppisen innostus tarinoihin ja kirjoittamiseen syntyi jo varhaislapsuudessa. Vanhempien kannustamana Kauppinen liittyi lähikoululla pidettyyn sanataidekerhoon ja jatkoi taiteen perusopetuksessa aina päättötodistukseen saakka. Sanataiteesta ja kirjoittamisesta on muodostunut Kauppiselle tärkeä itseilmaisun tapa. Harrastus vaikutti lopulta myös Kaup-

pisen uravalintoihin, ja nykyään kasvatustieteiden ja filosofian maisteriksi valmistunut Kauppinen opettaa sanataidetta Jyväskylän kansalaisopistolla. – Sanataiteen opettaminen ei ollut aktiivisesti mielessä opiskelupaikkaa valitessa, mutta silti päädyin käsittelemään sanataidetta sekä kandidaatin- että maisterintutkielmassani, Kauppinen naurahtaa.

Taideharrastuksesta hyvät eväät tulevaisuuteen

Rikkaimmillaan taideharrastus antaa lapselle itseilmaisun välineet, samanhenkisten ystävien parissa. Jyväskylän kansa-

laisopistossa taiteen perusopetusta on tarjolla arkkitehtuurin, kuvataiteen, musiikin, sanataiteen ja teatterin aloilla. – Taideharrastus on ollut todella merkityksellinen ympäristö kasvaa. Harrastuksen parissa kasvoin luottamaan itseeni ja siihen, että uskallan tavoitella itseäni kiinnostavia asioita, Kauppinen kuvailee. – Toivonkin, että tavassani opettaa näkyy se, kuinka minua on opetettu.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN 6.12.2020 OHJELMA JYVÄSKYLÄSSÄ JUHLAJUMALANPALVELUS TAULUMÄEN KIRKOSSA KLO 10.00, Lohikoskentie 2. Jumalanpalvelusta voi paikan päällä seurata enintään 150 henkilöä. Osallistujilla toivotaan olevan maski kasvoillaan jo paikalle tullessaan. Jumalanpalvelusta voi seurata suorana verkossa, osoite tiedotetaan marraskuun aikana. SEPPELTENLASKUTILAISUUS VANHAN HAUTAUSMAAN SANKARIHAUDALLA KLO 11.30, Puistokatu. Seppeltenlaskua voi seurata suorana tai katsoa jälkeenpäin osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/tilaisuus KAUPUNKILAISIA KUTSUTAAN TUOMAAN MUISTOKYNTTILÖITÄ LUTAKONAUKIOLLE KLO 16–18 Kynttilöistä muodostetaan suuri Suomen lippu. Päivän tilaisuuksiin edellytetään tultavan terveinä ja pyydetään noudattamaan turvavälejä sekä käyttämään kasvomaskeja.

Kirke Hassinen Lisätietoja taiteen perusopetuksesta: peda.net/jklkansalaisopisto/taiteen-perusopetus

Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän varuskunta

Jyväskylän seurakunta

Jyväskylä liikkeessä JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

vien   kuntalaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä sekä uusia vähemmistöryhmiä tunnistettaessa.

N

oin 20 prosentilla Suomen väestöstä on toimintakyvyn rajoitteita. Jyväskylässä tämä tarkoittaa noin 30 000 ihmistä. Liikunnan ja liikkumisen näkökulmasta osalla erityisryhmiin kuuluvista on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja heidän liikuntansa vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Toimintarajoitteiset henkilöt liikkuvat ja harrastavat liikuntaa kuitenkin kaikissa ikäluokissa vähemmän muuhun väestöön nähden. Terveydentilan ja itsenäisen toimintakyvyn kannalta toimintarajoitteiset hyötyisivät säännöllisestä liikunnan harrastamisesta vielä muuta väestöä enemmän ja siksi heille kohdennettuihin palveluihin panostetaan Jyväskylässä. Jyväskylässä järjestetään viikoittain noin 40 soveltavan liikunnan ryhmää. Tämän lisäksi tarjolla on erilaisia ulkoilun tai talviliikunnan teemapäiviä. Tulevana talvena järjestetään mm. erityislaskettelupäivä Riihivuoressa sekä soveltavan liikunnan

talvipäivä Keljonkankaan liikuntapuistossa.

Valtakunnallinen hanke soveltavan liikunnanohjauksen kehittämisen tukena

Jyväskylän kaupunki on mukana kolmivuotisessa Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään erityisliikunnanohjaajien työnkuvaa sekä pyritään vastaamaan kuntien tarpeeseen tarjota kaikille avointa liikuntaa. Valtakunnallista hanketta koordinoi Liikuntatieteellinen seura ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kaikille avoimen tai soveltavan liikunnan järjestäminen ei tule olla ainoastaan erityisliikunnanohjaajien vastuulla. SLKK-hankkeen tavoitteena on, että tulevaisuudessa erityisliikunnanohjaajat toimivat soveltavan liikunnan koordinaattoreina ja tukena paikallisille toimijoille kaikille avoimen liikunnan järjestämisessä. Hankkeessa mukana olevat kunnat luovat uusia yhteistyömalleja paikallisten kehityskumppaneiden kanssa. Jyväskylässä hankkeen kehityskumppaneiksi mukaan ovat lähteneet jo KesLi Ry, Salibandyseura O2, Keski-Suomen Epilepsiayhdistys, Jyväskylän kenttäurheilijat ja Jyväskylän seurakunta.

Soveltavat liikuntapäivät kesällä ja talvella ovat erittäin suosittuja tapahtumia.

Lähde mukaan hankkeen kehityskumppaniksi 

Soveltavan liikunnan järjestämisestä kiinnostuneita paikalliset seuroja ja yhdistyksiä halutaan hankkeeseen mukaan. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa mitään ja sen kautta tarjotaan  ilmaista koulutusta ja materiaaleja toiminnan kehittämisen tueksi. Parhaimmillaan kehityskumppanit saavat uusia verkostoja, joiden kautta voi luoda yhteistyömuotoja ja jakaa hyviä käytäntöjä. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut auttavat tarvittaessa toiminnan markkinoinnissa ja oikeiden kohderyhmien tavoittamisessa. Kaikkien kumppanien kanssa tehdään oma toimintasuunni-

Kypärämäen asukasyhdistys näytti mallia, kuinka aktiivisella toiminnalla voi saada asioita tapahtumaan omalla asuinalueella. KÖHNIÖN UIMARANTA on yksi Jyväskylän suosituimmista, varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa. Uimarannalla vuosikymmeniä palvellut puinen hyppytorni oli ainutlaatuinen lisä kesäisiin uimahetkiin, mutta se jouduttiin purkamaan heikentyneiden rakenteiden vuoksi. Tiukan taloustilanteen vuoksi kaupunki ei pystynyt hankkimaan uutta hyppytornia rannalle vielä kesällä 2020, joten alueen asukasyhdistys tarttui tuumasta toimeen.

Yhdistys keräsi hankinnalle osan vaadittavasta kokonaissummasta, jonka ansiosta hankinta saatiin tehtyä. Uusi laituri ja hyppytorni on tilattu ja työ on valmis vielä vuoden 2020 aikana. Valmistelutöiden ohella rannan turvallisuutta parannettiin siirtämällä laiturin paikkaa noin 5 metrillä syvempään kohtaan. Samalla rantaa muokattiin hyppytornin ympäristössä pehmeämmäksi ja viihtyisämmäksi. Uudessa metallisessa hyppytornissa tulee olemaan 1 ja 3 metrin hyppytasot. Hyppytorni on edellistä matalampi turvallisuussyistä. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että laiturihankinta lähti etenemään ja meni maaliin näin nopeasti. Köhniöjärven maisema ei

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN kevään ohjatut liikuntaryhmät pyritään käynnistämään normaalisti tammikuussa 2021 koronatilanne huomioiden. Koronavirus on vaikuttanut monella tavalla ohjattuihin liikuntapalveluihin vuoden 2020 aikana, mutta pääosin liikuntaryhmät on saatu pidettyä käynnissä. Suuri kiitos tästä kuuluu asiakkaille, jotka ovat hienosti noudattaneet turvallisuusohjeita ja olleet ymmärtäväisiä muutoksien suhteen. Ilmoittauttautuminen kevään ryhmiin alkaa maanantaina 30.11. kello 8. Kevään ohjatun liikunnan kausi alkaa 4.1.2021 ja päättyy 15.5.2021. Viikoittain kokoontuvien ja kurssimuotoisten liikuntaryhmien lisäksi tarjolla on NytLiikkeelle-palvelukokonaisuuden palveluja, kuten maksuttomia kehonkoostumusmittauksia, miesten oma vuoro Wellamon uimahallissa, Jukka Harjun maksuton yleisöluento sekä vesijumppamaraton.

Jenna Koistinen

Koronaviruksen vaikutukset liikuntapalveluihin

Jenna Koistinen

Jenna Koistinen

Hyppytornit uimarannoilla ovat kesäisin todella suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa.

Ilmoittautuminen kevään ohjattuihin ryhmiin alkaa maanantaina 30.11.

Heli Sohkanen 

ole entisensä ilman hyppytornia ja tämä on tärkeä lisä lasten ja nuorten kesäisiin hetkiin, kommentoi asukasyhdistyksen puheenjohtaja Juha Saltevo. Laituri-hyppytornin kokonaiskustannus oli noin 30 000 euroa. Laiturin hankinnasta, asennuksesta ja uimarannan ylläpidosta vastaa Jyväskylän kaupunki.

Aktiviinen asukasyhdistys vauhditti Köhniön uimarannan hyppytornin hankintaa  Tänä syksynä Köhniö-

telma, asetetaan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu. Tavoitteet räätälöidään kehityskumppaneiden lähtötilanteen ja tarpeiden mukaan. Parhaimmillaan tietotaito lisääntyy ja kumppanit saavat lisää harrastajia mukaan toimintaansa. Ilmoittaudu mukaan: Soveltavan liikunnan vastaava liikunnanohjaaja Heli Sohkanen p. 014 266 4272, [email protected] jyvaskyla.fi.

KORONAVIRUS ON KURITTANUT liikunnan ja urheilun kenttää vuoden 2020 aikana. Keväällä liikuntatilat ja -palvelut olivat muutaman kuukauden suljettuina, mutta kesästä alkaen toimintoja on pyritty pitämään käynnissä mahdollisimman normaalisti. Liikuntapalveluissa mahdollisuus liikkua turvallisesti halutaan varmistaa kaikin keinoin. Liikuntapaikkojen siistintää on lisätty, käsienpesumahdollisuuksia parannettu sekä ohjattujen liikuntaryhmien ryhmäkokoja pienennetty. Tauolla ovat senioreille ja diabeetikoille suunnatut kuntopiiriryhmät, jotka toteutetaan kuntosaleilla. Ryhmien asiakkaille on tarjolla korvaavia palveluja. Myös eri kaupunginosista kulkevien maksuttomien uimahallikuljetusten käynnistämistä on päätetty siirtää myöhempään ajankohtaan.  Noudattamalla ohjeistuksia huolehdimme yhdessä siitä, että liikuntapaikat ja -palvelut pysyvät avoinna koronatilanteen keskellä.

JOUNI KALLIO.

 Erityisryhmiin kuulu-

HELI SOHKANEN.

Soveltavaan liikuntaan ja erityisliikunnanohjaukseen panostetaan Jyväskylässä

ESA LINNA

10

Luistelukausi on alkanut kaupungin ulkotekojääradoilla. Lisätietoja vuoroista ja kentistä jyvaskyla.fi/liikunta/luistelu

Koronaohjeet liikuntapaikoille ja -palveluihin Jos olet kipeä, pysy kotona Pese kädet liikuntapaikalle mennessä ja sieltä lähtiessä Pidä turvavälit Käytä kasvomaskia tai -suojainta yleisissä tiloissa liikkuessasi Ajankohtainen liikuntapalvelujen koronatiedotus: jyvaskyla.fi/liikunta/korona

Etähoivayksikössä hoitaja tekee videopuhelukäyntejä kotikäyntien rinnalla. Asiakkaita on nyt noin 100. Kotihoidon kaikista käynneistä 2-3 prosenttia hoituu etänä. Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Koronatilanteessa etäkäynnit on koettu turvallisena ja luontevina. Palveluun pääsee kotihoidon tai OIVA-keskuksen kautta. 

Sanna Siniluhta Kyselyt löytyvät osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/ikaantyneet/ asiakastyytyvaisyys.

Asumista kehittämällä hyvää elämää ikäihmisille IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN kasvaessa tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja asumista tukevia palveluja. Jyväskylässä ikääntyneiden palveluissa on meneillään projekti tulevaisuuden asumisvaihtoehtojen kartoittamiseksi. Tarpeita pohditaan yhdessä kaupungin eri hallinnon alojen kanssa. – Voimme itse ennakoida, pärjäänkö kodissani ja mitä palveluita tarvitsen ikääntyessäni? Julkista sektoria tarvitaan vaihtoehtojen mahdollistamisessa, toteaa projektityöntekijä Sinikka Tyynelä. Ikääntyneiden asumisesta sekä varautumisesta kootaan infopaketti. Eläkeläisryhmät ja -järjestöt sekä taloyhtiöt voivat pyytää projektityöntekijää kertomaan asiasta lisää tilaisuuksiinsa. Tavoitteena on varmistaa ikäihmisten laadukas ja turvallinen asuminen Jyväskylässä. Samalla vähennetään raskaan hoivapalvelun tarvetta ja paineita talouteen. Kehittämistyö jatkuu ensi vuonna ympäristöministeriön rahoittamassa IHANA-hankkeessa. Yhteystiedot: Sinikka Tyynelä, p. 014 266 9773, [email protected]

Sanna Siniluhta

11

Velkojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin  Velkaantuminen

koskettaa yhä useampaa jyväskyläläistä. Sosiaalitoimesta löytyy tukea taloushuoliin.

V

elkaantumisen takana on usein muutos tuloissa tai elämäntilanteessa. Työttömyys, eläköityminen, avioero, sairaus tai nuoren muutto lapsuudenkodista voivat johtaa siihen, että menot eivät sopeudu tuloihin. Toisaalta velkaantuminen voi kehittyä vähitellen. Vapailta rahoitusmarkkinoilta saa helposti lainaa ja ärhäkkä markkinointi houkuttaa kuluttamaan. Jyväskylän aikuissosiaalityössä on huomattu, että ihmiset sinnittelevät talousongelmissaan usein liian kauan yksin. Apua kannattaa hakea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei vastuu omista raha-asioista karkaa perintäyhtiöille ja ulosottoon. – Sosiaalitoimessa selvitetään, onko asiakas hakenut kaikkia hänelle kuuluvia etuuksia ja onko hän oikeutettu harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Velkaantuminen kietoutuu usein yhteen muiden elämänhallinnan ongelmien kanssa. Tarjoamme kokonaisvaltaista tukea elämän solmuihin. Siksi apu ei ole aina rahallista, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kohvakka. Ongelmat taloudenhallinnassa johtavat helposti ongelmiin asumisessa. Velkojen kasautuessa voi hämärtyä, mitkä laskut kannattaa hoitaa ensin. Tärkeintä olisi turvata oma koti. Aikuissosiaalityö ja Jyväskylän Vuokra-asunnot (JVA) ovat tehneet tehnyt tämän vuoden ajan

Sosiaalinen luotto on yksi tapa ratkoa velkaongelmia ja ehkäistä taloudellista syrjäytymistä, sanoo talousneuvoja Satu Virmala. tiivistä yhteistyötä vuokra-asukkaiden velkaongelmien, häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisemiseksi. ARAn rahoittamassa Asumistalousneuvonta-hankkeessa on myös vahvistettu aikuissosiaalityön talousosaamista, sillä tuelle on kova tarve. – Velkaantuminen lamauttaa, ja siksi neuvonta on tärkeässä roolissa. Palveluja kehitetään jatkossa myös uusilla hankkeilla, sanoo asumisneuvoja Arja Karhunen.

Apua sosiaalisesta luotosta

Taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista ehkäistään Jyväskylän sosiaalitoimessa myös sosiaalisella luototuksella. – Sosiaalinen luotto on tarkoitettu alle 10  000 euron velkoihin. Sitä voi saada henkilö, joka ei saa pienten tulojen vuok-

si muualta kohtuuhintaista luottoa ja joka voi maksaa luoton takaisin, kertoo talousneuvoja Satu Virmala. Sosiaalisella luotolla voidaan esimerkiksi estää häätö vuokraasunnosta, maksaa velkoja tai tehdä tärkeitä kodin hankintoja. Sosiaalisen luoton hakuprosessissa selvitetään hakijan taloudellinen tilanne ja maksukyky. Hakija saa myös talousneuvontaa. Virmala vinkkaa, että uusien velkaongelmien ehkäisemisessä on tärkeää pitää kirjaa menoista ja tuloista. – Kun tulot pienenevät, kaikki ei-välttämättömät menot laitetaan tauolle. Velkojien kanssa voi sopia maksusuunnitelmasta ja anoa maksuvapaita kuukausia. Kannattaa myös kerryttää puskuria pahan päivän varalle.

Mistä apua talousja velkaongelmiin? Sosiaaliohjaajan palvelunohjaus ma–ti ja to–pe klo 9–11 p. 014 266 1972. Hannikaisenkadun sosiaaliaseman puhelinneuvonta arkisin klo 8–16 p. 014 266 3624. Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonnan ajanvaraus ja puhelinneuvonta arkisin klo 10–12 ja 15–16.15. p. 029 56 60835. Neuvontaa saa myös chatista arkisin klo 10–12 ja torstaisin klo 15–17. Takuusäätiön Velkalinja palvelee arkisin klo 10–14 p. 0800 98009. Kysy rahasta -chat palvelee ma–to klo 12.30–15.00. Lisäksi chat on auki keskiviikkoisin myös klo 17–19.

Pia Tervoja

Kuntouttavaa päivätoimintaa kotiin    Ikääntyneiden kuntout-

tavat päivätoimintayksiköt ovat suljettuina vuoden loppuun asti koronavirustilanteen vuoksi.

SYKSYN AIKANA  kuntouttavan päivätoiminnan henkilöstö on tuonut asiakkaille kuntoutusta kotiin. Toiminnalla asiakas saa elämään hyvinvointia ja mielekkyyttä. Kuntoutusjakso kestää 5 viikkoa. Vuoden loppuun mennessä kuntoutusjaksoille osallistuu noin 400 kuntouttavan päivätoiminnan asiakasta. Toiminnasta hyötyville muille asiakkaille on myönnetty kuntoutusjaksoja tarpeen mukaan. Kuntouttavista kotikäynneistä peritään kymmenen euron käyntimaksu.

– Asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellaan, mihin asioihin hän haluaa parannusta. Kuntoutus tapahtuu kotona kerran viikossa. Hyödynnämme muun muassa ikäinstituutin kotikuntoutuksen ohjeita. Syksyn hitti on sateenvarjojumppa, päivätoiminnan palveluesimies Eila Ahvenainen kertoo.

Liikkuminen osaksi arkea

Henkilöstö antaa asiakkaille erilaisia ohjeita liikuntaharjoitteisiin, joita he voivat omassa arjessaan itse jatkaa. Pyrkimyksenä on saada liikkuminen luontevaksi osaksi asiakkaan arkea.  – Kotia ja kodin lähiympäristöä hyödynnetään. Mietitään asiakkaan kanssa, mitä hän voi

itse tehdä. Tasapainoa ja lihasvoimaa voi harjoittaa esimerkiksi kynnyksiä ja rappusia hyödyntäen. Asiakkaan toiveita kuunnellaan toimintaa suunnitellessa, Ahvenainen toteaa. Päivätoiminnan asiakkaita tuetaan tarpeen mukaan myös peseytymisessä. Peseytymispalveluja tarjotaan päivätoiminnan tiloissa asiakkaille, joilla ei ole kotonaan peseytymismahdollisuutta tai pesutilat ovat esimerkiksi vaarallisten rappujen takana.

MALANJA MIESKONEN

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN toimintayksiköissä toivotaan palautetta asiakkailta ja omaisilta. Palautetta kerätään kotihoidosta, asumispalveluista sekä kotiin annettavista tukipalveluista. Kyselyillä halutaan kuulla asiakkaan ja omaisen kokemuksista. Vastausten perusteella toimintaa voidaan kehittää palautteiden toivomaan suuntaan. Ikääntyneiden palvelujen nettisivulla olevat kyselylinkit ovat avoinna ympäri vuoden. Vastauksia palautekyselyihin on tänä vuonna tullut vain vähän. Omaisia ja asiakkaita kannustetaan antamaan palautetta nettikyselyissä tai halutessaan suoraan yksikköön. Aiempina vuosina kaikissa ikääntyneiden palvelujen toimintayksiköissä on voinut vastata nopeasti vastattavaan tablettikyselyyn. Esimerkiksi kotihoidossa on kierrätetty kyselylaitetta asiakkaiden luona. Vastauksia saatiin runsaasti. Näitä tablettikyselyitä ei valitettavasti tänä vuonna koronavirustilanteen vuoksi ole voitu järjestää.

25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

PETTERI KIVIMÄKI

Asiakaspalaute tärkeää

terveys ja hyvinvointi

Lisätietoa Eila Ahvenainen, p. 014 266 3687

Sanna Siniluhta

88-vuotias Eila Suhonen on yksi päivätoiminnan kuntouttavista kotikäynneistä hyötyvä asiakas.

terveys ja hyvinvointi JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

Perhevalmennuksia livenä, etänä ja videoina PERHEVALMENNUKSET lasta odottaville perheille uudistuvat ja laajenevat. Synnytys- ja imetysvalmennuksia järjestetään livevalmennuksina rajatulla osanottajamäärällä ja verkkovalmennuksina etäyhteyksin toteutettuna. Perheet ovat löytäneet syksyn verkkovalmennukset hyvin ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Vauvan hoito- ja Avaimia hyvään vanhemmuuteen -valmennuksista valmistuu videotallenteita, joissa käsitellään samoja teemoja, kuin ryhmävalmennuksissa. Videot julkaistaan marraskuun lopulla neuvolan nettisivuilla, josta ne ovat katsottavissa perheelle sopivana ajankohtana. Myös neuvolan perhevalmennuksen nettisivuja uudistetaan, jotta ne palvelisivat lasta odottavia perheitä entistä laajemmin ja kokoaisivat perhevalmennuksissa käsiteltäviä asioita selkeämmin yhteen. Perhevalmennus vahvistaa lasta odottavien perheiden tietoja ja taitoja, jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Perhevalmennuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa www.jyvaskyla.fi/terveys/ neuvolat/aitiysneuvola.

Tuija Ijäs

Kohdunkaulan syövän seulonnat jatkuvat KOHDUNKAULAN SYÖVÄN joukkoseulontaan osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta. Naisten maksuttomat papa-tutkimukset jatkuvat. Seulonnalla on mahdollista havaita syövän esiasteisiin viittaavat solumuutokset ajoissa. Suomessa kohdunkaulan irtosolututkimukset ovat vähentäneet kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Kohdunkaulan syöpää on eniten 30–44-vuotiailla naisilla. Valtaosa sairastuneista paranee, jos sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa. Seulontatutkimukseen kohdunkaulan syövän havaitsemiseksi kutsutaan vuosittain 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Tänä vuonna kutsuttuja ovat vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1985 ja 1990 syntyneet naiset. Jos olet saanut kutsun, varaa aikasi netistä www.fimlab.fi/ajanvaraus tai numerosta 010 808 515. Saamasi lähete on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Seulontaan osallistunut saa vastauksen kirjeitse kotiosoitteeseen. www.jyvaskyla.fi/terveys/ papajamammografia

Tuija Ijäs

Saako teille tulla yökylään?  Tukiperhetoiminta vie

vähän aikaa, mutta antaa paljon, sanoo Jaana Lamberg. Tukiperhettä etsii noin 150 lasta.

PETTERI KIVIMÄKI

12

Ikääntyneiden influenssarokotetutkimusta eli FinFluHD-rokotetutkimusta ei toteuteta tänä syksynä koronaepidemian vuoksi. Tutkimus jatkuu syksyllä 2021. Aiemmin tutkimuksessa mukana olleet voivat tänä syksynä hakea tavallisen influenssarokotteen oman paikkakunnan ohjeiden mukaisesti. Influenssarokotetta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille. Lisätietoja: www.thl.fi/finfluhd

J

yväskyläläisen Jaana Lambergin perhe on löytänyt tukiperhetoiminnasta itselleen sopivan tavan auttaa. Lambergien luona käy kuukausittain yökylässä tukilapsi. – Perheessämme on kolme tytärtä ja olemme tottuneet siihen, että meillä käy paljon lapsia ja nuoria. Kun kuulin tukiperhetoiminnasta, se sytytti saman tien, Lamberg kertoo. Tukiperhevalmennuksen jälkeen perheelle löytyi melko pian oma tukilapsi. – Hän viettää meillä yhden viikonlopun kuukaudessa ja käy myös lomilla ja pidemmillä vapailla. Teemme yhdessä tavallisia lapsiperheen juttuja, kuten ulkoilemme, käymme retkillä, leikimme ja leivomme. Lambergista on ollut hienoa huomata, miten omat lapset ovat ottaneet vieraan lapsen vastaan. – Itselleni palkitsevinta on ollut lapsen kiitos. Hän sanoi, että on ollut ihana käydä meillä. Lamberg kokee tukiperhetoiminnan olleen silmiä avaava kokemus. – Asioihin tulee perspektiiviä. Huomaa, että lapset elävät hyvin monenlaisissa oloissa. Suosittelen toimintaa jokaiselle, jolla löytyy aikaa ja halua tällaiseen auttamiseen. Tukiperheenä oleminen vie vähän aikaa, mutta antaa paljon.

Tukiperhe saa valmennusta

Tukiperheistä on tällä hetkellä huutava pula. Keski-Suomessa sijais- ja tukiperheiden rekrytoinnista ja valmennuksesta vas-

Jaana Lambergin perheessä vierailee tukilapsi kerran kuukaudessa. – Teemme yhdessä tavallisia lapsiperheen juttuja, kuten leivomme pullaa, Lamberg sanoo. taavan Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön mukaan tukiperhettä odottaa lähes 150 lasta. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu 3–12-vuotiaille lapsille, joiden omassa perheessä on haastava elämäntilanne. Lapsen vanhempien voimavarat voivat olla vähissä tai perheeltä puuttuvat omat tukiverkot. – Tukiperheenä voi toimia aivan tavallinen perhe, lapseton

pari tai yksin asuva henkilö. Tärkeintä on, että lapsi saa elämäänsä turvallisen aikuisen, sanoo tukiperhetyön sosiaalityöntekijä Jenna Rahikainen. Jokainen tukiperhekandidaatti haastatellaan. Lisäksi tarkistetaan, ettei tukiperheeksi lähtemiselle ole esteitä. – Perheeseen tehdään myös kotikäynti. Viimeinen vaihe on kaksipäiväinen valmennus. Seuraava valmennus on 23.1. ja 6.2.2021. Tukiperhetoimintaan toivotaan sitouduttavan vähintään vuodeksi. Rahikaisen mukaan tukiperhesuhteet ovat olleet onnistuneita ja toiminta on koettu antoisaksi molemmille osapuolille.

– Perheet asettavat raamit sille, millaiseen tukisuhteeseen ovat valmiita ja mihin omat resurssit riittävät. Perheet saavat esittää toiveita esimerkiksi lapsen iästä ja sukupuolesta. Rahikaisen mukaan tukiperhetoiminta antaa ensikosketuksen siitä, millaista on ottaa vieras lapsi omaan kotiin. – Perhe saattaa myöhemmin alkaa sijaisperheeksi. Lastensuojelun erityisyksikkönä tarjoamme valmennusta myös sijaisperheille.

Pia Tervoja

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto jatkossa YTHS:ltä VUODEN 2021 ALUSTA lähtien ammattikorkeakouluopiskelijat saavat terveydenhoitopalvelunsa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä eli YTHS:ltä, kuten yliopisto-opiskelijatkin. Kun korkeakouluopiskelija tarvitsee apua tai neuvoja terveyteen tai hyvinvointiin liittyen, hän voi ottaa yhteyttä YTHS:ään, ammattikorkeakoululaiset tammikuusta lähtien. – Verkkosivuiltamme löytyvät ajanvarauksen valtakunnalliset yhteystiedot ja palvelukanavat. Niiden kautta opiskeli-

ja saa yhteyden omaan paikalliseen tiimiin tai tilanteen mukaan voi asioida esimerkiksi digiklinikalla, selvittää osastohoitaja Tiina Impola YTHS:ltä.

Maksu Kelalle

Korkeakouluopiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun lukukausittain Kelalle, ensimmäisen kerran kevätlukukaudelta 2021. Maksun voi maksaa Kelan asiointipalvelussa joulukuusta 2020 alkaen. Opiskelijan kannattaa tarkistaa maksukäytännöt

ja summa Kelan sivulta, erillistä laskua Kela ei lähetä. YTHS ei peri käyntimaksuja. Muutoksen taustalla on 1.1.2021 voimaan tuleva laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta. Tavoitteena on, että korkeakouluopiskelijoilla on valtakunnallisesti yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat terveydenhuollon palvelut. Kansainväliset korkeakoulujen vaihto-opiskelijat eivät jatkossa kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin: heistä EU-kansalaiset

saavat palvelut terveysasemalta ja muut opiskelijat vakuutuksen perusteella yksityisistä terveyspalveluista. Jyväskylässä YTHS:n toimipiste on osoitteessa Puistokatu 4. www.yths.fi

Tuija Ijäs

Jyväskylän ympäristöterveydenhuolto on instagramissa (@jklymparistoterveys). Tiliä seuraamalla saat tietoa ympäristöterveyteen liittyen, eli ajankohtaista infoa etenkin elintarviketurvallisuuden, eläinlääkinnän ja terveydensuojelun aihepiireistä.

terveys ja hyvinvointi 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

13

Sote-uudistus omaksi osallisuuden kautta luksi tulemista, elämän kokemista merkityksellisenä sekä kykyä vaikuttaa omaan elämään. Osallisuus lisää hyvinvointia, turvallisuutta sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Influenssarokotukseen ajanvarauksella

PETTERI KIVIMÄKI

 Osallisuus on kuul-

KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET järjestetään tänä vuonna ajanvarauksella. Rokote on maksuton riskiryhmille. Muut kuntalaiset voivat halutessaan hankkia rokotteen itse, lääkärin antamalla reseptillä apteekista. Jos tarvitset rokotereseptin, ole yhteydessä omaan terveysasemaasi. Aikuiset rokotetaan terveysasemilla. Rokotusaika varataan sähköisesti tai soittamalla omalle terveysasemalle. Rokotuksen voi saada myös muun vastaanottokäynnin yhteydessä.

K

äänteisesti matalan osallisuuden kokemusten on todettu linkittyvän yksinäisyyteen, psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja työkyvyn heikkenemiseen. – Osallisuuden vahvistaminen ja järjestöyhteistyön kehittäminen on keskeinen osa nyt meneillään olevassa sote-uudistuksessa, kertoo Keski-Suomen sote-uudistuksen projektipäällikkö, osallisuudesta ja järjestöyhteistyöstä vastaava Anne Astikainen.

Lapsiperheet rokotetaan neuvoloissa

Yhdessä kohti sote-uudistusta

Kun heikoimmassa asemassa olevan osallisuus toteutuu, silloin kaikkien osallisuus toteutuu”, tiivistävät KeskiSuomen sote-uudistuksen Anne Astikainen, Keski-Suomen Kehitysvammaisten tuki ry:n Liisa Ansio sekä KeskiSuomen Yhteisöjen Tuki ry:n Tiina Sivonen.

Astikaisen tehtävänä on edistää osallisuutta sekä järjestöyhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Konkreettisina toimenpiteinä luodaan maakunnallinen osallisuuden toimintamalli sekä järjestöyhteistyön strategia, osallisuuden periaatteita noudattaen. Asiantuntemusta kerätään muun muassa maakunnallisen osallisuusfoorumin kautta. Joulukuun 17. päivänä käynnistyvä foorumi on avoin kaikille keskisuomalaisille: asukkaille, järjestöille, soteammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja vapaaehtoisille. Keski-Suomea tukevat vahvat järjestöverkostot kohti tulevaisuuden sotea. Keski-Suomen Kehitysvammaisten tuki ry:n yhdistys-

koordinaattori Liisa Ansio muistuttaa, että uudistus koskettaa kaikkien elämää ja tuo mahdollisesti siihen jotain uutta hyvää. – Ajattelen osallisuuden asian omistamisen näkökulmasta. Jäsenkuntamme tarvitsee paljon palveluita, joten heidän on tärkeää olla mukana heitä koskevissa prosesseissa, sanoo Ansio. Haasteena osallisuuden toteu-

tumisessa Ansio näkee kommunikaation, varsinkin erityisryhmien osalta. – Kaikki eivät pysty kommunikoimaan samalla tavalla, eivätkä ole tottuneita päättämään tai kertomaan mielipiteitä omasta elämästään. On osattava kysyä oikeita kysymyksiä oikealla tavalla ja kuulla myös heikompia signaaleja, Ansio muistuttaa.

Järjestöt ehtymätön luonnonvara

Järjestöjen kautta ihmisten kuuleminen ja osallisuuden toteutuminen lisääntyy. – Järjestöillä on erityisesti erityisryhmiin liittyvää asiantuntemusta, vapaaehtoistoimintaa,

vertaistukea, kokemusasiantuntijoita, sanoo Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen. Erilaisten kehittämishankkeiden kautta syntynyt osaaminen on arvokasta soteuudistuksessa. – Järjestöyhteistyö oikein käytettynä ja tuettuna on ehtymätön luonnonvara, jota tehdään keskisuomalaisten vuoksi. Olemme iloisia, että Keski-Suomen soteuudistuksessa järjestöyhteistyöhön panostetaan, jatkaa Sivonen. Keski-Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöjä on noin 400, joista sote-palveluita tuottaa noin 60 järjestöä.

Sanna-Riikka Koponen

 Jyväskyläläiset lapsi-

perheet saavat vuoden 2021 alusta lähtien apua yhdestä numerosta. Varhaisen tuen palvelutarpeen arviointitiimistä perheet saavat neuvontaa ja ohjausta arkeensa ja pulmiinsa. TIIMISSÄ KÄSITELLÄÄN myös uudet sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ja lastensuojeluilmoitukset, tehdään palvelutarpeen arviointi ja tarvittaessa lastensuojelutarpeen selvitys. Asukkaat ja yhteistyötahot saavat yhden väylän ottaa yhteyttä ja saada palveluita.

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Lapsiperheiden avuksi yksi numero

Lapsille, lapsiperheille ja lasta odottaville perheille rokotuksia annetaan normaalien neuvolakäyntien yhteydessä. Rokotuksia annetaan ajan varanneille myös erillisinä rokotuspäivinä, joita on useampana lauantaina sekä muutamina iltapäivinä. Rokotuksia annetaan ensisijaisesti lapsen tai odottavan äidin omassa neuvolassa. Ajan voi varata ensisijaisesti sähköisesti. Riskiryhmiin kuuluvia lapsia, nuoria ja opiskelijoita rokotetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhoitajat tiedottavat rokotusten ajankohdasta Wilmaviestein. Opiskelijoiden rokotukset järjestetään ajanvarauksella. Lasten ja odottavien äitien lisäksi maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja riskiryhmiä ovat esimerkiksi kaikki 65 vuotta täyttäneet, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja heidän lähipiirinsä sekä varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat. Rokotukseen voi tulla vain terveenä ja maskia käyttäen.

#tervetapahtuma2020

Lapsiperheet saavat neuvontaa ja ohjausta arkeensa palvelutarpeen arviointitiimistä. – Tavoitteena on, että perheet saavat apua sujuvasti ja varhaisessa vaiheessa, selvittää palvelupäällikkö Virve Hongisto psykososiaalisista palveluista. Perheen ei tarvitse tietää auttaisiko heidän tilannettaan kotipalvelu, perheohjaus, sosiaalityö, lastensuojelu tai jokin muu

palvelu. Tiimissä selvitetään, tarvitseeko lapsi tai perhe palveluja tai tukea, ja miten perhe saa tarvitsemansa tuen. Arviointi tehdään yhdessä perheen, läheisten ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointitiimissä työskentelee sosiaalityön, so-

Palvelutarpeen arviointitiimi, 2.1.2021 alkaen Väinönkatu 6, p. 014 266 0135, arkisin kello 8–15.30.

Terveysasemilla ja neuvoloissa on osassa rokotuspäivistä järjestöjen edustajia ja vapaaehtoistoimijoita rokotusopastajina. He opastavat rokotukseen tulevia ja muistuttavat turvavälien noudattamisesta. Samalla he kertovat kiinnostuneille edustamansa järjestön tai yhteisön toiminnasta. Tänä vuonna järjestöt ja toimijat kertovat terveyttä edistävästä toiminnastaan myös somessa pidettävässä Terve-tapahtumassa 4.12. Löydät tapahtumaan liittyviä postauksia Facebookista ja Instagramista hästägillä #tervetapahtuma2020.

www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/ perheet

www.jyvaskyla.fi/terveys/terveysasemat/rokotukset

Tuija Ijäs

Tuija Ijäs

siaaliohjauksen ja muiden lapsiperhepalveluiden ammattilaisia. – Lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten asioissa perheet ja yhteystyötahot ottavat edelleen yhteyttä suoraan lastensuojeluun, muistuttaa palvelupäällikkö Tarja Anttonen lastensuojelusta. Asiakkaat voivat edelleen ottaa yhteyttä suoraan esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluun ja perheneuvolaan.

Tilaa ilmainen liukkausvaroitus tekstiviestillä. Kirjoita viestin alkuun sanat ”varoitus jyväskylä” ja loppuun numero 6, 7, 8 tai 9 sen mukaan, mihin kellonaikaan aamulla varoituksen haluat. Lähetä viesti numeroon 16130.

kaupunki kehittyy 14

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

RAMBOLL FINLAND OY

Tourujoen kunnostus luo uusia oleskelualueita Kehä Vihreän varrelle

joen kunnostettavan osuuden varrella on uusia reittejä, yleisiä laitureita ja viihtyisiä oleskelupaikkoja.

T

ourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet. Kunnostuksen tavoitteena on vaelluskalojen nousun ja lisääntymisen mahdollistaminen sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suojeltu kulttuuriympäristö huomioiden. Kunnostettava jokialue yltää Kankaan vanhalta voimalaitokselta Palokkajärvelle. Toimenpiteet eivät ulotu luonnonsuojelualueelle. Suurimmat toimenpiteet koskevat Kankaan aluetta, jossa

Lumikolat esiin! TALVI TULEE ja on aika siirtyä talvikunnossapitoon. Jyväskylässä kadut aurataan aina hoitoluokkien mukaisesti. Työt on priorisoitu siten, että asuntokadut aurataan kevyen liikenteen väylien ja suuria liikennemäärää ja joukkoliikennettä palvelevien pää- ja kokoojakatujen jälkeen. Talvikunnossapidossa juuri haastavinta on kelien ennustaminen ja joskus nopeasti muuttuvat olosuhteet. Kaupungin alueelta löytyy myös alueellisia eroja. Toisella puolella kaupunkia lumisateen tai jään määrä voi olla täysin erilainen, kuin kaupungin toisella laidalla. Kelin ennustamisen helpottamiseksi ja kelitiedon parantamiseksi Jyväskylän kaupun-

oleva kunnostettava silta, Toikkanen täsmentää.

vanhoja pato- ja kanavarakenteita puretaan ja rakennetaan luonnonmukainen koskiuoma vanhojen betonisten kanavarakenteiden viereen. Kalaportaat ja levähdysaltaat muodostuvat luonnonkivistä ja kutualueet sorasta. – Kunnostuksen toteutuminen lisää alueen viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä. Samalla on huomioitu Kankaan alueen vanhojen rakenteiden kulttuurihistorialliset arvot, kertoo Jarmo Toikkanen Jyväskylän kaupungilta. Kankaan alueella Tourujoen kunnostus käsittää myös Kankaankadun kevyen liikenteen sillan uusimisen entiselle paikalleen. – Tässä ei ole kyseessä paljon keskustelua herättänyt Kankaanrannan silta, vaan jo olemassa

ki tekee yhteistyötä meteorologi Petri Takalan ja Marjetas Oy:n kanssa. Tulevana talvena käyttöön otetaan työkalu, joka helpottaa muuttuviin keliolosuhteisiin varautumista jo ennen kelin huononemista.

Luonnonmukaisuus huomioidaan kasvillisuudessa

Joen kunnostuksen yhteydessä joen varrelle rakennetaan uusi puistomainen oleskelualue Kankaan alueen kohdalle. Lisäksi jokivarsi saa uusia rantareittejä, joita pitkin voi piipahtaa aivan joen tuntumaan. Rantareittien varsille toteutetaan pienempiä viihtyisiä levähdyspaikkoja. Kunnostettavalle alueelle rakennetaan kaksi rantautumislaituria melojille. Taulumäellä sijaitsevan Koskenharjun kentän kohdalle toteutetaan näköalapaikka. Esteettömyys on huomioitu oleskelualueiden suunnittelussa. – Kankaan alueen kohdalle to-

Rantareitit rakennetaan vanhojen kanavarakenteiden liuskekivistä. teutetaan selkeästi rakennetumpaa puistomaista oleskeluympäristöä. Rantareitit ja joen ranta ovat puolestaan luonnonmukaisempaa ja kasvillisuudeltaan niittymäistä. Osa rantapoluista rakennetaan vanhoista kanavarakenteista puretuista liuskekivistä, Toikkanen kertoo. Ympäristöä elävöitetään kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelemalla taiteella, kuten teräspalloilla, jotka muistuttavat kuplia tai kosken pärskeitä. Valaistusta yhdistetään taiteeseen, siltoihin, muureihin ja penkkeihin. Valaistusta ei suunnata veden pintaan kalojen vuoksi.

kerrostalokiinteistöjä velvollisuudestaan huolehtia jalkakäytävän talvikunnossapidosta kiinteistönsä kohdalta. Kadun talvikunnossapitotoimenpiteisiin kuuluvat lumen, jään ja tarvittaessa

Lisätietoja hankkeesta: www.jyvaskyla.fi/hankkeet/ lahioohjelma-2020-2022-hyvinvointia-ja-elinvoimaa-huhtasuolle

Piia Sipinen

Rakennuspalikoita ensi kesän rakentajille

lumivallien poistaminen, hiekoitus, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen sekä hiekoitushiekan poistaminen.

Kaisa Ristimella

Marja Fagerlund

Kaisa Ristimella

Kiinteistöjen talvihoitovastuut

Kaupunki muistuttaa lumitöitä ahkerasti tekeviä kiinteistönomistajia siitä, ettei kotipihalta kolattua lunta saa kolata kadulle tai muualle kaupungin alueelle. Sekä oman tonttiliittymän talvihoito että sen näkemäalueiden, eli liikenteen näkyvyyttä haittaavien lumivallien avoinna pitäminen kuuluu kiinteistön vastuulle. Lisäksi kaupunki muistuttaa

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI on valittu mukaan kolmivuotiseen valtakunnalliseen lähiöohjelmaan. Jyväskylässä keskitytään Huhtasuon alueeseen, jossa Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle -hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää alueen elinvoimaisuutta ja toimijoiden välistä vuoropuhelua. Hankkeen aikana toteutuvien kaavamuutosten myötä halutaan luoda Huhtasuolle uusia asumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös parantaa alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta muun muassa valaistuksen saneerauksilla. Asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia erilaisten hybridipalvelujen luomiseen kaupungin ja järjestön yhteistyötä vahvistamalla ja palveluja sekoittamalla. Hankkeessa halutaan mahdollistaa alueen kaiken ikäisille asukkaille positiivisia kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksista ja toteuttaa osallisuutta monipuolisin keinoin sekä tukea asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia elää ja toimia juuri siellä, missä he asuvat.

SUUNTAA KATSEESI jo ensi kesään. Mitä haluat toteuttaa kesällä 2021? Ota yhteyttä rakennusalan asiantuntijaan, jonka kanssa laitatte suunnittelun käyntiin. Suunnitteluvaiheeseen tulee varata aikaa. Kun suunnitelmat ovat valmiit, pääset jättämään lupahakemuksen vireille hyvissä ajoin talvella. Näin ollen rakennusvalvonta pääsee käsittelemään hakemuksen ennen kesäruuhkaa ja on mahdollista saada lupa kesäksi. Tämän vuoden lokakuussa rakennusvalvonnassa kokeiltiin ruuhkanpurkuviikkoja, jolloin keskityttiin jonossa olevien hakemusten käsittelyyn laittamalla kahdeksi viikoksi ovet ja puhelimet kiinni. Tuolloin saatiin tehtyä päätökset lähes 100:sta hakemuksesta. Hakemuksia on vielä jonossa vajaa 200, ja uusia hakemuksia tulee maltillisesti lisää. Rakennusvalvonta on suljettuna 28.12.2020–8.1.2021 välisen ajan.

RIIKKA KAAKKURIVAARA

 Tulevaisuudessa Touru-

Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle – osa valtakunnallista lähiöohjelmaa

Tervetuloa harrastusten pariin! Ilmoittautuminen Jyväskylän kansalaisopiston kevään 2021 kursseille alkaa keskiviikkona 9.12. kello 16. Ilmoittautuminen, ohjeet ja kurssitiedot löytyvät osoitteesta www.opistopalvelut.fi/jyvaskyla.

kaupungissa tapahtuu 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

Näköislehti verkossa osoitteessa www.jyvaskyla.fi/tiedotus/lehti Lehti jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Jakelusta vastaa Jyväskylän Jakelut Oy. Palaute: www.jyvaskylanjakelut.fi/ jakelupalaute tai p. 045 230 3015 Lehteä saa myös Jyväskyläneuvonnasta ja kirjastoista sekä monista kaupoista, matkakeskuksesta, palvelupisteistä, oppilaitoksista ja hotelleista. Lehden toimituskunta Päätoimittaja Jari Salomaa, Minna Hakkarainen, Tuija Ijäs, Miia Kantola, Antti Laukkarinen, Emmi Palokangas, Sanna Siniluhta Toimitus Jari Salomaa, p. 014 266 5015, [email protected], Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40401 JYVÄSKYLÄ Toimituksella on oikeus muokata saapunutta aineistoa. Taitto: Pirjo Leirimaa

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

p. 014 266 0000 (vaihde) • www.jyvaskyla.fi • www.jyvaskyla.fi/tapahtumat • www.jyvaskyla.fi/palaute • kartta.jyvaskyla.fi

JYVÄSKYLÄ-INFO

Asemakatu 7 (Forum, 2. krs) Linkki-palvelupiste p. 014 266 0114 • joukkoliikenteen liput ja neuvonta • linkki.jyvaskyla.fi Matkailuneuvonta Visit Jyväskylä p. 014 266 0113 • [email protected] • visitjyvaskyla.fi Palvelukassa p. 014 266 0114 Liikuntainfo Kuntoportti 3 p. 014 266 4257 • [email protected] • www.jyvaskyla.fi/liikunta Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17 p. 014 266 0108 • [email protected] • www.jyvaskyla.fi/ kaupunkirakennepalvelut/hannikainen OIVA-keskus Keljonkatu 26 (A-talo, 1. krs) p. 014 266 1801 • www.jyvaskyla.fi/ikaantyneet/ neuvonta ISSN 1235-4295 Painos 78 900 kpl Painopaikka Lehtisepät Oy

 Kansalaisopiston

maksuttomat liikunnan verkkokurssit täyttyivät vauhdilla. Jyväskylän kansalaisopisto järjesti syyskauden lopulla neljä opiskelijoilleen maksutonta liikunnan lyhytverkkokurssia. Liikunnan ja tanssin suunnittelijaopettaja Anu Vainion mukaan verkkokurssien järjestämisellä haluttiin vastata asiakastoiveeseen. – Verkkokurssit mahdollistavat osallistumisen ja harrastamisen myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua osallistua lähiopetukseen. Saamme samalla arvokasta palautetta kehittämistyötä varten, sillä liikunnan verkkokurssien kysyntä kasvanee jatkossa yhä enemmän, Vainio arvioi.

Etäopetus toi uusia haasteita

Liikunnan kurssit ovat perinteisesti täyttyneet nopeasti, eivätkä

KIRKE HASSINEN

JYVÄSKYLÄ-LEHTI

Piristystä syksyyn

Aino Klippel ja opiston vahtimestari Kari Pakarinen ratkoivat teknisiä haasteita ennen joogatunnin alkua. maksuttomina tarjotut verkkokurssit tehneet poikkeusta. Kurssitarjontaan kuuluneet joogakurssit, kehonhuollon kurssi ja Barrekurssi täyttyivät nopeasti. Etäkurssit kuitenkin haastavat opiston uudella tavalla. Vainio kertoo esimerkiksi teknisten ratkaisujen löytyvän hiljalleen testaamisen ja palautteen kautta. Astangajoogan verkkokurssin ohjannut Aino Klippel ottaa aina työssään huomioon etäkurssien tuomat rajoitteet. – Yritän aina ohjata etätunnit

Kirjastosta lukuvinkkausta kaiken ikäisille Kirjaston hyllyt ovat täynnä kirjoja, mutta tuntuuko toisinaan siltä, ettei luettavaa löydy? Kirjavinkkejä ja uutta intoa lukemiseen voi etsiä kirjastovierailulla, mutta myös kotoa käsin. Keski-kirjastojen vuosittain päivittyvä lukuhaaste tarjoaa mahdollisuuden löytää yllättäviä ja uudenlaisia lukukokemuksia niin ansioituneille kuin aloitteleville lukuharrastajille. Inspiraatiota kannattaa etsiä myös kirjastojen tiuhaan vaihtuvista aineistonäyttelyistä. Ajankohtaisia kirjatärppejä nostetaan esille näyttelyiksi sekä aikuisille, lapsille että nuorille.

– Kirjaston lukuneuvojilta voi tilata kirjasuositukset suoraan sähköpostiinsa. Kun kertoo lukutoiveistaan tai -tottumuksistaan verkkokirjaston Lukuneuvontapalvelussa, saa paluupostissa räätälöidyn listan kirjavinkkejä, sanoo kirjastonhoitaja Anna Kainulainen. Vinkkauksia tehdään viikoittain myös someen. Jouluaiheista aineistovinkkausta on luvassa Jyväskylän kaupunginkirjaston joulukalenterissa kirjaston Facebook ja Instagram -tileillä.

Kirke Hassinen

Vapaaehtoiseksi kotihoitoon Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnanpalvelut Vapari etsii vapaaehtoisia kotihoidon piirissä olevien piristykseksi. Asiakkaana voi olla joko ikäihminen tai kotihoidon piiriin kuuluva nuorempi henkilö. Vapaaehtoinen ja asiakas sopivat keskenään, mitä yhdessä tekevät, mutta pääpaino on nimenomaan yhdessä tekemisellä ja olemisella. Jutustelulla tai ulkoilulla pääsee jo pitkälle! Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan asuminen omassa kodissaan tukemalla asiakkaan toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Vapaaehtoistoiminnassa ote-

hitaammin ja antaa enemmän tilaa siirtymille kuin lähiopetuksessa, jossa opiskelijat näkevät minut ja minä näen heidän harjoituksensa, Klippel kertoo. – Tunnin sisällön sopeuttaa siihen, miten ryhmä harjoittelee. Nyt kuvittelen mielessäni, minkälaisia kysymyksiä aloittelijoilla yleensä on, ja pyrin vastaamaan niihin.

Ota hyöty irti valmistautumalla

Jotta verkkokurssista saa kai-

15

ken hyödyn irti, kannattaa myös oma liikkumistila rauhoittaa ennen oppitunnin alkua. Klippelin mukaan joogatunnille kannattaa valmistautua noin puoli tuntia ennen tunnin alkua: vaihtaa vaatteet, laittaa matto valmiiksi, hakea kännykälle tai tietokoneelle sopiva paikka ja kirjautua sisään ohjelmaan. – Myös kameran auki pitäminen tunnin aikana voi auttaa keskittymään harjoitteluun, Klippel vinkkaa. Kevään verkko- ja lähiopetuksen kurssitarjontaan pääsee tutustumaan Jyväskylän kansalaisopiston verkkosivuilla. Ilmoittautuminen opiston kevätlukukauden kursseille alkaa keskiviikkona 9.12 kello 16.

Kirke Hassinen

Kuohun kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 10.12.2020 klo 19.00 Kuohun kylätalolla Suvitie 7, 41930 KUOHU Tervetuloa! Kuohun kyläyhdistys ry

Mataran loppuvuosi Joulukuussa Matarassa on monia mukavia tapahtumia ennen joulutauolle hiljentymistä. Ekokorupaja 8.12. klo 14–16 Pajassa voit tehdä esim. koruja, avainnauhoja tai heijastimia. Taidekorttityöpaja – mitä taide kertoo sinulle? 9.12. klo 17–18.30 Katsotaan taidetta ja keskustellaan siitä yhdessä toisten kanssa. Joulukorttiaskartelua 10.12. klo 14–16 Pajassa voit tehdä kortteja läheisillesi, tai ilahduttaa kotihoidon ja asumispalvelujen ikääntyneitä asukkaita joulukorteilla.

Päiväkahvit: Joululauluja ja glögiä 14.12. klo 14–15 Joulun kunniaksi on luvassa yhteislaulua. Tilaisuus on ulkona Tourujoen puistossa. Tarjolla glögiä. Joulubingo 16.12. klo 14–15 Perinteinen kinkkubingo. Luvassa on muitakin mukavia palkintoja ja jouluista yhdessäoloa. Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, ei ennakkoilmoittautumisia. Mahdolliset muutokset tai peruutukset ilmoitetaan Mataran nettisivuilla.

Kati Multanen www.matara.fi, Facebook ja Instagram: @matarajkl

Glorian suomen kielen ryhmät taan huomioon koronatilanne – esimerkiksi kasvomaskien käyttö ja oireettomuus ovat ehto toiminnalle. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä ilman taustaosaamista. Pakettiin kuuluu henkilökohtaisen etäperehdytyksen lisäksi ohjaus ja tuki, lisäkoulutukset, yhteiset tapaamiset ja virkistyspäivät. Perehdytys järjestetään etänä Teamsin kautta 2.12.2020 klo 15–17. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 1.12.2020. Ohjeet: jyvaskyla.fi/vapari Jos ajankohta ei sovi sinulle, ota yhteyttä: [email protected] jyvaskyla.fi, p. 014 266 7649.

Leila Koskinen

Monikulttuurikeskus Gloriassa toimii monta suomen kielen ryhmää viikoittain. ABC-ryhmä siirtyi tänä syksynä etäyhteyksiin, ja Zoomissa tavataan tiistaisin ja keskiviikkoisin kaksi tuntia kerrallaan. Tiistain ensimmäisellä tunnilla on mahdollisuus Toisto-opetukseen, ja oppijat jaetaan eri virtuaalihuoneisiin. Ryhmät toimivat vapaaehtoisten kielioppaiden avulla. Uusi oppija voi aina tulla mukaan opettelemaan alkeita tai lisää suomea. Oppiminen voi olla esimerkiksi keskustelua yhdessä. Toisto-menetelmää käyttävä lähiryhmä kokoontuu torstaisin paikan päällä, mutta osanotta-

jamäärä on rajattu, ja oppijat sijoitetaan istumaan turvavälein maskit kasvoillaan. Toisto on tehokas ja turvallinen tapa oppia arkisuomen alkeet, ja se sopii kaikille. Tärkeää on kuunnella ja toistaa. Suomen kieltä harjoitellaan myös tiistai-iltaisin etäyhteyksin yhteistyössä Luetaan yhdessä -verkoston kanssa. Linkit ryhmiin löytyvät Glorian netistä. Kieli on avain osallisuuteen, vain muutama sana riittää.

Johanna Marttinen www.gloriajkl.fi Facebook: Monikulttuurikeskus Gloria, Instagram: gloriajkl

kaupunki kehittyy kaupungissa tapahtuu 16

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

Kuluneena vuonna Beethovenin syntymästä on kulunut 250 vuotta. Jyväskylä Sinfonian päätöskonsertti Jyväskylän teatteritalolla kohottaa maljan Beethovenille tämän syntymäpäivänä 16.12. Konsertin johtaa ylikapellimestari Ville Matvejeff ja tähtisolistina loistaa sopraano Helena Juntunen. Lue lisää konsertista www.jyvaskylasinfonia.fi

Löydä joulun elämykset Joulukylä Jyväskylästä Joulun aikaan Jyväskylän seutu täyttyy elämyksistä. Kirkkopuistossa tuikkii sadunhohtoinen Jouluvalomaa, Harjulta kajahtaa tuttu joulusoitto ja Toivolan Vanha Piha muuttuu tunnelmalliseksi Joulupihaksi. Jouluiseen tunnelmaan virittävät myös esimerkiksi joulukonsertit, -markkinat, joulun herkutteluhetket ja virtuaaliset joulutapahtumat. Joulun ajan elämykset ja vinkit yhdessä paketissa:

visitjyvaskyla.fi/joulu

Joulukylä Jyväskylä

kuva: Revontuli / Emilia Hoisko

KA AVO I TU SL I I TE 25.MA R R A SKUU TA 2020

KAAVOITUSKATSAUS 2021–2023 nallista tunnusta, kun kaupungille myönnettiin helmikuussa kestävän kehityksen TunnustusPAANU 2019.

Aaltokaupungin uudet ja vanhat kohteet

KAUPUNKISUUNNITTELUA KASVUN HAASTEISSA  Jyväskylä on houkutteleva

ja viihtyisä asuinkaupunki tulevaisuudessakin. Vuoden 2020 loppuun mennessä meitä on jo yli 143 500 jyväskyläläistä. Kasvu on jatkunut, ja takana on jälleen asuntorakentamisen huippuvuosi. Vilskettä kaupunkisuunnittelussa

Vuonna 2018 Jyväskylään valmistui yli 2000 asuntoa, ja viime vuonna noin sata vähemmän. Vaikka kasvu on tasaantunut tämän vuoden aikana, hankkeita on yhä meneillään kiitettävä määrä niin kaupungin omalle kuin yksityisellekin maalle. Erityisesti kerrostalokohteita on kaavoitettu yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa ja myös heidän aloitteestaan. Täydennysrakentamisen kohteita on löytynyt asunto-osakeyhtiöiden takapihoilta ja reunoilta, keskusta-alueelta ja lähiympäristöstä. Vuoden lopussa hyväksymisvaiheeseen etenee useita keskustan korkean rakentamisen hankkeita, kuten 10-kerroksinen asuinkerrostalo Miltonin sisäpihalla ja Kalevankadun 16-kerroksinen kerrostalokokonaisuus. Kaavaprosessit ovat edellyttäneet runsaasti neuvotteluita kaupungin, kiinteistökehittäjien, rakennusliikkeiden ja alueiden asukkaiden välillä. Prosessit eivät ole olleet helppoja. Ne ovat vaatineet huolellista suunnittelua ja selvityksiä ja sen vuoksi vieneet aikaa. Rakentamisen jälki on pysyvää, ja ympäristöä rakennetaan tuleviksi vuosikymmeniksi niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Tämän takia

nyt tehtävillä päätöksillä on suuri merkitys tuleville sukupolville.

Linkillä kotiin, kouluun ja työpaikoille

Kaupungin yleiskaavassa ja KymppiR-ohjelmassa on määritelty tulevaisuuden rakentamisen suuntaviivat. Jyväskylässä rakentaminen on täydennysrakennuspainotteista, ja uusi kerros- ja rivitalorakentaminen on sijoitettu jo vuosia yli 90-prosenttisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tätä on selvitetty edelleen uusimmassa KymppiR2020-ohjelmassa, jonka teemana on joukkoliikenteen ja asumisen yhteensovittaminen sekä opiskelijaasumisen kehittäminen. Määrätietoinen maanhankinta, kaavoitus ja rakentamisen sekä palvelujen ohjelmointi ovat Jyväskylän vahvuuksia. Ne varmistavat monipuolisen ja tasapainoisen yhdyskuntarakenteen syntymisen. Tällä hetkellä kerros- ja rivitalorakentamiseen käytettävissä oleva kaavavaranto vastaa kuuden vuoden tuotantoa. Omakotitalojen tonttivaranto puolestaan vastaa viiden vuoden markkinointitarvetta. Heti rakennettavissa on sata tonttia. Takavuosina kaavoitetut laajat yritysalueet kuten Itäinen Palokärki ja Eteläportti varmistavat, että kaupungin yritystonttivarantokin on tavoitteen mukainen sekä määrällisesti että laadullisesti.

Puurakentaminen ja yhteisöllisyys vetovoimatekijöinä

Kaavoitusohjelman kerros- ja rivitaloalueet ovat hyvin joukkoliikenteen saavu-

tettavissa ja niiden alueidentiteettiä vahvistetaan erilaisilla teemoilla: kaavoitusprosessin loppuvaiheessa oleva Kuokkalan Kalon on puurakentamisen ja yhteisöllisen asumisen kortteli, Tourulankulman Pajalaan suunnitellaan kaavakehitysja tontinluovutuskilpailun pohjalta asumista ja yritystoimintaa suojellun Kivääritehtaan ympäristöön, ja Pupuhuhdan keskuskorttelin suunnittelun keskeisenä periaatteena on monikulttuurisuus. Alakaupungin alueelle laaditaan kehittämisperiaatteet ohjaamaan tulevaa täydennysrakentamista. Pohdittavana on, millaiseksi alakaupungin alue muodostuu jatkossa ja miten sen identiteettiä voidaan vahvistaa keskustan ja Kankaan alueen välissä. Vuoden 2021 talousarvioon on kirjattu strategiseksi tavoitteeksi luovuttaa kahdesta kolmeen tonttia puurakentamiselle vuodessa, joten kaavoitusohjelmassa on edelleen useita puurakentamiselle soveltuvia kohteita, kuten Haapaniemen ilmastoviisaaksi suunniteltu puukorttelialue. Myös omakotitonteilla on kysyntää. Savulahti II -alueen tonttihakuun tuli moninkertaisesti enemmän hakemuksia kuin tontteja oli tarjolla. Kysynnän ja saavutettavuuden välillä onkin yhteys - suurin tonttikysyntä on peruspalveluiden lähellä ja joukkoliikenteen äärellä. Nämä kriteerit täyttyvät kaavoitettavissa kohteissa jatkossakin. Jyväskylän kaupunki on edistänyt kestävän kehityksen toteuttamista AVOin kaupunkiympäristö -politiikan toimenpiteillä muun muassa Green Street -hulevesipiloteilla. Tästä työstä saimme valtakun-

Suuret ja pitkäkestoiset hankkeet kuten keskustan kehittäminen ja Kankaan kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat. Keskusta-asemanseudun osayleiskaavassa tarkastellaan ydinkeskustan ja Lutakon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä niiden väliin jääviä liikenteellisiä ratkaisuja. Lisäksi meneillään on isoja liikenneja katualueiden muutoksia mm. Tourulan ja Kankaan alueilla. Valmistakin tulee. Rikosseuraamuslaitoksen uusi avovankila on valmistunut, ja sympaattiselta näyttävät rakennukset sijoittuvat luontevasti Tourujokivarren ja liikennealueiden tuntumaan. Mittakaavaltaan täysin eri luokkaa on uusi sairaala Nova, joka valmistuu ensi vuoden alussa Kukkumäkeen. Samanaikaisesti käynnistellään vanhan sairaala-alueen Kukkulan suunnittelua. Kaksi tyylikkäästi peruskorjattua Alvar Aallon kohdetta, Valtiontalo ja Keski-Suomen museo, vahvistavat Jyväskylän mainetta arkkitehtuurin kaupunkina. Valtiontalon peruskorjaus ja Reimarinkulman asuinkerrostalo tuovat keskustaan kaivattua elinvoimaa ja uusia asukkaita. Kirkkopuiston kioskin laajennus ravintolaksi uudistaa ja kirkastaa puiston ilmettä. Kun Kirkkopuiston yleissuunnitelma saadaan toteutusvaiheeseen pysäköintitaloa myöten, Jyväskylän keskustan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä alue on näiltä osin valmis.

Muutosten vuosi

Kuluva vuosi on koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi muuttanut kaavoituksen toimintatapoja. Kaupunkia on suunniteltu etätöinä kodeista käsin. Kokoukset, niin sisäiset kuin ulkoisetkin, on hoidettu etäyhteyksin ja lähikontakteja on vältetty. Onneksi kaupunkirakenteen toimialalla on viime vuosina panostettu prosessien toimivuuteen, joten poikkeusoloissakin kaavat ovat edenneet suunnitellusti ja tehokkaasti. Suuri kiitos kuuluu henkilöstölle, joka tekee työtään muuttuneessa toimintaympäristössä yhtä sitoutuneesti kuin tähänkin asti. Vuosi on haastanut monella tavalla ja uusia ideoita on tarvittu muun muassa asukkaiden osallistamisessa. On käytetty uutta tekniikkaa, kuten kaavojen esittelyvideoita ja tilaisuuksien striimausta, mutta kirjepostiakin on lähetetty asukkaille enemmän kuin tavallisesti. Tavoitteena on ollut tiedottaa kaavahankkeista paremmin jo niiden käynnistämisvaiheessa. Kaavoituksen käyttämät puitesopimuskonsultit on kilpailutettu, ja menettelyn toivotaan tehostavan kaavoitusprosesseja. Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvottelut valtion kanssa ovat käynnistyneet, ja kaupungin tavoitteena on hyväksyä seudun ensimmäinen MAL-sopimus vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupunkiseudun tulevaisuuden kehityskuva on työn alla.

Leila Strömberg

Kaupunginarkkitehti

Kaavoituskatsaus 2021–2023 kaupunki kehittyy 2

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

KAAVOITUSOHJELMA 2021–2023  Kaavoitusohjelma vuosille 2021-2023 esittelee

merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluihin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Seuraa kaavoitusta netissä: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Jyväskylän kaavoitusohjelma netissä: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kaavoitusohjelma

YLEISKAAVOITUS

ASEMAKAAVOITUS

Jyväskylän seudun kahdeksan kuntaa sekä valtio käyvät parhaillaan MALsopimusneuvotteluja, jotka on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Sopimuksen hyväksymisen jälkeen vuonna 2021 alkaa MAL-sopimuksen toimenpiteiden toteuttaminen, joista yksi merkittävimmistä on seudullisen rakennemallityön -Jyväskylän kaupunkiseudun kehityskuva 2030+ käynnistäminen. Rakennemallityön lisäksi yleiskaavoituksen työohjelmaan kuuluvat Asemanseudun ja Salolan tuulivoimapuiston osayleiskaavat sekä Pohjois-Päijänteen rantojen esiselvitys.

Asemakaavoituksen kohteina on monipuolisesti asumisen eri muotoja sekä liikerakentamista ja niiden yhdistelmiä. Kaupunki kasvaa täydennysrakentamispainotteisesti ja rakentaminen sijoittuu kaupungin keskusta-alueen lisäksi aluekeskuksiin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KEHITYSKUVA 2030+ Leena Rossi Osana Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen toteutusta käynnistetään seudun rakennemallitöiden ja liikennejärjestelmätyön päivitys ja yhteensovittaminen. Kaupunkiseudun kehityskuvassa määritellään maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen raamit ja konkreettiset painopisteet. Aikataulu: 2021

2 LYSEON KORTTELI Mauri Hähkiöniemi Asuin- ja liikerakentaminen, julkiset palvelut Tavoiteaikataulu: 2021

KESKUSTA – ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA Asemanseudun ja Rantaväylän alueella tutkitaan ydinkeskustan ja Lutakon kaupunkirakenteen kehittämistä ja alueita yhdistävää liikenneratkaisua. Tavoiteaikataulu: 2021

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ 1 KORTTELI 9:N KEHITTÄMINEN Nana Pentti Liike- ja asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

3 JYVÄSKESKUS Nana Pentti Liike- ja asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 4 KAUPPAKULMA Mauri Hähkiöniemi Asuin-, liike- ja toimistorakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 5 HANNIKAISENKADUN PYSÄKÖINTIKORTTELIALUEET Mari Raekallio Täydennysrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2022

SALOLAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA) Arto Sipinen Korpilahden Vespuolelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa, johon sijoittuisi enintään 10 maksimikorkeudeltaan 290-metristä tuulivoimalaa. Tavoiteaikataulu: 2021

6 TAPIONKATU 4 Paula Julin Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2022

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN RANTOJEN ESISELVITYS Vesa Rajaniemi Päijänteen pohjoisosien ranta-alueille laaditaan ympäristö- ja kiinteistöselvitys mahdollisen myöhemmän rantaosayleiskaavoituksen pohjaksi. Tavoitevuosi: 2021

8 TELLERVONKATU 5 Virva Hannula Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2020

Kortepohjan ylioppilaskylä

7 YRJÖNKATU 36 Virva Hannula Rakennussuojelu, asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

Savulahti

13 JYRSIJÄNKATU JA RAUTPOHJANKATU Nana Pentti Liikennejärjestelyjen parantaminen Tavoiteaikataulu: 2021 14 SEMINAARINMÄEN YLIOPISTOALUE Nana Pentti Rakennettu kulttuuriympäristö, pysäköinti- ja liikennejärjestelyt, täydennysrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2022 15 ÄLYLÄ Virva Hannula Rakennettu kulttuuriympäristö Tavoiteaikataulu: 2021 16 MATTILANPELLON SUOJELUKAAVA Virva Hannula Suojelukaava Tavoiteaikataulu: 2023 17 KELJONKATU 26 Paula Julin Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 18 LÄNSI-PÄIJÄNTEENTIEN LIIKENNEALUEEN MUUTOS Nana Pentti Liikennejärjestelyt Tavoiteaikataulu: 2021 19 KUKKULA Reijo Teivaistenaho Sairaala-alueen kehittäminen Tavoiteaikataulu: 2021 20 KANGAS Pirjo Heinänen Asuin- ja työpaikkarakentaminen Tavoiteaikataulu: 202121 TOURULANKULMA Reijo Teivaistenaho Asuin-, palvelu- ja työpaikkarakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

9 KYLLIKINKADUN KORTTELI Paula Julin Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2022

22 RANTAVÄYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAT Reijo Teivaistenaho Valtatie 4 liikennejärjestelyt Tavoiteaikataulu: 2021

10 SATAMA Henriikka Lonka Satamatoimintojen kehittäminen Tavoiteaikataulu: 2021 11 PITKÄKATU 25 Mari Raekallio Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 12 VOIONMAAN KOULU Paula Julin Rakennussuojelu, täydennysrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2022

26 KORTEPOHJAN KESKUSTA Jussi Sievänen Kortepohjan keskustan kehittäminen, täydennysrakentaminen, asuin- ja liikerakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 27 LAAJAVUOREN RINNE-, MATKAILU- JA VIRKISTYSALUEIDEN KAAVAMUUTOKSET Arto Sipinen Laajavuoren ulkoilu- ja matkailualueen kehittäminen Tavoiteaikataulu: 2021 28 PUPUHUHDAN KESKUSKORTTELI Mari Raekallio Asuinrakentaminen, pien- ja rivitaloja Tavoiteaikataulu: 2021

38 SAARIJÄRVENTIE 47-51 Mari Raekallio Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 39 PALOKAN LIIKUNTAKESKUS Arto Sipinen Palokan liikuntahalli ja liikuntapuiston kehittäminen Tavoitevuosi: 2021 40 PALOKAN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Mari Raekallio asuin- ja liikerakentaminen Tavoiteaikataulu: 202041 PUUPPOLANTIE 111 Henriikka Lonka Työpaikkarakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

29 HUHTAKESKUS Reijo Teivaistenaho Aluekeskuksen kehittäminen, täydennysrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

42 LINTUKANKAAN YRITYSALUE Arto Sipinen Työpaikkarakentaminen, yritysalue Tavoiteaikataulu 2021

30 LAHJAHARJUN PÄIVÄKOTITONTTI Leila Strömberg Julkinen rakentaminen, päiväkoti Tavoiteaikataulu: 2021

43 TIKKAKOSKEN TORIN YMPÄRISTÖ Reijo Teivaistenaho Torin ympäristön kehittäminen, asuin- ja liikerakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

31 KUOKKALAN TERVEYSASEMAN ALUE Mauri Hähkiöniemi Tontin kehittäminen Tavoiteaikataulu: 2021 32 KUOKKALAN KARTANO Pirjo Heinänen Rakennussuojelu, kartanon käyttötarkoituksen laajentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 33 SAMULINNIITTY Virva Hannula Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021 34 HUHTALAHTI Jussi Sievänen Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

44 AUTIOKANKAANTIEN KATUALUE Jussi Sievänen Kevyen liikenteen väylä, liikennejärjestelyt Tavoiteaikataulu: 2021

ETELÄ JA LÄNSI 45 KAURAMÄKI II Mari Raekallio Asuinrakentaminen, pientaloja Tavoiteaikataulu: 2021 46 YLÄMYLLYJÄRVI Reijo Teivaistenaho Asuinrakentaminen, pientaloja Tavoiteaikataulu: 2023

ITÄ JA POHJOINEN

47 YLÄMÄYRÄMÄKI B Jussi Sievänen Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

23 VASARAKATU 3-7 Henriikka Lonka Liikerakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

35 VALTATIE 4:N PARANTAMINEN VAAJAKOSKELLA Jussi Sievänen Valtatie 4, liikennejärjestelyt Tavoiteaikataulu: 2021

48 LEHTISAAREN KOULUN TONTTI Mari Raekallio Tontin kehittäminen Tavoiteaikataulu: 2022

24 VASARAKATU 27 Henriikka Lonka Liike- ja toimistorakentaminen, opetustoiminta Tavoiteaikataulu: 2021

36 TAMMIRINNE Mari Raekallio Asuinrakentaminen, pientaloja Tavoiteaikataulu: 2021

49 LEHTISAAREN PESULA Mari Raekallio Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

37 HAAPANIEMEN PUUKORTTELIALUEEN KEHITTÄMINEN Tuija Solin Asuinrakentaminen Tavoiteaikataulu: 2021

50 KORPILAHDEN MARTINPOLKU 28 JA TELETIE 1 Arto Sipinen Korttelin kehittäminen Tavoitaikataulu: 2022

25 VAAJAKOSKENTIE 29 Jussi Sievänen Julkinen rakentaminen, päiväkoti Tavoiteaikataulu: 2022

36

Kaavoituskatsaus 2021–2023 kaupunki kehittyy 25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

3

39 40 38

36

36

29

Vaajakosken ympäristö

28

30

37

24

35 27

23 20 26

9 8 7 6

13

12

11

44

22

TIKKAKOSKI

21

36

2 436 3 1

14

A

5 10

37

15 16 19

47

18

37 35

TIKKAKOSKI Tikkakoski Vaajakosken ympäristö

Vaajakosken ympäristö

17

44

25

31

32

PUUPPOLA

PUUPP

33

44

44

TIKKAKOSKI

34

46

SÄYNÄTSALO

TIKKAKOSKI

44

44

48

42

49 37 45

Vaajakosken ympäristö

41 Säynätsalo

Tikkakoski

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ

Keskusta ja lähiympäristö

Tikkakoski

KIRRI PUUPPOLA KIRRI-PUUPPOLA Kirri-Puuppola

Kirri-Puup

44 TIKKAKOSKI

SÄYNÄTSALO

SÄYNÄTSALO

44

42

50

36 KORPILAHTI 41

48

48

49

Tikkakoski

35

Säynätsalo

KIRRI

49

Kirri-Puuppola Korpilahti Säynätsalo SÄYNÄTSALO

Korpila

SÄYNÄTSALO

50

KORPILAHTI

48 49 37

VaajakoskenYMPÄRISTÖ ympäristö VAAJAKOSKEN

Säynätsalo PUUPPOLA

Korpilahti KORPILAHTI

Kaavoituskatsaus 2021–2023 kaupunki kehittyy 4

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

 Jyväskylän kaupunki

toteuttaa alueelleen korkeatasoista pyöräilyn pää- ja aluereittiverkkoa.

KATI KANKAINEN

Polkaisten pidemmälle

Tiesitkö, että tällä hetkellä verkostossa on pääreittejä noin 64 kilometriä ja aluereittejä noin 119 kilometriä?

M

eneillään olevassa työssä tarkastellaan aiemmin ideoitua reitistöä ja tehdään tarvittavia muutoksia reittien sijaintiin ja hierarkiaan. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen painopiste on jatkossa erityisesti vilkkaimmin liikennöidyillä pääreiteillä, joiden parantamiseen käytetyille euroille saadaan suurin hyöty, selventää liikennejärjestelmäpäällikkö Hannu Onkila. Valmista ei tule käden käänteessä, mutta pidemmällä aikajänteellä saadaan aikaa selvästi kaupunkilaisille näkyviä muutoksia. Ensimmäiset hahmotelmat turvallisesta, sujuvasta ja miellyttävästä reitistöstä ovat parinkymmenen vuoden takaa. Suunnitelmia on tarkistettu aika ajoin toimintaympäristön muuttuessa, ja viimeisin tarkistuskierros alkoi keväällä 2020. Taustalla on tarve selkiyttää kaavoituksen kokonaisuutta. – Useissa yksittäisissä kaavahankkeissa pyöräilyä joudutaan miettimään erikseen ja palasina katuosuuksittain, joten pääpyöräilyverkon laajempi suunnittelu palvelee kaavoittajia taatusti, iloitsee yleissuunnitteluinsinööri Paula Tuomi.

Pyöräväylien linjauksia selvitellään parhaillaan eri puolilla kaupunkia

Polkupyöräverkoston pitkäjänteinen kehittäminen näkyy mm. Ritopohjantiellä, jonka pyöräväylä uudistettiin viime kesänä. Tällä hetkellä ollaan tutkimassa muun muassa keskustasta Vaajakoskelle suuntautuvaa pääreittiä sujuvan pyöräilyn näkökulmasta. Lisäksi linjauksia tehdään esimerkiksi Pohjanlammen päiväkodin lähistöllä, Kankaan reuna-alueilla ja Hannikaisenkadun pysäköintikorttelin alueella. Kankaan baanan vaihtoehtoisia linjauksia on myös selvitetty.

– Keskustassa puolestaan on suunnitteilla Puistokadun ja Kalevankadun pyöräväylät ja jo toteutumassa Yrjönkadun ja Yliopistonkadun väylät, kertoo Tuomi.

Kaupunkilaisten toiveena laadukkaat, turvalliset ja sujuvat pyöräväylät

Keväällä 2020 kaupunkilaiset saivat vastata verkkokyselyyn, jossa kaupunki selvitteli asukkaiden mielipiteitä muun muassa pyöräilyn edistämistoimenpiteistä ja pyöräväylistä. Vastaajia oli 640, joista valtaosa kertoi pyöräilevänsä paljon. Ykkösasioiksi kaupunkilaisten mielissä nousi liikenneturvallisuuden parantaminen, pyöräreittien jatkuvuus

Nähtävillä olevat asemakaavat pidetään nähtävillä Palvelupiste Hannikaisessa, osoitteessa Hannikaisenkatu 17, 1. kerros, jotta osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä asiaan. Kaavaluonnoksesta mahdollisesti esitettävät mielipiteet on toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon PL 193, 40101 JKL tai sähköpostiin [email protected] Lisätietoja asemakaavoista löytyy osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla.

VIREILLE TULLEET MATTILANPELLOSSA Keljonkatu 26 asemakaavan muutos on tullut vireille. Tavoitteena on sijoittaa Keljon vanhain-

Päivi Pelkonen

lisätietoa kaavoituksesta

kaavoituskatsaus

Vireille tulleiden kaavojen osallistumisja arviointisuunnitelma on saatavilla Palvelupiste Hannikaisessa, kaavan suunnittelijalta ja internetistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selostetaan kaavoituksen lähtökohdat, osallistumis- ja arviointimenettelyt sekä kaavoituksen suunniteltu aikataulu.

sekä väylien kunnon ja valaistuksen parantaminen. Väylistä kaksisuuntainen sai eniten kannatusta ja toiseksi parhaana pidettiin ajoradasta erotettua yksisuuntaista väylää, jollainen löytyy esimerkiksi Puistokadulta. Kysely oli osa liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppilan opinnäytetyötä.

kodin alueelle monipuolista asuntorakentamista. (PJ) MATTILANPELLOSSA Länsi-Päijänteentien asemakaavan laajennus ja muutos on tullut vireille. Länsi-Päijänteentien liikennealue muutetaan katualueeksi Jyväskylän kaupungin omistukseen ja ylläpitoon. Samalla tarkistetaan Länsi-Päijänteentien ja Keskussairaalantien risteysalueen tonttien kaavamääräykset. (NP)

27–29 asemakaavan muutos oli 13.10. kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä ja etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. (MH) KESKUSTASSA Kauppakatu 13 asemakaavan muutos etenee hyväksymiskäsittelyihin loppuvuoden aikana. (MH) KESKUSTASSA Ilmarisenkatu 16 asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10. (MH)

KUOKKALASSA Pohjanlammen päiväkodin ja virkistysalueen asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 16.11. asti. Kaavamuutos etenee hyväksymiskäsittelyihin loppu-/alkuvuoden aikana. (MH) ETELÄPORTISSA Härkökuja 4a asemakaavaehdotus on marraskuun aikana kaksi viikkoa ehdotuksena nähtävänä. (RT)

Palvelupiste Hannikainen p. 014 266 0108 [email protected] Hannikaisenkatu 17 Kaavoitus www.jyvaskyla.fi/kaavoitus sähköpostiosoitteet: [email protected] Virva Hannula, p. 014 266 7626

VAAJAKOSKELLA Koskenniskantie 10 ja 22 kaavamuutos hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa 3.11. (NP)

Pirjo Heinänen, p. 014 266 5033

KINKOVUORI-MUURAME rautatiealueen kaavamuutos etenee seuraavaksi ehdotusvaiheeseen. (AS)

Päivi Pelkonen p. 014 266 9682

PALOKASSA Puuppolantie 111 asemakaavan muutos ja laajennus on tullut vireille. Tarkoituksena on mahdollistaa liiketoiminnan kehittäminen ja tarkoituksenmukaiset aluevaraukset teollisuus-, varasto- ja liikerakentamisen korttelialueelle. Asemakaavaluonnos on nähtävillä 25.11.–25.12. välisen ajan. (HL)

KESKUSTASSA Kalevankatu 8 ja 10 asemakaavan muutos etenee hyväksymiskäsittelyihin loppuvuoden aikana. (MH)

VOIMAAN TULLEET

Vesa Rajaniemi, p. 014 266 5048

KÄSITTELYSSÄ OLEVAT

KANGASVUORESSA Kangasvuorentie 6 asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.9. (MH)

KESKUSTASSA Hannikaisenkatu 11-13 asemakaavamuutos on tullut voimaan 27.10. (MR)

Leena Rossi, p. 014 266 5050

KUOKKALASSA Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 19.11. asti. Kaavamuutos etenee hyväksymiskäsittelyihin loppu-/alkuvuoden aikana. (MH)

VAAJAKOSKELLA Harjutien pohjoispuolen asemakaavamuutos on tullut voimaan 29.9. (MR)

Tuija Solin, p. 014 266 505

KESKUSTASSA Kauppakulman asemakaavan muutos oli luonnoksena nähtävillä 19.11. asti. Alueen suunnittelu jatkuu ja kaavamuutos etenee ehdotusvaiheeseen kevään 2021 aikana. (MH) KESKUSTASSA Hannikaisenkatu

SAVELAN S-marketin alueen kaavamuutos etenee ehdotusvaiheeseen loppuvuodesta. (AS)

Mauri Hähkiöniemi, p. 014 266 5034 Henriikka Lonka, p. 014 266 8654 Nana Pentti, p. 014 266 5043 Mari Raekallio, p. 014 266 5047

Jussi Sievänen, p. 014 266 5053 Arto Sipinen, p. 014 266 5062 Leila Strömberg, p. 014 266 5055 Reijo Teivaistenaho, p. 014 266 5057 Mervi Vallinkoski, p. 014 266 5060

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin palvelut Keski-Suomen Sairaala Novassa

Novaan pääsee näppärästi

LIITTEEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

25.11.2020

Sairaala Novaan saapuminen on suunniteltu palvelemaan meistä jokaista. Paikalle pääset kätevästi niin kävellen, polkupyörällä, autolla kuin bussillakin. Matkaa keskustan Kompassilta Sairaala Novaan on alle kolme kilometriä ja reitti on helppo oppia, oli kulkuvälineesi mikä tahansa. Alueella pysäköinti onnistuu joko parkkitalossa tai ulkona sille merkityillä paikoilla, kun taas polkupyörän voit jättää sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan pyöräparkkiin. Jyväskylän kaupungin joukkoliikennepalvelut tarjoava Linkki muuttaa reittejään ja aikataulujaan niin, että voit hypätä bussin kyydistä juuri sairaalan ulkopuolella. Bussin odottaminen taas sujuu mukavasti katetun bussipysäkin suojassa samassa paikassa. Sairaala Novan osoite on Hoitajantie 3, aivan vanhan Keski-Suomen keskussairaalan välittömässä läheisyydessä − ainoastaan vain helpommin saavutettavissa!

Mistä ovesta saavun sairaalaan?

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi uuteen Sairaala Novaan!

Keski-Suomen Sairaala Nova avaa ovensa ensi tammikuussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tiivis yhteistyö käynnistyy uuden Sairaala Novan katon alla tammikuussa 2021. 

T

ämänkaltainen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon fyysinen läheisyys mahdollistaa palveluiden entistä syvemmän integroitumisen ja sujuvamman tilojen yhteiskäytön.

Nykyisen keskussairaalan palveluista kaikki siirtyvät Sairaala Novaan, kun taas kaupungin perusterveydenhuolto muodostaa uusissa tiloissa Novan terveysaseman, Novan hammashoitolan ja kaupunginsairaalan Novan osastot. Sairaala Nova tarjoaa erikoissairaanhoidon palvelut 275 000 keskisuomalaiselle ja perusterveydenhuollon palvelut noin 56 000 jyväskyläläiselle. Sairaala Nova on Keski-Suomen maakunnan suurin koskaan tehty julkinen investointi. Se on myös ensimmäinen vuoden 1980 jälkeen rakennettu kokonaan uu-

si sairaala Suomessa. Rakennuksen kokoa auttaa hahmottamaan tieto siitä, että Sairaala Nova vastaa tilavuudeltaan yli viittä eduskuntataloa. Suuresta koostaan huolimatta Novan suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että uusi sairaala olisi pinta-alaltaan 20 prosenttia pienempi kuin silloisen sairaalan tilat eri puolella Keski-Suomea. Sairaala Novan suunnittelussa onkin panostettu tehokkaisiin ja toimiviin tilaratkaisuihin, ja sairaalan muutosjoustavuus mahdollistaa myös tulevaisuuden tarpeiden huomioon ottamisen.

Sairaala Novasta on rakennettu kompakti kokonaisuus, jossa on haettu ja haetaan synergia etuja eri toiminnoissa. Tämän Sairaala Nova -liitteen kautta tarjotaan ensimakua siitä, mitä uusi Sairaala Nova pitää sisällään. Liitteeseen on koottu kiinnostavia faktoja, Sairaala Novan erikoisuuksia ja tarinoita Novan suunnittelutyön taustalla sekä ohjeita muun muassa sairaalassa asioimisesta.

Marika Laiho

Uuteen sairaalaan on kaksi eri sisäänkäyntiä, jotka ovat nimeltään Nova 1 ja Nova 2. Nova 1 -sisäänkäynnin löydät Länsiväylän puolelta ja pääset kulkemaan siitä suoraan sairaalan ensimmäiseen kerrokseen ja pääaulaan. Nova 2 -sisäänkäynti taas löytyy Hoitajantien ja Kukkumäentien puolelta ja se vie sinut uuden sairaalan toiseen kerrokseen. Sisäänkäynti kannattaa valita sen mukaan, mihin osaan sairaalaa olet saapumassa. Tieto siitä, missä vastaanottosi sijaitsee, löytyy kutsustasi tai lähetteestäsi. Sisäänkäyntien läheisyydestä löytyvät aina itseilmoittautumisautomaatit, jotka ohjaavat sinua odottamaan vastaanottoa oikeaan paikkaan. Tarvittaessa ne myös neuvovat, jos olet väärässä osassa sairaalaa ja ohjaavat sinut vastaanotollesi. Halutessasi voit myös tulostaa itseilmoittautumisautomaatista ohjeen mukaasi. Henkilökuntamme on opastamassa sinua sekä itseilmoittautumisautomaattien käytössä että sairaalassa liikkumisessa. Kysy siis rohkeasti apua, jos jokin mietityttää. Tervetuloa! Sairaala Nova -liitteen julkaisijat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki

2

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

Lasten leikkipaikka löytyy valopihalta Sairaala Novassa myös lasten viihtyvyyteen on panostettu. Lasten leikeille on varattu oma alue sairaalan ensimmäisen kerroksen valopihalta. Leikkipaikalla on peleillä ja leluilla varusteltu puinen maja, jonka ympäristössä lasten on turvallista leikkiä.

Sairaala Nova on rakennettu Sinua varten

Itseilmoittautumisautomaatti opastaa oikeaan paikkaan.

Ilmoittaudu sujuvasti itse Sairaala Novan molempien sisäänkäyntien yhteyteen tulevat nykyisestäkin sairaalasta tutut itseilmoittautumisautomaatit. Ilmoittautumisen voi tehdä viivakoodillisen henkilökortin, henkilötunnuksen tai varausavaimen avulla. Asiakas saa automaatista tunnistenumeron, vastaanottohuoneen numeron ja kulkuohjeet. Sairaala Novaan on sijoitettu useita sähköisiä opastenäyttöjä, jotka helpottavat tilassa suunnistamista. Oikean huoneen löytymisen voi varmistaa ilmoittautumisen yhteydessä saadulla tunnistenumerolla, jonka tulisi näkyä vastaanottohuoneen lähettyvillä sijaitsevassa näytössä.

Putkiposti kuljettaa näytteitä ja välineitä Sairaala Novassa otetaan käyttöön koko sairaalan kattava putkipostijärjestelmä, jota hyödynnetään sairaalan sisäisiin kuljetuksiin. Putkipostijärjestelmän kautta voidaan kuljettaa muun muassa laboratorio- ja verinäytteitä sekä lääkkeitä. Noin sadan aseman putkipostijärjestelmän ansiosta sairaalan eri yksiköt voidaan verkottaa toisiinsa ja siten tehostaa sisäistä logistiikkaa. Putkipostijärjestelmä on nopea ja turvallinen tapa toimittaa tarvittavat näytteet ja välineet paikasta toiseen. Järjestelmän ansiosta sairaalan henkilökunnalla jää entistä enemmän aikaa potilaiden hoitamiseen.

Yksi Sairaala Novan leikkaussaleista on hybridisali, jossa on mahdollista hätätilanteissa tehdä nopeaa kuvantamista avoleikkauksen yhteydessä.

Keski-Suomen Sairaala Nova tarjoaa entistä paremmat puitteet terveyden edistämiseen, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Novan suunnittelutyössä on ollut mukana useita eri tahoja ja asiantuntijoita parhaimman mahdollisen lopputuloksen takaamiseksi.

K

okonaan uuden sairaalan rakentaminen on mahdollistanut sen, että ideoinnissa on voitu aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Sairaala Nova on rakennettu muutosjoustavaksi, jolloin se pystyy täyttämään sekä sairaalan nykyiset että tulevat tarpeet. Potilas ensin -periaate on ollut yksi tärkeä ohjenuora Sairaala Novan suunnittelutyössä. Uuden sairaalan tilat ovat toiminallisuuksiltaan huippuluokkaa, mi-

kä mahdollistaa entistä potilaskeskeisemmän ja vaikuttavamman hoidon tarjoamisen. Toimivien tilaratkaisujen, modernien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien sekä uusien toimintamallien luomisen myötä henkilökunnalla jää enemmän aikaa potilastyöhön. Tilojen viihtyvyyteen on myös haluttu panostaa tuomalla luontoteema ja taide osaksi Novan sisustussuunnittelua. Uusi sairaala on suunniteltu

sen sisällä tapahtuvan toiminnan ehdoilla, ja palvelut ja tilat on järjestetty potilaan tarpeiden ympärille. Sairaala on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin, mikä on eduksi sekä potilaille että henkilökunnalle. Toiminnot jakautuvat uudessa sairaalassa kiireellisen hoidon toimintoihin, suunniteltuihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, vuodeosastoihin, laboratorio- ja kuvantamispalveluihin sekä tuotannollisiin ja hallinnollisiin tukipalveluihin. Toimivat tilaratkaisut ovat tärkeitä, sillä niiden ansiosta hoidollisten toimintojen tarjoaminen helpottuu. Sairaala Novan tilasuunnittelussa on otettu huomioon myös moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen. Eri ammatti-

ryhmien välisen konsultoinnin tehostamista on tuettu sijoittamalla asiantuntijoille tarkoitettuja niin kutsuttuja back office -tiloja vastaanottohuoneiden lähettyville. Uuden sairaalan leikkaussalit ovat korkealuokkaiset. Leikkaussalien suunnittelussa on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta, jolloin suunnitteluvirheiden määrää voidaan vähentää merkittävästi. Koko sairaalan tavoin myös leikkaussalit on suunniteltu muuntojoustaviksi elementtiseiniä käyttämällä, jolloin uusien teknisten ja toiminnallisten muutosten tekeminen on helppoa ja nopeaa.

Marika Laiho

Sairaala Novan ilmassa on terveyden tuntua Taloa rakentaessa tulee ottaa huomioon monia erilaisia asioita, jotka tekevät asumisesta mukavaa. Sairaalan rakentamisessa tulee asumisen mukavuuden lisäksi ottaa huomioon ratkaisut, joilla toiminta sairaalan tiloissa onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Toimivat tilat sujuvoittavat hoitoprosesseja ja edistävät siten hoidon vaikuttavuutta. Sairaala Novan rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennuksen kosteus- ja sisäilmastoa koskeviin kysymyksiin. Puhtaalla sisäilmalla voi olla suuri vaikutus rakennuksen käyttäjien terveyden, viihtyvyyden sekä työn tuottavuuden kannalta. Sairaala Novan rakentamisessa on menty terveys edellä, mikä näkyy kaikissa ratkaisuissa. Toi-

mivat tilat edistävät niin yksilön kuin koko alueenkin terveyttä. Sairaala Nova on rakennettu erittäin korkeiden puhtauden ja kosteuden hallintastandardien mukaan, jotka ovat osa Terve Talo -kriteerejä. Terve Talo -rakentamisen kriteerit edellyttävät toimenpiteitä kaikissa rakentamisen vaiheissa hankesuunnittelusta rakennuksen käyttöön. Kaikkia rakennusvaiheita on seurattu kosteusmittauksin ja kosteudenhallinta on otettu huomioon kaikissa sairaalan materiaalivalinnoissa. Alusta asti rakennusprojektissa on pidetty tärkeänä Terve Talo -kriteerien täyttämistä, mikä on näkynyt yhteisinä kokouksina suunnittelijoiden, rakentajan ja tilaajan kesken. Kokouksilla on varmistettu, että suunnittelu-

Sairaala Novan rakennusmateriaalien valinnoissa on asetettu terveys edelle. ja rakenneratkaisut vievät kohti korkealle asetettuja tavoitetasoja sekä vaatimuksia. Tavoitteellisella rakentamisella on varmis-

tettu, että sairaala tukee terveyttä myös rakennuksena.

Sofia Penttilä

Verkkosivut avataan alkuvuodesta Uusi Keski-Suomen Sairaala Novan ansaitsee myös uudet raikkaat nettisivut. Sivut julkaistaan alkuvuodesta 2021 osoitteessa www.sairaalanova.fi.

Novan terveysasema palvelee keskustan ja Kuokkalan asukkaita Jyväskylän kaupungin Novan terveysasema tarjoaa hoitajien ja lääkäreiden vastaanottopalvelut 1.2.2021 alkaen noin 56 000:lle keskustassa ja Kuokkalassa asuvalle jyväskyläläiselle.

S

airaala Novan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan terveysaseman toiminta on normaalia lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa, johon sisältyy päiväaikainen kiirevastaanotto sekä kiireettömän hoidon toiminta. Palvelu sisältää sekä fyysisiä asiakasvastaanottoja että etävastaanottoa. Vastaanottotoimintaan sisältyvät lääkärien ja hoitajien diagnostiset ja hoidolliset arviot ja toimenpiteet, pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit, tarvittavat lähetteet, todistukset, lausunnot ja konsultaatiot. Terveysasemalta löytyvät erityistyöntekijöiden, kuten psykologin, depressiohoitajan, päihdehoitajan ja diabeteshoitajan palvelut sekä fysioterapian suoravastaanotto ja sosiaaliohjaus. Novan päivystysalueella sijaitsevat terveysaseman tarkkailutilat sekä kiirevastaanoton huoneet. Potilaan varatessa aikaa hänelle kerrotaan, missä tilassa vastaanotto sijaitsee.   Novan toisessa kerroksessa palvelee Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten terveysasemien keskitetty haavavastaanotto, jossa hoidetaan hankalimmat haavat

Keskustan ja Kuokkalan asukkaita palveleva Novan terveysasema toimii näissä tiloissa helmikuun alusta alkaen. moniammatillisella otteella yhdessä jalkaterapeutin ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon haavakeskuksen osaajien kanssa. Potilaat ohjataan omalta terveysasemalta keskitetyn haavavastaanoton palveluihin. Erikoisvastaanottojen palvelut sijaitsevat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Erikoisvastaanotot sisältävät esimerkiksi jalkaterapeutin, reumahoitajan ja sisätautilääkärin palveluita. Erikoisvastaanotot ovat toimineet aikaisemmin Kyllössä, ja ne palvelevat kaikkien terveysasemien asukkaita. Erikoisvastaanotoille tullaan oman terveysaseman hoitajan tai lääkärin ohjaamana.

Jari Salomaa www.jyvaskyla.fi/terveys/terveysasemat

ja on myös hyödyllinen infektioiden vähentämisen näkökulmasta. RGB-valon sinisen valaistuksen on nimittäin todettu tappavan bakteereita. Infektioiden leviämistä torju-

3

Novan hammashoitolassa on erikoisosaamisen yksikkö Sairaala Novan kolmannessa kerroksessa Novan hammashoitolassa jyväskyläläisiä palvelevat 1.2.2021 alkaen suun terveydenhuollon erikoisosaamisen yksikkö ja Suuakuutti. Erikoisosaamisen yksikössä hoidetaan oikomishoidon ja kliinisen erikoishoidon potilaita sekä suukirurgisia potilaita. Asiakkaina oikomishoidossa ovat oikomishoitoa tarvitsevat lapset. Kliiniseen erikoishoitoon tullaan muista Jyväskylän kaupungin suun terveydenhuollon yksiköistä sisäisten lähetteiden kautta.

Novan hammashoitolan Suuakuutissa hoidetaan yleissairaiden ja esimerkiksi leikkauksiin ja syöpähoitoihin menevien potilaiden infektiosaneerauksia. Potilaat ovat saaneet ajan suoraan ajanvarauksesta tai he tulevat sinne lähetteellä. Kuokkalan hammashoitolan toiminta loppuu helmikuun loppuun mennessä ja sen asiakkaat ohjataan Kyllön, Palokan ja Sampoharjun hammashoitoloihin. www.jyvaskyla.fi/terveys/suun-jahampaiden-hoito

Neuvolat pysyvät edelleen keskustassa ja Kuokkalassa Kaikki Keskustan ja Kuokkalan terveysasemilla tällä hetkellä toimivat palvelut eivät siirry Sairaala Novaan, vaan niiden neuvolapalvelut pysyvät edelleen samoilla alueilla. Nykyisten neuvoloiden tilalle perustetaan Yliopistonkatu 32:een neuvola, joka palvelee keskustan ja Halssilan väestöä, ja Polttolinja 9:ään neuvola, joka palvelee Kuokkalan väestöä. Yliopistonkadun yksikkö avataan keväällä 2021 ja Polttolinjan yksikkö todennäköisesti syksyllä 2021. Tapionkadulla toimivalle keskitetylle ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolalle perustetaan uusi, korvaava toimipiste Kyllön terveysasemalle keväällä 2021. Neuvolapalvelujen siirrosta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. www.jyvaskyla.fi/terveys/neuvolat

Infektioita vähentävät ratkaisut Kulunut vuosi on osoittanut sen, kuinka haavoittuvaisia yhteisöt ovat tartuntatautien edessä. Infektioita vähentävien ratkaisujen kehittäminen onkin ollut yksi keskeinen lähtökohta Sairaala Novan suunnittelussa. Isojen potilashuoneiden sijaan Sairaala Novan vuodeosastoilla on vain yhden hengen potilashuoneita. Tällä tavoin voidaan merkittävästi vähentää potilaasta toiseen tarttuvien infektioiden riskiä ja samalla parantaa potilaiden yksityisyyttä ja unenlaatua. Toinen mielenkiintoinen infektioita vähentävä ratkaisu löytyy Sairaala Novan hybridisalista, joka on yksi Novan 24 leikkaussalista. Salin erikoisuutena on RGB-valo, joka parantaa kirurgien työskentelyolosuhteita

25.11.2020 – Nro 4 • JYVÄSKYLÄ

taan myös pienillä teoilla, kuten sijoittamalla hipaisutekniikalla toimivia valokatkaisimia ja ovenavauspainikkeita ympäri sairaalaa.

Marika Laiho

Novassa on vain yhden hengen potilashuoneita, ja niiden viihtyisyyttä on lisätty taideteosten avulla.

Novasta löytyy myös kaupunginsairaalan osastoja Sairaala Novan viidenteen ja kuudenteen kerrokseen siirtyy 21.1. alkaen kaksi Jyväskylän kaupunginsairaalan osastoa. Kaupunginsairaalan toiminta Palokassa loppuu sairaala Novan käyttöönoton yhteydessä. Kaupunginsairaalan Novan osastoilla on yhteensä 100 sairaansijaa. Novassa näillä osastoilla hoidetaan akuuttia sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita, joiden sairaalahoidon tarve arvioidaan lyhyeksi, joiden hoidossa tarvitaan

muiden erikoisalojen konsultaatioita tai jotka tarvitsevat ympäri vuorokauden muun muassa laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Novaan tulee myös osa kaupunginsairaalan ja sairaanhoitopiirin yhteisen kotisairaalan toiminnoista. Kotisairaalan toiminta jatkuu muutoin ennallaan, mutta kotisairaalan Kyllön pisteessä on jatkossa myös hoitokeskustoimintaa. www.jyvaskyla.fi/terveys/ kaupunginsairaalat

Virka-aikainen sosiaalipäivystäjä auttaa Novan asiakkaita Sairaala Novan päivystysalueella työskentelee virka-aikainen sosiaalipäivystäjä, jonka asiakkaita ovat sairaala Novan potilaat. Novan sosiaalipäivystäjä järjestää kiireellisiä ja välttämättömiä sosiaalipalveluita, käynnistää tarvittavia sosiaalihuollon palveluita sekä tekee tarvittavat viranomaispäätökset. Työhön kuuluu myös asiakkaan jatkossa tarvitsemien palvelujen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Sosiaalipäivystäjä tekee moniammatillista yhteistyötä asiakkaan kotikunnan viranomaisten sekä sairaala Novan lääkärien, sairaanhoitajien, terveyssosiaalityöntekijöiden ja muiden tervey-

denhuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Päivystystä myös virka-ajan ulkopuolella Novan päivystysalueella virka-ajan ulkopuolella työskentelevä sosiaalipäivystysyksikkö järjestää kiireelliset ja välttämättömät sosiaalipalvelut kaikenikäisille sekä tekee tarvittavat viranomaispäätökset. Jyväskylän sosiaalipäivystysyksikkö tuottaa virka-ajan ulkopuoliset päivystyspalvelut koko Keski-Suomen alueelle. Virka-aikaisten päivystyspalveluiden järjestämisestä vastaa kukin kunta itse. www.jyvaskyla.fi/hatatilanteet_ja_ paivystys/sosiaalipaivystys

4

JYVÄSKYLÄ • Nro 4 – 25.11.2020

Pääaulassa on kioski R-kioskista voi napata matkaan esimerkiksi välipalaa tai virvokkeita odotuksen ajaksi tai ostaa mukaan tuliaisia osastolle vierailulle mennessään. Kioskissa saa myös ladattua bussikortin.

Katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin annosjakelurobotin avulla

Sairaala Novan taide sai aiheensa Keski-Suomen luonnosta

Petri Vainion suunnittelema Kukkajärvi-teos koristaa Sairaala Novan ravintolan kattoa.

Sairaala Novan tumma ulkokuori kätkee sisäänsä modernit ja toiminnallisuuksiltaan erinomaiset tilat, joiden viihtyisyyteen on myös panostettu.

T

aiteella on todettu olevan suuri merkitys potilaiden paranemisprosessissa ja myös luonnolla voidaan nähdä olevan mieltä eheyttävä voima. Tästä syystä taide ja luontoteema haluttiin tuoda osaksi Novan sisustussuunnittelua. Tavoitteena oli luoda perinteisen sairaalan sijaan jotain uutta ja erilaista. Sairaala Novaan haluttiin luoda miellyttävä ympäristö, jossa potilas voisi jopa hetkeksi unohtaa olevansa sairaalassa.

Terveyttä mausta tinkimättä Sairaala Novan pääaulasta löytyviin palveluihin lukeutuvat myös kahvila sekä ravintola, joiden palvelut tuottaa Kylän Kattaus. Ravintolan löydät pääovelta katsottuna käytävän vasemmalta ja kahvilan oikealta puolelta. Palvelut ovat tuttuun tapaan niin asiakkaiden, potilaiden kuin henkilöstönkin käytettävissä. Ravintolassa on noin 250 asiakaspaikkaa ja ne sijaitsevat keskeisellä paikalla uuden sairaalan pääaulassa. Kahvilan ja ravintolan valikoimista löytyy suureksi osaksi itse valmistettuja tuotteita. Valikoiman suunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden toiveet. Laajan valikoiman lisäksi ravintolassa pääset nauttimaan myös kattoon asennetuista kukka-aiheisista valaisintaideteoksista.

Sairaala Novan sisustus ja taide saivat inspiraationsa Keski-Suomen kansallispuistoista ja kantaviksi teemoiksi valittiin virtaava vesi ja humiseva metsä. Näistä elementeistä rakentuu myös Sairaala Novan tarina. Virtaava vesi valikoitui kuvaamaan Novan kolmen alimman kerroksen tiloja, joissa ihmisvirta soljuu vastaanotto- ja potilashuoneiden lomassa. Humiseva metsä puolestaan inspiroi Novan ylimpien kerrosten vuodeosastojen tiloja, joissa ihmiset joskus viipyvät pidempään. Lintuperspektiivistä katsoen Sairaala Novan voi huomata jakautuvan kuuteen sakaraan, joissa sijaitsee vuodeosastoja. Vuodeosastojen sisätiloihin haettiin inspiraatiota jokaisesta viidestä

Keski-Suomen kansallispuistosta ja Jyväskylän kaupunkiluonnolle ominaisesta ympäristöstä. Vuodeosastojen taitelijoiden inspiraatioina toimivat siten Salamajärven kansallispuiston neva, Leivonmäen kansallispuiston harju, Etelä-Konneveden kansallispuiston luoto, Pyhä-Häkin kansallispuiston salo, Isojärven kansallispuiston kaski ja Jyväskylän Tourujoen laakson lehto. Kansallispuistojen luontoteemojen sijoittamisessa osaksi sisustussuunnittelua avustivat Metsähallituksen luontopalveluiden asiantuntijat. Sairaala Novassa luontoteema näkyy sisustuksen ja taiteen lisäksi sairaalan väreissä, opasteissa, muotoilussa, graafisessa ilmeessä sekä henkilökunnan ja potilaiden vaatteissa. Luontoteema on-

kin kokonaisvaltainen osa Sairaala Novaa, minkä voi huomata jo heti sairaalaan sisään astuessa. Pääaulan kattoa koristaa hopeinen valoteos, joka välkehtii ja aaltoilee kuin virtaava vesi. Pääaulasta löytyy myös tukinuitosta inspiraationsa saaneita hirsiteoksia ja -kalusteita. Luontoteema on nähtävillä myös Novan ulkopuolella, jossa sairaalan päätyjen alumiiniprofiileiden muotoon on ammennettu inspiraatiota keskisuomalaisista järvistä. Lisätietoa Sairaala Novan tarinasta, taiteesta ja taiteilijoista löydät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivuilta osoitteesta www.ksshp.fi.

Marika Laiho

Ympäristövastuu tekee sairaalasta kestävän Sairaala Novan suunnittelussa on haettu ympäristövastuullisia ratkaisuja, jotka vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. Ympäristövastuu on yhtä kuin sosiaalinen vastuu, sillä ympäristöasioista huolehtiminen on osa vastuutamme potilaista, työyhteisöstä sekä yhteiskunnasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on mukana CircWaste – Kohti kiertotaloutta EU LIFE IP-hankkeessa. Se näkyy sitoutumisessa selvittämään, kehittämään ja testaamaan sairaalan jätteiden kierrättämiseen ja määrän vähentämiseen liittyviä jätehuollon ratkaisuja nykyisessä ja uudessa sairaalassa. Sairaala Novassa jätteiden määrää on vähennetty tunnistamalla tulevat ja lähtevät jätevirrat, mikä vaikuttaa jo tavaroiden tilaukseen. Tavarat eivät vanhen-

Sairaala Novan tavoitteena on parantaa potilas- ja lääkitysturvallisuutta hyödyntämällä digitalisaatiota sekä automatisointia. Sairaala Novassa automaatio ja tietojärjestelmät ovat työkaluja, joilla tehostetaan ja yhtenäistetään lääkehuollon prosesseja. Katkeamaton lääkehoitoprosessi syntyy tiedon liikkuessa eri tietojärjestelmien ja laitteiden välillä automaattisesti. Sairaala Novassa tämä näkyy Unit Dose -annosjakelulaitteiston käyttöönotossa ensimmäisenä Suomessa. Annosjakelulaitteisto mahdollistaa lääkkeiden yksittäispakkaamisen sekä sähköisen tunnistamisen yksilöllisen tunnisteen avulla. Annosjakelulaitteiston käyttöönoton tavoitteena on edistää sairaala-apteekin automaatiolaitteiden integroitumista myöhemmin osaksi sairaalan asiakas- ja potilastietojärjestelmää, jolloin lääkkeet voidaan jakaa laitteistolla potilaskohtaisesti.

Sairaala kannustaa savuttomuuteen Sairaala Nova on savuton sairaala, jonka tavoitteena on henkilökunnan ja potilaiden tupakoinnin vähentäminen sekä pitkällä aikavälillä lopettaminen. Sairaala Novassa kannustetaan vahvasti savuttomuuteen tarjoamalla tukea sekä ohjausta tupakoinnin lopettamiseen. Sairaalan alueella tupakointi on sallittua vain merkityissä katoksissa, eikä nikotiinituotteita myydä sairaalan kahviossa tai kioskissa. Tupakoinnin lopettamisella on tutkitusti suuret terveyshyödyt, jotka näkyvät vähentyneenä komplikaatioriskinä ja sen myötä hoidon lopputuloksessa.

Hiljaisella pihalla mieli rauhoittuu Ympäristöarvot näkyvät myös Johanna Mäkitalon teoksissa Sairaala Novan vuodeosastolla. nu keskusvarastoon, kun tilauksia tehdään vain yksiköiden tarpeen mukaan. Kokonaisjätemäärä vähenee jätteiden raaka-aineiden palautuessa uudelleenkäyttöön yksiköissä tehtävän syntypaikkalajittelun myötä. Sairaala Novaan on valittu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia toimintamalleja ja pitkälle kierrätettäviä tuotteita. Kestävä sairaala noudattaa kestävän kehityksen periaatteita kai-

kessa toiminnassaan. Energian kulutusta on vähennetty moderniin automatiikkaan panostamalla, mikä näkyy liiketunnistimen kautta toimivassa valaistuksessa. Ensimmäisenä 2000-luvulla rakennettuna sairaalana Suomessa Sairaala Nova haluaa olla suunnannäyttäjä kestävien ratkaisujen löytämisessä ja niiden toimeenpanossa.

Sofia Penttilä

Sairaala Novan hiljainen piha tarjoaa taukopaikan hektisestä elämästä kaikille sairaalassa asioiville. Hiljaisen pihan on suunnitellut kokenut puunkäsittelijä Nora Tapper. Kokonaisuuteen kuuluu kolme pientä hiljentymispihaa. Mahdollisuus hiljentymiseen voi olla tärkeä heille, joiden omainen on saattohoidossa. Myös henkilöstö kohtaa työssään haastavia tilanteita, joiden käsittelyyn hetki hiljaisellaa pihalla voi tarjota merkittävän avun. Hiljainen piha on kaikille avoin tila, johon saapumiseen ei tarvitse syytä. Hiljaisuuden pihalla voi pysähtyä omien ajatusten äärelle.