Data Loading...

Kaupungintalo:lyhyt kuvakertomus Flipbook PDF

Jyväskylän kaupungintalo:lyhyt kuvakertomus


120 Views
35 Downloads
FLIP PDF 23.19MB

DOWNLOAD FLIP

REPORT DMCA

Kuva: Olga Oksanen / Keski-Suomen museo

Harjun laelle 1880-luvulla rakennetusta Ihantola-tornista avautui 1890-luvun alussa laaja näköala yli Jyväskylän. Ennen Kunnallistalon rakentamista sijaitsivat sen paikalla torin varrella torikauppiaiden käyttöön tarkoitetut markkinapuodit. Niiden takana Jyväsjärven rannassa on havaittavissa kaupungin ensimmäinen kaupunkilaisten käyttöön tullut julkinen rakennushanke, kahdella matalalla tornilla varustettu uimalaitos.

Kuva: Kuvaaja tuntematon / Keski-Suomen museo

Jyväskylän Anniskelu Osakeyhtiön 1906 myöntämillä viinavoittorahoilla kustannetut uudet polii-

sien virkapuvut antoivat aiheen yhteisvalokuvaan Kunnallistalon alimmassa kerroksessa toimineen Poliisikamarin edessä. Keskellä poliisilaitosta johtanut ylikonstaapeli Viktor Öhrbom. Anniskeluvoittovaroilla kustannettiin vuosisadan alun vuosina noin kolmannes kaikista kaupungin menoista.

Kuva: Gustaf Albert Stoore / Keski-Suomen museo

Seminaarinlehtori P.J. Hannikaisen johtama Jean Sibeliuksen Vapautettu kuningatar -kantaatin esi-

tys Kunnallistalon salissa helmikuussa 1912 heijasteli voimakkaasti venäläisen sortovallan vastaisia isänmaallisia tuntemuksia. Esittäjistö koostui Jyväskylän Amatööriorkesterista, Mieskuoro Sirkoista ja Naiskuoro Vapuista.

Kuva: Kuvaaja tuntematon / Keski-Suomen museo

Venäjän vallankumouksen manifesti luettiin julki Kunnallistalon eteen kokoontuneelle kansalaiskokoukselle 21. maaliskuuta 1917. Kauppakoululle ja kaljatehtaalle maailmansodan vuoksi sijoitetun venäläisen huoltokomppanian sotilaat sekä osa Kunnallistalossa sijainneen sotilassairaalan toipilaspotilaista olivat vallankumousjuhlan pääosassa. Vallankumous tuntui koskettavan heitä paljon enemmän kuin passiivisessa sivuosassa pysyneitä jyväskyläläisiä. Venäläissotilaiden puhujan korokkeella hulmusivat punaliput, kun taas sivummalla seisoneilla jyväskyläläisillä oli mukanaan sinivalkoisia lippuja. Molemmat oli kiireessä kyhätty rikkirevityistä Venäjän keisarikunnan lipuista.

Kuva: Kuvaaja tuntematon / Keski-Suomen museo

Jyväskylän Kirkkotori Kunnallistalon edessä on ollut lukemattomien julkisten tapahtumien,

paraatien, ja mielenilmaisujen näyttämönä. Kun valkoisten joukkojen rintamalle lähtöä oli juhlittu omaisten ja kaupunkilaisten saattelemana helmikuun alussa, kokoontuivat järkyttyneet kaupunkilaiset samalle paikalle vain muutaman viikon jälkeen 20. maaliskuuta sankarihautajaisiin. Muisto­ puheen kaatuneille viidelle sotilaalle piti Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lyseon rehtori Ernest Wänttinen. Kaikki kaatuneet olivat olleet Wänttisen oppilaita Jyväskylän Lyseossa.

Kuva: Jaakko Rusanen / Keski-Suomen museo

Jyväskylän kaupunkikeskustan keskellä sijaitsevaa suurta aukiota kutsuttiin aluksi toriksi,

kaupungin­kirkon rakentamisen jälkeen Kirkkotoriksi ja sen jälkeen, kun torikauppa oli vuonna 1931 siirtynyt Hevostorille, sitä alettiin kutsua Kirkkopuistoksi. Torikauppa oli vilkkaimmillaan pari kertaa vuodessa järjestettävien markkinoiden aikaan, jolloin torin ohella myös lähikadut täyttyivät markkinakojuista. Kuva 1920-luvun lopulta tavallisena kesäisenä toripäivänä.

Kuva: Onni Fredrikson / Keski-Suomen museo

Kaupungin edustavin juhlatila Kunnallistalossa on ollut kaupungin merkittävimpien vieraiden

vierailukohteena. Talossa ovat vierailleet niin useimmat omat presidenttimme kuin valtiovierai­luilla kaupungissa käyneet valtionpäämiehet. Presidentti Lauri Relanderin vierailu 1920-luvun lopulla kokosi Kunnallistalon eteen sankan yleisöjoukon.

Kuva: Jaakko Rusanen / Keski-Suomen museo

Kommunisminvastaisen oikeistoliikehdinnän huipennus koettiin Jyväskylässä maaliskuun alussa

1932, kun kaupunkiin saapui koolle Mäntsälässä puhjennutta kapinahanketta tukevia kapinahaluisia isäntämiehiä eri puolilta Keski-Suomea. Suojeluskunnan poikaosasto asetettiin näitä vahtimaan ja lopulta kukistamaan liikehdintää. Kunnallistalon salissa sattui 3.3.1932 välikohtaus, jossa kapinallisiin kuulunut reservinluutnantti Simo Valtonen tuli vaatimaan laillisuusmiesten pitämän kokouksen keskeyttämistä. Kapinaluutnantti pakotettiin melko pian huutojen ja naurunremakan saattamana ulos laillisuutta vaatineiden kokouksesta. Suomi säilytti koko sotien välisen ajan parlamentaarisen päätösvallan luisumatta minkään suunnan epädemokraattisen diktatuurin johdettavaksi.

Kuva: Jaakko Rusanen / Keski-Suomen museo

Kunnallistalon salissa järjestettiin kaupungin merkittävimmät juhlatilaisuudet. Enimmäkseen

kaupunkia ympäröineen maaseudun emännistä koostunut kuulijakunta on kokoontunut juhlimaan Käsityöyhdistyksen 20-vuotista toimintaa vuonna 1933. Kokouksen aiheen mukaisesti on salin seinille ripustettu esille keskisuomalaisia ryijyjä.

Kuva: Kuvaaja tuntematon / Keski-Suomen museo

Jyväskylän kaupungin 100-vuotisjuhlan juhlaillalliset maaliskuussa 1937 oli katettu Kunnallistalon saliin.

Kuva: Antti Pänkäläinen / Keski-Suomen museo

Jatkosodan aikaista elintarvikepulaa pyrittiin lieventämään ottamalla myös kaupungin puistoja

perunatuotantoon. Perunanostoa Kirkkopuistossa Kunnallistalon edessä 1940-luvun alkupuolella.

Kuva: Kauko Kippo / Keski-Suomen museo

Kaupungin palkkalistoilla oleva puistotäti huolehti Kirkkopuistoon varatulle leikkialu-

eelle tuoduista pikkulapsista sopimuksen mukaisesti. Puistotädit olivat kunnallisen päivähoitojärjestelmän edelläkävijöitä. Kuva Kirkkopuiston leikkipuiston hiekkalaatikolta huhtikuussa 1948.

Kuva: Kauko Kippo / Keski-Suomen museo

Jokakeväinen löytötavarahuutokauppa kokosi Kunnallistalon pihamaalle runsaan ostajajoukon niin kauan, kun Poliisilaitos sijaitsi talon alakerrassa. Sukset ja potkukelkat olivat vielä 1940- ja 1950-luvulla yleisimpiä huutokaupattavia. Polkupyörät ovat 1960-luvulta lähtien tulleet yleisimmäksi löytötavarahuutokaupan kauppatavaraksi. Kuva toukokuulta 1948.

Kuva: Kauko Kippo / Keski-Suomen museo

Kunnallistalo on ollut perinteinen äänestyspaikka niin säätyvaltiopäivien äänestyksissä kuin yksi-

kamarisen kansanedustuslaitoksen vaaleissa. Myös kunnallisissa vaaleissa kaupunkilaiset ovat tulleet Kunnallistalolle äänestämään. Kesällä 1948 äänestyspaikkana toimi Raastuvanoikeuden huoneisto. Poliisikonstaapeli valvomassa äänestykseen jonottavia äänioikeutettuja Kunnallistalon ala-aulassa 1.7.1948.

Kuva: Kauko Kippo / Keski-Suomen museo

Kunnallistalo on Jyväskylän kaupunginhallinnon, niin sen virkamiesten kuin kunnallisen päätök-

senteon tyyssija. Vastavalittu Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontuneena pääoven eteen yhteiskuvaan 12.9.1948.

Kuva: Seppo Turpeinen / Keski-Suomen museo

Jyväskylän Suurajojen voittaja Eric Carlsson on saapunut maaliin vuonna 1960 Kunnallistalon

edustalle. Yleisömäärältään maan suurimmaksi urheilutapahtumaksi 2000-luvun alussa kasvanutta ralliautokilpailua ei vielä 1960-luvun alussa juuri huomattu arkisessa katukuvassa.