Data Loading...

Kaavoituskatsaus 2019-2021 Flipbook PDF

Jyväskylän Kaavoituskatsaus 2019-2021


115 Views
46 Downloads
FLIP PDF 2.72MB

DOWNLOAD FLIP

REPORT DMCA

KAAVOITUSKATSAUS

2019-2021

4-5

Asuntopolitiikka suuntaa tulevaisuuteen

7-15

Kaavoitusohjelma 2019-2021

13

Vaajakoski kehittyy kohisten

ASEMAKAAVOITUS Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, p. 014 266 5055 Asemakaava-arkkitehti Nana Pentti, p. 014 266 5043 Reijo Teivaistenaho, p. 014 266 5057 Projektipäällikkö Tuija Solin, p. 014 266 5054

Keskustassa tapahtuu Jyväskylän keskustaan on syntynyt tasaista tahtia uusia rakennuksia ja niistä jokainen on muuttanut kaupunkikuvaa. 2000-luvulla on asemakaavoitettu Harjunkulman asuinkortteli, Karismakortteli ja Veturitallien alue. 2010-luvulla mm. Hämeenkadun alue, Väinönkadun-Yliopistonkadun kulmaus ja KOASin opiskelijakerrostalot Keskusseurakuntatalon sisäpihalla. Nämä kohteet ovat rakenteilla nyt. Meneillään on Valtiontalon peruskorjaus ja viereiselle tontille on käynnistymässä Reimarin asuinliiketalon rakentaminen. Tulevaisuudessa mm. Sokoksen tavaratalon ylimmät toimistokerrokset muuttuvat asunnoiksi. Yksittäiset taloyhtiöt keskustan tuntumassa ovat aktivoituneet ja kaavoitukseen tulee kaavamuutoshakemuksia, joissa taloyhtiöt esittävät tonteilleen lisärakentamista. Kaikki hakemukset tutkitaan ja suurin osa päätyy kaavaprosessiin. Innokkuutta on lisännyt mm. kevennetyt maankäyttösopimusmaksut. Rakentaminen on vilkasta.

Suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, p. 014 266 5033

Mikä on keskustan täydennysrakentamisen seuraava vaihe? Ehkä ydinkeskustan kaupallisten kortteleiden ja asemanseudun hybridirakentaminen? Keskustassa ja ratapihalla on käyttämättömiä mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin kuten kaupalle, erilaisille elämyksille ja keskusta-asumiselle järvinäkymineen. Yhdistelemällä kaikkea tätä voidaan luoda uutta yhteisöllistä kaupunkimiljöötä ja –kulttuuria. Tätä tukee myös Jyväskylän sydän –kulttuuriselvitys ja kestävän liikkumisen toimenpiteet.

Yleissuunnitteluinsinöörit Paula Tuomi, p. 014 266 5059 Mika Koliseva, p. 014 266 5117

Keskustan täydennysrakentamisen kokonaisuutta tutkitaan käynnissä olevassa visiotyössä. Kaupunkimallin avulla hahmotetaan täydennysrakentamisen muotoa, määrää ja korkeutta. Minkälaisia uusia näkymiä syntyy? Miten kaupunkimme kaunis kaupunkisiluetti säilyy? Missä kohdissa uudet rakennukset nousevat nykyisten kattojen yläpuolelle? Tärkeitä keskusteluaiheita lähitulevaisuudessa riittää. Kaukomaiseman lisäksi on muistettava myös kävelijän mittakaava. Keskustan laatukäsikirjatyössä linjataan toimenpiteitä viherympäristön ja julkisen kaupunkitilan kehittämiseksi. Green Street-hulevesiratkaisut, Kehä Vihreä ja uusi tori tukevat Jyväskylän keskustan viihtyisää ja vireää tulevaisuutta. Keskustassa tapahtuu paljon.

ASIAKASPALVELU

Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti 2

Kaavoitusarkkitehdit Mari Raekallio, p. 014 266 5047

Kaavasuunnittelijat Mauri Hähkiöniemi, p. 014 266 5034 Jussi Sievänen, p. 014 266 5053 Henriikka Lonka, p. 014 266 8654 Suunnitteluavustajat Tuula Janatuinen, p. 014 266 5036 Marja Särkkä, p. 014 266 5056 Jaana Nyman, p. 014 266 5042

Kaavoitusbiologi Anne Laita, p. 014 266 5032

Maisemasuunnittelija Mari Kiili, p. 014 266 5147 Erikoissuunnittelija Kaisa Ristimella, p. 014 266 8744

YLEISKAAVOITUS Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, p. 014 266 5050 Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, p. 014 266 5057 Kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi, p. 014 266 5060 Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen, p. 014 266 5062 Kaavoitustutkija Anna Isopoussu, p. 014 266 5049 Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, p. 014 266 5144 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman, p. 014 266 5075 Paikkatietoinsinöörit Ismo Tulisalo, p. 014 266 5080 Eetu Lappalainen, p. 014 266 0700 Erikoissuunnittelija Sarita Humppi, P. 014 266 2479

Palvelupiste Hannikainen Kivääritehtaankatu 6 p. 014 266 0108

SÄHKÖINEN ASIOINTI www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

KAAVOITUS

Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. krs Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä KAAVOITUSKATSAUS 2019-2021 Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Käsittely: Kaupunkirakennelautakunta Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita Kannen kuva: Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy • Asuntoreformikilpailu 2018

SIVU 7 Asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä.

SISÄLTÖ 2 3 4 5 6 7-15

Keskustassa tapahtuu Osallistu kaavoitukseen Asuntopolitiikan teemavuosi suuntaa tulevaisuuteen Jyväskylän kaupungin asuntopolitiikka Kaavoituksen ja tontinluovutuksen tavoitteet Kaavoitusohjelma 2019-2021

SIVU 11 Kankaan alueella taidetta edistetään asemakaavoilla.

OSALLISTU!

Kaavaprosessi koostuu monista eri vaiheista. Myös osallistumisen tavat vaihtelevat kaavasta ja sen vaiheesta riippuen. Palaute OAS:sta

T YÖPA

1

JA

ST YS Luonnoksien pohjaksi laaditaan PÄIV Y KAAVA erilaisia selvityksiä sekä tehdään Muistutus vaikutusten arviointeja. Kaavoittajan kaavalaatima luonnos asetetaan nähtäville ehdotuksesta RAATI kommentoitavaksi: jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä kehittämisehdotuksia. EHDOTUS LU E T T A T HAAS

TUM TAPAH

VALMISTELU

A

T T E LU NEUVO Kaavoitus alkaa eli kaava tulee vireille. Alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, joiden pohjalta laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). Asukkaiden ja alueella toimivien näkemykset ja kokemukset ovat tärkeää taustatietoa suunnittelijalle jo ennen varsinaisen kaavasuunnittelun käynnistymistä.

ASUKA

SILTA

TIL YLEISÖ

2

AISUU

LUONNOS TEEMA

RYHM

Ä

AKYSE KART T

LY

S

3

Luonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä voi nähtävilläoloaikana jättää muistutuksen.

Mielipide kaavaluonnoksesta

Kaavat hyväksyy kaupunkirakennelautakunta tai kaupunginvaltuusto.

4

HYVÄKSYNTÄ Valitusmahdollisuus päätöksestä

a aisell lla h r a e V umis iten! t s i l l osa t parha ta vaiku

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/osallistu

@jklkaupunkisuunnittelu

@JKL_kaupsu

Jyväskylän kaupunkisuunnittelu

3

ASUNTOPOLITIIKAN TEEMAVUOSI SUUNTAA TULEVAISUUTEEN Asuntopolitiikan teemavuosi 2018 - näin linjasi Jyväskylän kaupunginvaltuusto kehittämistavoitteitaan viime vuoden talousarviossa. On aika kysyä, miten tavoite on konkretisoitunut Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa. Edellisen kerran asumisen tulevaisuus oli erityisen huomion kohteena, kun Äijälänrannan asuntomessujen (2014) kynnyksellä kaupunginvaltuusto linjasi Jyväskylän asumisvisiota toimenpiteineen. Vision pääteemat olivat vetovoimainen asuminen, suvaitseva asuminen, resurssiviisas asuminen ja seudullinen asuminen. Yksiövaltaisuus puhuttaa Maailma muuttuu ja kaupunkielämä sen mukana. Rakentamiseen alkoi nopeasti ilmaantua uusia piirteitä. Omakotibuumin huippuvuodet näyttivät jääneen taakse. Sijoittajavetoisen kerrostalomarkkinan vahvistuminen, opiskelija-asumisen siirtyminen lähiöistä keskustaan ja ikääntyvän väestön asumistarpeisiin vastaaminen olivat ilmiöitä, joiden vaikutus rakenteilla olevien alueiden yksiövaltaistumiseen ja tätä kautta väestörakenteeseen nousi keskusteluihin – ei ainoastaan Jyväskylässä vaan kaikissa kasvukeskuksissa. Vaikka omakotirakentamisen määrä on ollut pienenemään päin, kysyntää tälle asumismuodolle Jyväskylässä kuitenkin riittää. Eri alueille saapuvien tonttihakemusten määrästä voi nähdä, että palveluiden läheisyyden merkitys on alkanut entisestään korostua. Jyväskylään on viime vuosina rakennettu omakotitaloja enemmän kuin Muurameen ja Laukaaseen yhteensä. Myös paritalo- ja rivitalorakentaminen ovat olleet nousussa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta asuinalue on sosiaalisesti kestävä, jos alueella asuu monenlaisia, eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia asukkaita ja alueen asuntokan-

Voittajaehdotus Kalon, Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy

ta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin asumistarpeisiin. Kävikin selväksi, että Asumisvision toimenpiteiden rinnalle tuli saada uusia linjauksia. Markkinaehtoisuuden ja suunnitelmatalouden väliseltä kultaiselta keskitieltä olisi varmasti määriteltävissä juuri Jyväskylälle sopiva tapa toimia. Kestävyyttä, kokeiluja ja vuorovaikutusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa KymppiR2018-ohjelman yhteydessä uudet asuntopolitiikan linjaukset. Ne kiinnittävät huomiota muun muassa tonttivarannon ylläpitämisen merkitykseen, innovaatioiden tukemiseen, kokeiluihin ja sääntelyn keinoihin. Kokeiluja on ollut käynnissä useita. Keskustan maankäyttösopimusmaksujen helpotuskokeilulla oli myönteisiä vaikutuksia, ja käytäntöä jatkettiin. Kauramäen asemakaavaan tuli tontteja, joiden kaavamääräykset olivat mahdollisimman minimaaliset. Jyväskylän kaupunki oli mukana järjestämässä Asuntoreformi2018-kilpailua. Tulossa on lisää kokeiluja kuten maaseudulle suuntautuva Kuikan kyläkeskuksen alueellinen suunnitteluratkaisu. Vuorovaikutus on teema, jonka tuli ulottua myös asuntopolitiikkaan. Jyväskylään perustettiinkin ehkä Suomen ensimmäinen Kaupunkisuunnitteluraati. Raatilaiset keskustelivat muun muassa tekeillä olevista ja kaavoista ja strategisemmastakin teemasta, asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Kansainvälinen näkökulmakin on ollut esillä. Jyväskylässä joka kolmas vuosi järjestettävän kansainvälisen Alvar Aalto Symposiumin teemana oli asuminen. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajien näkemyksiä Jyväskylän asuntopolitiikasta selvitettiin Ympäristöministeriön Kestävän kaupunkikehitysohjelman pilottihankkeena. Jokavuotinen AVOin kaupunkiympäristö –foorumi kokoontui marraskuun alussa teemana Asumisen avoin tulevaisuus.

Asuntoreformikilpailun ehdotuksia Lunastettu kilpailuehdotus Domi - humaani reformi, MUUAN OY

Asuntoreformikilpailu siirtyy toteutusvaiheeseen Asuntoreformikilpailu2018 on ratkaistu. Tulokset julkistettiin 30.8. Alvar Aalto Symposiumissa. Kilpailun tavoitteet ylittivät perinteisen asuntosuunnittelun toiminnallisen kentän. Ehdotuksissa pyydettiin esittämään ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja arkkitehtonisia reformiajatuksia asumisesta kolmeen konkreettiseen paikkaan Jyväskylään, Tampereelle ja Vantaalle. Tällä kertaa kilpailuun osallistuneiden tiimien ehdotuksille oli tarjolla tontti Kuokkalan aluekeskuksen sydämestä. Asuntoreformi2018 -kilpailu osoitti, että tarvetta asumisen avoimelle pohdinnalle on paljon. Asuntoreformin tehtävä on tuoda näkyville uudenlaisia vaihtoehtoja. Kilpailussa palkittu ehdotus Kalon vaikutti sisäistäneen kokonaisvaltaisen kestävyyden otteen. Sympaattisen Kalonin esittelyteksti julisti nöyrästi: ”Kreikan kielen Kalon merkitsee eettisesti hyvää, tarkoituksenmukaista kauneutta”. Kalonin tekijöiksi paljastui Collaboratio Oy, joka jatkaa työn kehittelyä yhdessä kaupungin ja valittavien muiden kumppaneiden kanssa. Uusia hallintamuotoja – osuuskunta-asumista Jyväskylään? Palkituissa ehdotuksissa on esitetty monenlaisia hallintamuotoja, myös esimerkiksi osuuskunta-asumista. Esimerkiksi Vantaalla palkittu ehdotus Lähiösinfonia esitti näkemyksen, jossa asuintalo on palvelu. Tässä liiketoimintamallissa asukas ei omista eikä vuokraa, vaan ostaa asumisen yhtenä palvelukokonaisuuden osana taloa hallinnoi-

malta operaattorilta. Asunnon lisäksi palvelupakettiin voi ostaa muita tarvitsemiaan palveluja kuten pyörähuolto-, pesula- ja vaatehuoltopalveluja. Jyväskylään tehty ehdotus Avoimet ovet sen sijaan tutki viime vuosina uutena mahdollisena hallintamuotona selvitettyä osuuskuntamuotoista asumista. Työssä esitettiin herkkävireiselle ja paneutuneella otteella innostava asumisen malli, jossa yhteisöllisyyden, osallistumiseen ja asumisen palveluihin liittyviä kysymyksiä oli ratkottu onnistuneella tavalla. Aika näyttää, perustuuko osuuskunta-asuminen Suomessa ja Jyväskylässä tulevaisuudessa vain ennalta vakiintuneiden tilallisten ratkaisujen toistamiseen, vai syntyykö aidosti uutta, toteuttamiskelpoista, kunnianhimoista asuttavuutta? Asumisen palvelullistuminen on asia, jonka kehittämisestä useiden tahojen tulee innostua. Lopuksi Asuntopolitiikan teemavuosi toi uutta ponnekkuutta paikkakunnan asumisen tulevaisuuteen. On tärkeää, että täällä tehdään jyväskylännäköistä asuntopolitiikkaa. Kasvu, kaupungin mittakaava, luontoelementit, jyväskyläläiset asuntomarkkinat ja täkäläinen kehittämismyönteisyys ovat oiva lähtökohta jyväskyläläiselle kaupunkipolitiikalle ja jyväskyläläisten elämänlaadun myönteiselle tulevaisuudelle. Leena Rossi yleiskaavapäällikkö

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ASUNTOPOLITIIKKA Edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä: 1. Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. 2. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. 3. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. 4. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. 5. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita KymppiR -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisesta. 6. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin kaupunkiympäristö -ohjelmassa.

5

KAAVOITUKSEN JA TONTINLUOVUTUKSEN TAVOITTEET KERROS- JA RIVITALOALUEET Kaavoitetaan vuosittain 70 000 k-m2 vastaa vuotuista tavoitetta.

Ylläpidetään 5 vuoden tarvetta vastaavaa asemakaavavarantoa.

Tarjotaan 50000 k-m2 asuinrakentamisen tontteja, joista 15 000 k-m2 vapaassa markkinoinnissa.

Tonttivarantoa vuonna 2017 411 000 k-m2, josta kaupunki omistaa noin puolet.

OMAKOTIALUEET Kaavoitetaan ja tarjotaan vuosittain 70-80 uutta omakotitonttia.

Ylläpidetään 5 vuoden tarvetta vastaavaa asemakaavavarantoa, eli yhteensä noin 400 tonttia

Kaupungin omistamia tontteja vuonna 2017 598 kpl, joista heti rakennettavissa 114 kpl.

TYÖPAIKKARAKENTAMINEN Kaavoitetaan keskimäärin 10 hehtaaria vuosittain uutta teollisuus- ja yritystonttimaata kaupungin omistamalle maalle.

Kaupungin omistuksessa yhteensä 130 hehtaaria asemakaavoitettua teollisuus- ja yritystonttimaata.

Jyväskylässä rikottiin 140 000 asukkaan raja vuoden 2017 aikana. Väestöennusteen mukaan Jyväskylän asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 1200 asukkaalla.

6

KAAVOITUSOHJELMA 2019-2021 Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2021 esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluihin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. YLEISKAAVOITUS Vuonna 2014 valmistunut Jyväskylän kaupungin yleiskaava antaa kestävät maankäytölliset kehykset pitkälle tulevaisuuteen. Koko kaupunkia tarkempi yhdyskuntasuunnittelu jatkuu eri suunnilla. Maankäytön ohella kaavoissa ratkotaan liikenteen ja liikkumisen kysymyksiä etenkin skenaariotyön pohjalta jatkuvassa Rantaväylän suunnittelussa ja Länsi-Palokassa. Maaseutualueilla kohteena on Kuohun osayleiskaava, jota laaditaan alueelle tehdyn kyläselvityksen viitoittamana. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen työohjelmassa on vuosille 2019-2021 monipuolisesti niin asumisen kuin työpaikkarakentamisen kaavoituskohteita eri puolilla kaupunkia. Kaupunki kasvaa täydennysrakentamispainoitteisesti ja sitä pyritään ohjaamaan kaupungin keskusta-alueen lisäksi aluekeskuksiin. Asemakaavoitusta työllistävät myös muut kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset.

Yhdistävä asemanseutu Jyväskylän asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä. Asemanseudun ympäristöllä ja ratapihalla on hyvin merkittävä rooli Jyväskylän keskustan kehittämisessä sekä Lutakon ja keskustan yhteyden parantamisessa. Samalla alue on Jyväskylän käyntikortti ohikulkeville. Tällä hetkellä suunnittelun tueksi tarkastellaan erilaisia kohteita Suomesta ja muista pohjoismaista. – Tässä vaiheessa on tärkeää kartoittaa eri vaihtoehtoja ja ottaa oppia jo toteutuneista asemanseutujen ja kansirakentamisen hankkeista. Vaihtoehtojen hahmottamiseksi haluamme tietää, miksi muualla on päädytty tiettyyn toteutustapaan. Vertailukohteissa on niin uusia radan päälle rakennettavia kansia, siltaratkaisuin parannettavia yhteyksiä kuin ympäristöhäiriöitä vähentäviä viherkansia, sanoo erikoissuunnittelija Sarita Humppi. Selvityksen pohjalta luodaan asemanseudun kehittämiselle vaihtoehtoja, joista tutkitaan niiden toteutusmahdollisuuksia Jyväskylässä. – Toteutusvaihtoehtojen pohjalta voidaan myöhemmässä vaiheessa siirtyä suunnittelukilpailun järjestämiseen, Humppi sanoo.

Seuraa kaavoitusta netissä: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ A Rantaväylän osayleiskaava Rantaväylän osayleiskaava tarkentaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja tulee ohjaamaan asemakaavoitusta valtatie 9:n, valtatie 4:n ja Jyväskylän keskusta-asemanseudun alueella. Työ etenee maantieteellisesti kahdella alueella. Pohjoinen osa – valtatie 4 Reijo Teivaistenaho Vt 4:n tiesuunnittelu etenee Aholaidan ja Lohikosken välillä syksyllä ja talvella 2018-2019. Osayleiskaavassa määritellään tien ja eritasoliittymien tarvitsema alue sekä siihen rajautuvan alueen maankäyttö Seppälässä ja Aholaidassa. Eteläinen osa – valtatie 9 ja asemanseutu Sarita Humppi Rantaväylän sekä asemanseudun alueella tarkastellaan keskustan ja Lutakon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä niiden väliin jäävien alueiden liikenteellisiä ratkaisuja. Seuraavaksi työssä keskitytään erityisesti yhdistävän kaupunkirakenteen vaihtoehtojen selvittämiseen sekä vaihtoehtojen toteuttavuuden ja vaikutusten arviointiin. Tavoiteaikataulu: 2019 - 2021 1 Kortteli 9 Nana Pentti Tavoitteena on kehittää keskustan merkittävää kaupallista korttelia. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelin huoltoliikennejärjestelyt, rakennussuojelukysymykset ja täydennysrakentamiseen mahdollisuudet. Tavoiteaikataulu: 2019 2 Lyseon kortteli Mauri Hähkiöniemi Lyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskustan kehittämisen kärkihankkeista. Tavoitteena on mahdollistaa toiminnalli8

nen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja. Tavoiteaikataulu: 2020

taamaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteita. Tavoiteaikataulu: 2020

3 Jyväskeskus Leila Strömberg Jyväskeskuksessa tutkitaan tontin käytön tehostamista monipuolisella palveluiden ja asumisen täydennysrakentamisella ja muuttamalla Kauppakadun varren kiinteistön toimistokäytössä olevia kerroksia asumiselle. Tavoiteaikataulu: 2019

8 Kramsunkatu Mari Raekallio Kaupungin omistaman Kramsunkatu 1:n kiinteistön asemakaavan muutoksessa tutkitaan tontin uutta käyttöä ja lisärakentamisen mahdollisuuksia kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Tavoiteaikataulu: 2020

4 Hannikaisenkatu 27-29 Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tarkastellaan tontille arkkitehtuuriltaan laadukasta keskusta-asumisen täydennysrakentamista. Asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi käyty arkkitehtuurikilpailu ratkeaa alkuvuodesta 2019. Tavoiteaikataulu: 2019

9 Seminaarinmäen yliopistoalue Nana Pentti Seminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jonka suojelukaava etenee osissa. Alueen kaavoituksessa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen. Tavoiteaikataulu: 2019

5 Kauppakatu 13 Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia asuinrakentamiselle, mikä tukee keskustavisio 2030 tavoitteiden toteutumista keskustan asukasmäärän lisäämiseksi. Tavoiteaikataulu: 2019 6 Lounaispuiston kortteli Nana Pentti Kaavamuutoksessa tutkitaan Seminaarinmäen vanhojen rakennusten käyttömahdollisuuksia ja alueen kehittämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvalla tavalla. 2019 7 Älylä Nana Pentti Älylän eli Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun vanhan pientaloalueen asemakaava on tarkoitus päivittää vas-

10 AaltoAlvari Nana Pentti AaltoAlvarin asemakaavan muutos etenee osana Seminaarinmäen kokonaisuutta. Kaavalla tutkitaan uimahallin rakennussuojelu, laajentaminen, ympäristö sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ja tontin muodostuminen. Tavoiteaikataulu: 2019 11 Kukkula Reijo Teivaistenaho Kaavassa tutkitaan Keski-Suomen keskussairaalan vanhan sairaalan alueen ja sen ympäristön maankäytön mahdollisuuksia. Uusi keskussairaala aloittaa toimintansa vuoden 2020 lopussa. Tavoiteaikataulu: 2019-2020

PALOKKA

B

40 SEPPÄLÄNKANGAS

39

HUHTASUO

MANNILA

31

41 30

LOHIKOSKI

28

29

KANGASVUORI

SEPPÄLÄ KORTEPOHJA

25

37

12 24

NISULA

A

15

16

KESKUSTA

26

2 KYPÄRÄMÄKI

SAVELA

14

13

5

3 1

VAAJAKOSKI

33

HALSSILA

27

JYSKÄ

34

35

4

36

9 6 10

8 KELTINMÄKI

17

7

VÄINÖLÄ

38

11

18 KUOKKALA

19

HAAPANIEMI

KUOKKALANPELTO

20 KELJO

21

32

22 RISTIKIVI

23

NENÄINNIEMI

KELJONKANGAS

45

Kaavoitusohjelman 2019-2021 kohteet Jyväskylän keskustaajamassa ja aluekeskuksissa. 12 Kangas Pirjo Heinänen, Reijo Teivaistenaho Kankaan entisen paperitehdasalueen kehittäminen jatkuu. Kankaan nykyistä teollisuusalue-asemakaavaa muutetaan useassa eri osassa asuin- ja työpaikkarakentamisen mahdollistavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaavoitus jatkuu v. 2018 ns. Sydänkortteleiden jatkokaavoituksella. Tavoiteaikataulu: 2019 -

13 Keskustan uusi päiväkoti Leila Strömberg Keskustan uuden päiväkodin sijoittumista tutkitaan Cygnaeuksen vanhaan kouluun. Tavoiteaikataulu: 2019 14 Voionmaan koulu Mauri Hähkiöniemi Voionmaan koulun alueen kaavamuutoksessa tarkastellaan kouluraken-

nuksen tulevaa käyttötarkoitusta ja tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia sekä kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Helluntaiseurakunnan uusien toimitilojen toteuttaminen omalle tontille Rautpohjankadun ja Okkerinkadun kulmaukseen. Tavoiteaikataulu: 2019 9

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ 15 Kyllikinkadun kortteli Reijo Teivaistenaho Kyllikinkadun palveluasumisen kortteliin tutkitaan uusia käyttötarkoituksia. Tavoiteaikataulu: 2020 16 Kisakatu 13-15 Henriikka Lonka Entisen päivittäistavarakaupan paikalle suunnitellaan asuinkerrostalo -painotteista täydennysrakentamista. Tavoiteaikataulu: 2019 17 Suuruspää Mari Raekallio Ensi- ja turvakodin tontille ja läheiselle ranta-alueelle suunnitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista asuinkerrostalokorttelia. Tavoiteaikataulu: 2019 18 Kuokkalan asuntoreformikortteli Mauri Hähkiöniemi Kuokkalan keskustaan Kuokkalan kirkon viereiselle tontille käyty asunto-

reformikilpailu on ratkennut syksyllä 2018. Kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta käynnistetään alueen jatkosuunnittelu asuinpainotteisena täydennysrakentamisen kohteena. Tavoiteaikataulu: 2020 19 Pohjanlammen päiväkoti Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Pohjanlammen päiväkoti uudisrakennuksena Kuokkalan yhtenäiskoulun viereen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen virkistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta. Tavoiteaikataulu: 2020 20 Samulinniitty Leila Strömberg Samulinniemen vieressä sijaitsevalla teollisuus- ja varastorakennusten alueella tutkitaan asumispainotteisen täydennysrakentamisen mahdolli-

suuksia. Tavoiteaikataulu: 2020 21 Hämeenpohjantien yritysalue Tuija Solin Kuokkalan kehäväylävaraukselta vapautuvalle alueelle suunnitellaan yritysalueen laajentamista. Tavoiteaikataulu: 2019 22 Hämeenlahti Tuija Solin Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vastaamaan nykytilannetta yleiskaavan mukaisten luonnonsuojelualueiden osalta. Teollisuuskortteleiden kaavaa muutetaan vastaamaan yrityselämän tarpeita. Tavoiteaikataulu: 2019 23 Huhtalahti Jussi Sievänen Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tavoit-

Uusia ratkaisuja pysäköintiin Jyväskylän kaupunki on uudistanut pysäköinninhallintaa muun muassa keventämällä pysäköintinormeja. Uudistuksen myötä kiinteistöillä on entistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään. Asemakaavoissa pysäköinnille asetetaan vain minimivaatimus, mutta rakennushankkeen toteuttaja voi tarpeen mukaan rakentaa autopaikkoja minimivaatimusta enemmän. Pysäköinnin uusi mitoitus mahdollistaa autopaikkojen vähentämisen myös nykyisissä taloyhtiöissä, jolloin taloyhtiöt voivat halutessaan käyttää autopaikoista vapautuneen tilan esimerkiksi piha-alueeksi tai täydennysrakentamiseen. Kevennetyillä pysäköintinormeilla tuetaan kestävää kehitystä ja vastataan autonkäyttökulttuurin muutokseen. Uudet pysäköintiratkaisut tukevat myös uusien liikkumispalveluiden kehittymistä, kuten esimerkiksi yhteiskäyttöautojen yleistymistä kaupunkilaisten käyttöön. Lue lisää: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/pysakointi

Norsu kotiutui Kankaalle Jyväskylän Kankaan alue on saanut uutta taidetta. Savannin keskeltä kaupunkiympäristöön on syksyn aikana kotiutunut kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Norsu, joka toimii maamerkkinä Rusokinkadun varrella. Voimaeläimenä ja onnea tuovana symbolina pidetty norsu on toteutettu kierrätetyistä autonrenkaista. Kankaan alueella noudatetaan prosenttikulttuuri -mallia, jossa noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisten rakentamisen kustannuksista ohjataan Kankaan kulttuuriin, esimerkiksi taiteeseen. Prosenttikulttuuri -malli otetaan huomioon mm. alueelle laadittavissa asemakaavoissa.

Kuva: Matti Häyrynen

teena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. Tavoiteaikataulu: 2019–

26 Kärpänkuja 7 Jussi Sievänen Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asuinkerrostalotontin lisärakentamisen mahdollisuuksia. Tavoiteaikataulu: 2019

24 Kortepohjan liikekeskus ja MNOP-talon alue Reijo Teivaistenaho Kortepohjaa kehitetään liike- ja asuntorakentamisella. Suunnittelualueella on pidetty nuorten arkkitehtien kansainvälinen Europan 13- arkkitehtuurikilpailu, jonka tuloksia hyödynnetään kaavamuutosta laadittaessa. Tavoiteaikataulu: 2019

27 Väliaitankatu 7 Jussi Sievänen Halssilaan entiselle asuntolan tontille suunnitellaan asuinkerrostalorakentamista. Tavoiteaikataulu: 2019

25 Kortepohjan päiväkoti-koulu Mari Raekallio Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kortepohjaan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen nykyisen koulun paikalle. Koulun yhteyteen suunnitellaan myös kirjastoa. Tavoiteaikataulu: 2019

28 Seppäläntie 8 Mauri Hähkiöniemi Asemakaavan muutoksella tarkastellaan tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Aluetta tutkitaan asuinkerrostalorakentamiselle säilyttäen kuitenkin osa tontilla olevasta yhdyskuntahuollon rakennuksesta. Tavoiteaikataulu: 2019 29 Kangasrinne Mari Raekallio Entisen Kangasvuoren sairaalan alueelle suunnitellaan uutta kerros- ja rivitalovaltaista asuinaluetta rakennetun

kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Asumisen lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia myös liike- ja toimistorakentamiselle. Tavoiteaikataulu: 2019 - 2020 30 Pupuhuhdan keskuskortteli Mari Raekallio Koulutoiminnasta vapautuvalle tontille tutkitaan uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on monipuolistaa kerrostalovaltaisen alueen rakennuskantaa. Tavoiteaikataulu: 2020 31 Huhtakeskus Reijo Teivaistenaho Tarkoituksena on tutkia aluekeskuksen kehittämistä ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoiteaikataulu: 2019-2020 32 Kylmälahdentien liikekortteli Henriikka Lonka Keljonkeskuksessa tutkitaan rakentamattoman liikekorttelin käyttömahdollisuuksia. Tavoiteaikataulu: 2019

11

ITÄ

37

33

35

34

36

38

Itäisen Jyväskylän kaavoituskohteita vuosille 2019-2021 33 Väkkärätien alue Tuija Solin Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos vanhan terveysaseman ja lähiympäristön alueelle Vaajakosken keskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Asemakaavalla mahdollistetaan alueelle kerrostaloasumista. Tavoiteaikataulu: 2018 – 2019 34 Harjutien pohjoispuoli Mari Raekallio Asemakaavaa tarkistetaan käyttötarkoituksen ja tonttijaon osalta. Alueelle tutkitaan päiväkotitontin tarvetta ja lisärakennusoikeutta asumiselle. Tavoiteaikataulu: 2020

12

35 Kanavahovi, Konttisentie Tuija Solin Tarkoituksena on muuttaa entisen SOK:n hallintorakennuksen korttelin käyttötarkoitus asuinrakentamisen mahdollistavaksi. Tavoiteaikataulu: 2019

37 Haapalammentie Jussi Sievänen Asemakaavassa tutkitaan täydennysrakentamista Haapalammentien päähän. Tavoitteena on muodostaa rakennuspaikkoja rivitalorakentamiselle. Tavoiteaikataulu: 2019

36 Valtatie 4:n parantaminen Vaajakoskella Jussi Sievänen Vaajakoskella ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4:n yleissuunnitelmaan perustuen. Tavoiteaikataulu: 2020-

38 Väinölänpelto Mari Raekallio Asemakaavan muutoksessa tutkitaan alueelle kerros- ja rivitalorakentamista luontoarvot huomioon ottaen. Tavoiteaikataulu: 2019

Vaajakoski kehittyy kohisten Vaajakoskelle on tulossa uutta täydennysrakentamista. Uuden terveysaseman ja palvelutalon rakentaminen on käynnistynyt jo Vanhan Vaajalan korttelissa. Lisäksi rakentaminen voi alkaa Savonmäentie 1 ja 3 tonteilla, joille on tulossa uutta asumista ja liiketilaa. Keskustan alueen uuden K-Marketin asemakaava on valmistunut, mutta odottaa vielä lainvoimaisuutta. Kaavoitusohjelmaan kuuluu myös Väkkärätie ympäristöineen, jolla vanha terveysasema sijaitsee. Väkkärätien alueelle on alustavasti suunnitteilla uutta kerrostaloasumista. Lisäksi Huoltopolun itäpuolelle on käynnistymässä asemakaavamuutos. Uusia asuinrakennuksia sekä toimi- ja teollisuustiloja on suunnitteilla myös Harjutien ympäristöön, Varassaareen, Haapalahteen, Haapalammentielle Kotimäkeen sekä Janakanlahdelle. Uutena kaavoituskohteena erittäin näkyvällä paikalla on käynnistynyt entisen SOK:n hallintorakennuksen kortteli Konttisentien ja Vaajakoskentien kulmassa. Alueen asemakaava muutetaan sisältämään asumista. Valtatie 4:ä on suunnitteilla parantaa uudella ohitustiellä, joka rakentuisi välille Kanavuori – Haapalahti. Alueen asemakaavat muutetaan vastaamaan valtatie 4:n yleissuunnitelmaa.

Huoltopolun alue kaavamuutos

Vanhan Vaajalan kortteli terveysasema ja palvelutalo Väkkärätien ympäristö asumista

Savonmäentie 1 ja 3 asumista ja liiketilaa

K-market Urheilutie asuin- ja liikerakentamista

POHJOINEN 40 Norola Mauri Hähkiöniemi Palokan aluekeskuksen välittömään läheisyyteen sijoittuvaa yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta aluetta tarkastellaan rivi- ja kerrostalopainotteisena täydennysrakentamisen kohteena. Tavoiteaikataulu: 2019

42

KUIKKA

TIKKAKOSKI

C

43

41 Saarijärventie 18 Tuija Solin Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuntorakentamista ja tarkistaa suojelluiksi esitettyjen rakennusten suojeluarvot. Tavoiteaikataulu: 2019

PUUPPOLA

44

Pohjoisen Jyväskylän kaavoituskohteita B Länsi-Palokan osayleiskaava / eteläosa Vesa Rajaniemi Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) osoitettiin Lintukankaan ja Ruokkeen välille kehätievaraus. Osayleiskaavassa tarkennetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisuja sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen, virkistyksen ja asumisen alueita. Tavoiteaikataulu: 2020 – 2021 C Kuikan alueellinen suunnittelutarvepäätös Vesa Rajaniemi Rakentamispaineita omaavan Kuikan kylään pyritään laatimaan alueellinen suunnittelutarvepäätös Jyväskylän

14

kaupungin yleiskaavassa kyläalueeksi merkitylle alueelle. Hankkeessa hahmotetaan yleiskaavan pohjalta tarkempi aluerajaus. Alueellinen suunnittelutarvepäätös johtaisi siihen, ettei alueelle vaadittaisi rakennusluvan pohjaksi enää erillisiä yksittäisiä suunnittelutarvepäätöksiä. Tavoiteaikataulu 2020-2021 39 Savulahti II Jussi Sievänen Ruokkeentien pohjoispuolelle vaativaan rinnemaastoon suunnitellaan uutta kerros- ja pientalovaltaista asuinaluetta. Tavoiteaikataulu: 2019

42 Hietajärvenranta Tuija Solin Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalojen ja pientalojen kortteli Hietajärven rannan tuntumaan, Koulukadun varrelle. Tavoiteaikataulu: 2019 43 Liinalammenranta Jussi Sievänen Liinalammen pohjoisrannalle suunnitellaan pienimittakaavaista asuinaluetta entisen teollisuuskorttelin ympäristöön. Tavoiteaikataulu: 2019 44 Puuppolan päiväkoti Jussi Sievänen Uuden päiväkodin sijaintia tutkitaan Puuppolankoskentien ympäristöön. Tavoiteaikataulu: 2019

ETELÄ JA LÄNSI D Kuohun osayleiskaava Vesa Rajaniemi Kuohu-Sarvenperän kyläselvitys valmistui keväällä 2016. Yhdeksi kyläselvitystyön tulokseksi nousi tarve ratkaista Kuohun taajaman ja sen ympäristön maankäyttö oikeusvaikutteisen osayleiskaavan avulla. Tavoiteaikataulu: 2019 45 Eteläportti Reijo Teivaistenaho Eteläportin aluekeskukseen suunnitellaan kaupallisia palveluja ja ekologista työpaikkarakentamista. Tavoiteaikataulu: 2019

47 Korpilahden vanha päiväkoti Henriikka Lonka Korpilahden vanhan päiväkodin ja Teletalon alueelle suunnitellaan asumista. Tavoiteaikataulu: 2019

SÄYNÄTSALO

46

Säynätsalon kaavoituskohde

48 Joensuuntie 2 (Korpilahden K-market) Arto Sipinen Kaavan tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan Korpilahden kunnan ja maanomistajan välillä tehdyn maanvaihdon mukaista tilannetta sekä tutkia tulevaisuuden maankäyttöä. Tavoiteaikataulu: 2020

46 Lehtisaaren pesula Henriikka Lonka Lehtisaaren pesulan rantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumisen täydennysrakentamisen kohteena. Tavoiteaikataulu: 2019

Eteläportin uusi tulevaisuus Ysitien varteen sijoittuvalle Eteläportin alueelle on suunnitteilla moderni teollisuuskeskittymä. Alueelle ollaan kaavoittamassa työpaikkarakentamista sekä teollisuuden että muun liiketoiminnan käyttöön. Alustavasti suunnitteilla on myös vähittäiskauppa sekä urheilualue. – Eteläportissa on mahdollisuuksia toiveiden mukaan räätälöityihin tontteihin kokonaisuus huomioon ottaen. Tarkoitus on, että Eteläportti olisi enemmän, kuin vain yksittäisten toimijoiden summa, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho sanoo. Eteläportti on yksi Jyväskylän kaupungin keskeisistä kehittämishankkeista. Alueelle tavoitellaan 1 800 - 1 900 työpaikkaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Alustava havainnekuva Eteläportin alueesta, WSP Finland Oy

47 48

Korpilahden kaavoituskohteita

Seuraa kaavoitusta netissä: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus