Jyväskylän keskustan kaupallinen kehittäminen

1.11.2017

SISÄLTÖ 1.

Johdanto ................................................................................................................................................................................ 3

2.

Jyväskylän keskustan ja alakeskusten kaupallinen rakenne .............................................................. 4

3.

Kaupallisen rakenteen kehitys keskustassa ja alakeskuksissa........................................................... 11 3.1.

Liiketiloissa tapahtuneet muutokset ........................................................................................................................... 11

3.2.

Keskustan ja alakeskusten kaupallinen rakenne 2013 ja 2017 .................................................................. 15

4.

Kaupan ja palveluiden kehitys Jyväskylässä ................................................................................................ 18

5.

Keskustan toiminnalliset keskittymät .............................................................................................................. 21

6.

7.

8.

5.1.

Kauppakatujen ja korttelien kaupallinen rakenne ja toimivuus ............................................................. 21

5.2.

Kaupallinen toimivuus -mittaristo ............................................................................................................................... 25

Kauppakatujen kaupallinen profiili .................................................................................................................. 29 6.1.

Kauppakatu ................................................................................................................................................................................ 30

6.2.

Väinönkatu ................................................................................................................................................................................... 32

6.3.

Aren aukio ..................................................................................................................................................................................... 34

6.4.

Yläkaupunki .................................................................................................................................................................................36

6.5.

Asema-aukio................................................................................................................................................................................38

6.6.

Forum .............................................................................................................................................................................................. 40

6.7.

Kauppalaiskortteli ................................................................................................................................................................... 42

6.8.

Sokkari ............................................................................................................................................................................................. 44

Keskustan kaupallinen kehittäminen ............................................................................................................. 46 7.1.

Keskustahankkeita ..................................................................................................................................................................46

7.2.

Seppälän vaikutukset keskustaan................................................................................................................................. 51

Jyväskylän kaupallinen keskusta 2030 ...........................................................................................................53

Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Kartoituksessa käytetty toimialaluokitus Jyväskylän keskustan ja alakeskusten kaupalliset palvelut Kauppakatujen ja korttelien kaupallinen toimivuus

2/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

1.

JOHDANTO

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt keskustavision 2030 laatimisen. Keskustavisio 2030 päivittää 2000 -luvun laaditun keskustavision 2020. Keskustavision 2030 tavoitteena on luoda puitteet Jyväskylän kävelykeskusta-alueen säilymiselle vetovoimaisena, elävänä, viihtyisänä ja monimuotoisena kaupunkikeskustana. Keskustan vetovoiman kannalta kaupalliset palvelut ovat tärkeitä tekijöitä, ja ostokset ja asiointi yksiä merkittävimpiä syitä keskustassa käymiseen. Näin ollen Keskustavision 2030 työlle on tarve päivittää keskustan kaupallinen nykytila sekä kehittämispotentiaali ja –tarpeet. Jyväskylän keskustassa on tehty vuonna 2013 edellinen kaupallinen selvitys, jossa kartoitettiin kävelykeskustan kaupallista vetovoimaa ja tunnistettiin keinoja sen vahvistamiseksi. Työ muodostui selvitysosiosta ja kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kuluttaja- ja yrityskyselyn avulla toimijoiden näkemyksiä keskustan toimivuudesta ja sen kehittämisestä. Selvitysosiossa kartoitettiin Jyväskylän keskustan kaupallisten palveluiden nykytila ja markkinatilanne sekä tutkittiin keskustan kauppapalveluiden rakenteen kehitystä ja palvelutarjonnan muutosta. Tämän jälkeen Jyväskylän keskusta ja alakeskukset ovat edelleen kehittyneet, joten keskustavisiota varten on tarve päivittää keskustan kaupallinen selvitys. Siitä kaupan rakennetta ja kehitysmahdollisuuksia käsittelevä osa päivitetään sekä keskustan kehittämistä ja toimivuutta käsittelevä osaa syvennetään. Jyväskylän keskustan kaupallisessa selvityksessä tarkastellaan keskustan ja alakeskusten nykyistä ja muuttunutta kaupallista rakennetta. Rakenneanalyysillä saadaan kokonaiskuva keskustan ja alakeskusten kaupallisen rakenteen kehityksestä ja keskustan nykyisestä kaupallisesta toimivuudesta. Kaupallista selvityksen tarkastelua syvennetään tutkimalla Jyväskylän keskustan toiminnallisten keskittymien kaupallista toimivuutta ja vahvuustekijöitä WSP:n kaupallisen toimivuuden mittaristolla. Tärkeimpien kauppakatujen ja kävelykeskustan analyysilla saadaan tietoa keskustan kaupallisen kehittämisen kannalta tärkeistä kohteista. Kokonaisarviossa tarkastellaan keskustan tulevaa kaupallisen rakenteen kehitystä, uusia hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä keskustan kehittämiselle. Jyväskylän keskustan kaupallisen selvityksen on tilannut Jyväskylän kaupungin Elinkeinoyksikkö/ Keskustan kehittämishanke. Työn ohjausryhmässä ovat olleet kaupungilta Pirkko Flinkman, Anne Sandelin ja Sarita Humppila. Selvitystyöstä vastaavat projektin vetäjänä Tuomas Santasalo, kaupan asiantuntija Katja Koskela sekä brändi- ja konseptiasiantuntija Susanne Markkanen-Pipoli WSP Kaupunkitalous ja kauppa yksiköstä.

3/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2. JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN JA ALAKESKUSTEN KAUPALLINEN RAKENNE Jyväskylän keskustan ja alakeskusten kaupallinen rakenne on selvitetty kenttäkartoituksella. Kartoitus tehtiin Jyväskylässä kesällä 2017. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala ei ole yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa, mutta liikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannolliset. Kaupat ja kaupalliset palvelut on värisymbolein jaettu kahteentoista eri toimialaan. Lisäksi kartassa on kuvattuna tyhjät ja remontissa olevat liiketilat sekä liiketilat, joihin on sijoittunut jotain muuta kuin kaupallisia palveluita, esim. toimistoja tai muita toimitiloja. Tarkemmat kaupan ja palveluiden toimialatiedot löytyvät raportin liitteestä.

Jyväskylän keskusta ja alakeskukset 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

4/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Jyväskylän keskustaan sijoittuu pääosa Jyväskylän keskustahakuisista kaupoista ja palveluista. Keskusta on tarkastelussa jaettu kävelykeskustaan, yläkaupunkiin ja keskustan reuna-alueisiin. Kävelykeskusta on kaupungin kaupallinen ydin ja erottuu kaupallisen tarjonnan monipuolisuudellaan muista keskuksista. Kävelykeskusta on tyypillisimmillään muodin ja lifestylen keskus, mikä näkyy vahvasti myös Jyväskylän kävelykeskustan tarjonnassa. Muotiin ja lifestyleen kytkeytyvät myös mm. kellokaupat, kosmetiikkamyymälät, optikkoliikkeet, puhelinkauppa ja urheilukauppa sekä sisustus- ja lahjatavarakauppa, joiden toiminnassa muodin merkitys on viime vuosina korostunut. Muodilla ja lifestylellä on hyvin suuri merkitys kävelykeskustan kaupalliselle vetovoimalle. Keskustan tavaratalot kuuluvat myös muodin maailmaan. Jyväskylän keskustan tavaratalokaupassa on jäljellä enää Sokos, joka sekin on enemmän liukunut muodin ja kosmetiikan erikoiskauppaan. Toinen tyypillinen vahvuus kävelykeskustassa on monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta, joka on Jyväskylässä viime vuosina laadultaan kehittynyt ja monipuolistunut, vaikka ravintoloiden määrä ei olekaan enää kasvanut.

Jyväskylän keskustan ja Lutakon kaupallinen rakenne, katutason liiketilat 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

5/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Suurin osa kävelykeskustan liikkeistä sijoittuu katutasoon, mutta kauppakeskuksissa ja keskeisimmissä liikekortteleissa on kaupallista toimintaa useammassa kerroksessa. Mitä tiiviimpi ydinalue, sen paremmin myymälöillä on toimintaedellytyksiä myös ylemmissä kerroksissa. Yläkaupungin ja keskustan reuna-alueilla kaupallisia palveluita on lähestulkoon vain rakennusten kivijalassa. Seuraavissa kartoissa on esitetty katutason liiketilat, mutta pinta-alatarkastelu kattaa myös kerrosten liiketilat. Hotelleista on tarkastelusta mukana vain katutaso, johon on pääsääntöisesti sijoittunut ravintolatoimintaa. Yläkaupungin kaupallinen rakenne on palveluihin painottuva, alueella on vain vähäisesti vähittäiskauppaa. Keskustan reuna-alueilla on niin ikään paljon kaupallisia palveluita, mutta erityisesti ravintolapalveluita. Osa liiketiloista on muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä kuten toimistoina. Kokonaisuudessaan keskustassa on liikepinta-alaa yli 160.000 k-m2, josta lähes 140.000 k-m2on kaupallisten palveluiden käytössä. Kauppaa ja palveluita on keskustassa lähes yhtä paljon. Loput liiketiloista on tyhjänä tai muussa käytössä. Keskusta on laajentunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Lutakon suuntaan. Lutakkoon on sijoittunut keskustatoimijoita, mm. koulutusta, asumista ja työpaikkoja, sen sijaan kaupan palveluiden laajentumista ei ole suuresti tapahtunut. Lutakkoon on sijoittunut vain vähäisesti lähipalveluita alueen asukkaille ja työntekijöille. Kaupallisten palvelujen laajentumisen esteenä ovat olleet mm. ratapiha ja Rantaväylä. Keskustamaisessa ympäristössä voisi kuitenkin olla laajemminkin kaupallisia keskustapalveluita alueen asukkaille ja työntekijöille. Keskustan lähialueella on Lutakon lisäksi myös Kortepohjan asuinalue, jonka palvelut keskittyvät Savelaan. Asuinalueiden keskusten palvelutarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan ja muihin lähipalveluihin. Muita paikalliskeskustoja Jyväskylässä ovat Palokan keskusta ja Vaajakoski. Palokan keskusta on pienempi, painottuen päivittäistavarakauppaan ja lähipalveluihin. Vaajakoskella on monipuolisesti myös muita lähipalveluja. Lähipalvelukeskusten liikepinta-ala jää 5000 – 10.000 kerrosneliömetriin.

Kävelykeskusta

Päivittäistavarakauppa

Yläkaupunki

Tavaratalokauppa

Keskustan reunat

Muotikauppa

Keskusta yhteensä

Terveydenhoitokauppa

Lutakko

Erikoiskauppa

Kortepohja / Savela

Tilaa vaativa kauppa

Keljo

Pankit, vakuutus, posti

Tourula

Palveluyritykset

Seppälä

Ravintolat, kahvilat, hotelli

Seppälänkangas

Käytetyn tavaran kauppa

Palokka

Autokauppa ja huoltamot

Kirri

Muu käyttö

Palokan keskusta

Tyhjä liiketila

Vaajakoski 0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

Jyväskylän keskustan ja alakeskusten liikepinta-alat 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017

6/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

120 000

140 000

160 000

180 000

m2

Pinta-alaltaan suurimmat keskustan ulkopuoliset kaupan alakeskukset ovat Seppälä ja Seppälänkangas sekä Palokka. Muita alakeskuksia ovat Keljo, Tourula ja Kirri. Alakeskusten kaupallinen rakenne painottuu hypermarket-kauppaan, rautakauppaan, huonekalukauppaan ja autokauppaan. Alakeskuksissa on jonkin verran myös muuta erikoiskauppaa sekä vähäisesti muotikauppaa. Keskustahakuista erikoiskauppaa ja palveluita sijoittuu myös hypermarkettien etumyymälöihin. Kaupallisten palvelujen määrä jää vähäiseksi lukuun ottamatta Seppälän aluetta, jossa myös erikoiskaupan määrä on alakeskuksista kaikkein suurin. Erikoiskauppa painottuu suurin liiketiloihin, mutta alueella on myös pienmuotoista erikoiskauppaa mm. hypermarkettien etumyymälöinä. Seppälä on alakeskuksista selvästi monipuolisin ja uuden kauppakeskuksen rakennuttua syksyllä 2017 sen monipuolisuus yhä kasvaa. Tällä hetkellä Jyväskylän keskustan kaupallinen tarjonta eroaa Seppälästä muotikaupan, pienten erikoiskauppojen sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden suhteen. Kauppakeskus Sepän avautuessa keskustan erikoiskauppaa ja palveluita tulee Seppälän alueelle selvästi nykyistä enemmän.

Seppälään avautuu syksyllä uusi kauppakeskus. Keväällä kauppakeskuksessa avattiin jo urheiluliike XXL.

7/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Keljon (yläkuva) sekä Seppälän, Seppälänkankaan ja Tourulan kaupallinen rakenne 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017, Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

8/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Palokan ja Kirrin (yläkuva) sekä Vaajakosken kaupallinen rakenne 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

9/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Liiketilojen lukumäärä

Liiketilojen pinta‐ala Palokan keskusta 1 %

yht. 560.000 k‐m2 Palokan keskusta 1 %

Vaajakoski 2 %

Palokka 5 % Seppälänkangas 3 %

Kirri 4 % Kävelykeskusta 19 %

Palokka 15 %

Seppälä 13 %

Keskustan reunat 6 %

Keljo 6 % Seppälä 24 %

Tourula 6 %

Lutakko 1 % Kortepohja  / Savela 1 %

Kirri 2 %

Kävelykeskusta 31 %

Yläkaupunki 4 %

Seppälänkangas 11 %

yht. 1120 Vaajakoski 5 %

Tourula 4 % Keljo 4 % Kortepohja  / Savela 1 %

Lutakko 1 %

Yläkaupunki 13 % Keskustan reunat 17 %

Jyväskylän keskustan ja alakeskusten liiketilat Lähde: WSP Kartoitus, kesäkuu 2017

Kaiken kaikkiaan Jyväskylässä on liiketilaa yhteensä 560.000 k-m2, josta noin 30 % sijoittuu keskustaan. Seppälä on alakeskuksista pinta-alaltaan kaikkein suurin. Koko Jyväskylässä kaupan ja palveluiden käytössä on yli 1100 liiketilaa. Liiketiloja on eniten keskustassa, jossa on yli 60 % kaikista liiketiloista. Keskustassa on paljon pieniä liikkeitä, kun taas keskustan ulkopuolella kaupan alueilla liiketilan pinta-alaa on paljon, mutta liiketilat ovat keskimääräistä suurempia. Tarkemmat toimialoittaiset ja alueittaiset liiketilatiedot ovat raportin liitteenä.

Keskustassa on monipuolisesti erikoiskauppaa ja palveluita sekä kauppakaduilla että kauppakeskuksissa

10/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

3. KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITYS KESKUSTASSA JA ALAKESKUKSISSA Jyväskylän kaupallinen rakenne on kartoitettu edellisen kerran vuonna 2013 edellisen keskustan kaupallisen selvitystyön yhteydessä. Kaupallisessa rakenteessa tapahtuneita muutoksia on tutkittu tarkemmin vertaamalla uutta kartoitusaineistoa edelliseen aineistoon. Vertailussa ovat mukana ne alueet/liiketilat, jotka on kartoitettu myös vuonna 2013. Tällöin mm. Kortepohjan ja Lutakon aluetta ei kartoitettu.

3.1. Liiketiloissa tapahtuneet muutokset Liiketiloissa tapahtuneita muutoksista on kirjattu, kun liiketila on täyttynyt tai tyhjentynyt, kun toimiala liiketilassa on muuttunut tai jos liiketila on rakenteellisesti oleellisesti muuttunut. Lisäksi on kirjattu mukaan täysin uudet liikerakennukset tai liiketilat sekä puretut tilat. Viimeiseksi on alueiden nykyistä kaupallista rakennetta verrattu vuoden 2013 tilanteeseen. Suurin osa Jyväskylän liiketiloista on samassa kaupallisessa käytössä kuin vuonna 2013. Muutoksia on neljässä vuodessa tapahtunut kolmasosassa liiketilasta pinta-alalla mitattuna. Suurin osa liiketiloissa tapahtuneista muutoksista on toimialamuutoksia eli liiketilassa toiminnan sisältö on muuttunut.

Kävelykeskusta Yläkaupunki Keskustan reunat Keskusta yhteensä Lutakko Kortepohja / Savela Keljo Tourula Seppälä Seppälänkangas Palokka Kirri Palokan keskusta Vaajakoski 0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000 m2

Ei muutosta

Toimiala tai liiketila muuttunut

Tyhjä liiketila täyttynyt

Uusi liiketila rakennettu

Liiketila tyhjentynyt

Liiketila purettu tai ei enää liiketila

Ei kartoitettu aikaisemmin Liiketiloissa tapahtuneet muutokset Jyväskylässä 2013 - 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus, 2013 ja 2017

11/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Uutta liiketilaa on rakentunut Seppälään, Lutakkoon, Seppälänkankaalle, Palokkaan ja Vaajakoskelle. Keskustan reunoilla uutta pienimuotoista liikerakentamista on tapahtunut lähinnä asuintalojen kivijaloissa. Neljän vuoden aikana on kaupungissa myös liiketiloja tyhjentynyt samoin kuin tyhjiä tiloja täyttynyt. Tyhjentyneitä liiketiloja on hieman enemmän ja tyhjentymiset painottuvat lähinnä keskusta-alueelle. Alakeskuksissa tyhjentyneitä liiketiloja on vain hyvin vähän.

Keskustan kaupallisessa rakenteessa tapahtunut muutos 2013 - 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

Keskustassa kaupallinen rakenne on muuttunut eniten toimijamuutosten myötä. Toimialamuutoksia on tapahtunut tasaisesti ympäri keskustaa. Keskustaan on tullut kohtaisen paljon uutta tyhjää liiketilaa. Kävelykeskustassa on pari suurta toimijaa lopettanut toimintansa (Seppälä ja Anttila) eikä näihin tiloihin ole läytynyt uutta käyttäjää. Tämä näkyy keskustan kaupallisessa rakenteessa tyhjän tilan määrän suurena kasvuna. Myös Kolmikulman kauppakeskuksessa on poikkeuksellisen paljon tyhjää liiketilaa, mikä heikentää kauppakeskuksen vetovoimaa. Muutoin tyhjentyneitä tiloja on tasaisesti keskusta-alueella, joten tyhjät liiketilat eivät vaikuta erityisen merkittävästi kaupalliseen kokonaisilmeeseen keskustassa. Osa keskustan tyhjentyneistä tiloista on tällä hetkellä remontissa tai menossa remonttiin, eli näiltä osin tilanne on muuttumassa, kun tilat saadaan uudelleen käyttöön. Tyhjiä liiketiloja on myös täyttynyt, mm. Kauppakulman aikaisemmin tyhjään kiinteistöön on sijoittunut Halonen, mikä on hyvä parannus erityisesti Väinönkadun vetovoiman kannalta. Uutta liiketilaa on keskustaan rakentunut vähäisesti Harjukadun uuteen asuinkortteliin sekä Vapaudenkadulle postin entiselle pysäköintipaikalle uuden asuintalon kivijalkaan.

12/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Keljon (yläkuva) sekä Seppälän, Seppälänkankaan ja Tourulan rakenteessa tapahtunut muutos 2013-2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus, Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

13/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Suuressa osassa kaupan alakeskuksista on neljässä vuodessa tapahtunut liiketilojen muutoksia kohtalaisen vähän. Keljossa, Seppälänkankaalla, Tourulassa, Palokassa ja Kirrissä on tapahtunut lähinnä toimialamuutoksia. Yksittäisiä hypermarkettien etumyymälöitä on tyhjentynyt. Palokkaan on rakentunut Lidl ja Seppälänkankalle Ramirentin toimitilat. Alakeskuksista suurin kaupan kehittyminen on tapahtunut Seppälässä. Seppälään on rakentunut uusi Prisma sekä Ikean noutopiste. Alue on edelleen kehittymässä Kauppakeskus Sepän rakentamisen myötä. Nyt Sepässä on jo auennut urheiluliike XXL, koko kauppakeskus avautuu syksyllä 2017. Kauppakeskukseen tulee kaiken kaikkiaan uusia liikkeitä yli 50, joista suuri osa on ns. keskustatoimijoita. Osalla uusista liikkeistä on toimipiste myös keskustassa, mutta kauppakeskukseen tulee myös Jyväskylässä uusia liikkeitä. Kokonaisuudessaan kauppakeskuksessa on pinta-alaa 24.000 k-m2. Kauppakeskuksen pohjoispuolelle on lisäksi rakentumassa uutta tilaa erikoiskaupalle ja palveluille yhteensä noin 10.000 k-m2. Hankkeiden myötä Seppälän alueen liikepinta-ala kasvaa ohi keskustan pinta-alan.

Palokan ja Kirrin kaupallisessa rakenteessa tapahtunut muutos 2013 - 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

14/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Vaajakosken kaupallisessa rakenteessa tapahtunut muutos 2013 - 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

3.2. Keskustan ja alakeskusten kaupallinen rakenne 2013 ja 2017 Keskustan liikepinta-alassa on tapahtunut kahtalaisia muutoksia. Suurin osa muutoksista kohdistuu kävelykeskustaan. Tavaratalokaupan pinta-ala on keskustassa vähentynyt Anttilan lopettamisen sekä Sokoksen tavaratalokaupan pienentymisen myötä. Sokoksen tavaratalokaupan tilalle ollaan rakentamassa Sokkarin kauppakeskusta ja tavaratalon neliöitä on jaettu erikoiskaupoille ja muotikaupalle. Muotikaupan pinta-ala onkin keskustassa kasvanut. Kauppakulman tyhjään tilaan on tullut Halonen ja Halosen vanhaan tilaan on siirtynyt H&M. Kokonaisuudessaan tyhjien liiketilojen määrä on kävelykeskustassa kasvanut. Pankkien ja tilaa vaativan kaupan pinta-ala on keskustassa pienentynyt. Vuonna 2013 keskustassa oli vielä Gigantti, mutta nyt sen tilalle on tullut Halonen. Tällä hetkellä keskustassa ei ole juurikaan tilaa vaativaa kauppaa, vaan se keskittyy kaupan alueille keskustan ulkopuolella. Ravintola- ja kahvilatoiminnan pinta-ala on nyt säilynyt ennallaan, vaikkakin sisällössä on tapahtunut laadullista uudistumista. Ravintola ja kahvilatoiminnan kasvu Jyväkylässä ajoittui 2000-luvun alkuun. Yläkaupungissa ja keskustan reuna-alueilla kaupallinen rakenne on säilynyt vakaana. Yläkaupungissa on erikoiskaupan määrä hienoisesti laskenut, mutta kaupallisten palveluiden kasvanut, mikä on yleinen trendi keskustoissa ja erityisesti kaupallisen ytimen reunoilla. Muualla Jyväskylän keskustan reuna-alueilla ei erikoiskaupan määrän vähentymistä ole tapahtunut, koska erikoiskauppoja on alueella jo valmiiksi hyvin vähän.

15/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Päivittäistavarakauppa

Kävelykeskusta 2017

Tavaratalokauppa Kävelykeskusta 2013

Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Yläkaupunki 2017

Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa

Yläkaupunki 2013

Pankit, vakuutus, posti Keskustan reunat 2017

Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli

Keskustan reunat 2013

Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot

Keskusta 2017

Muu käyttö Keskusta 2013

Tyhjä liiketila 0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

m2

Jyväskylän keskustan liikepinta-alat 2013 ja 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus, 2013 ja 2017

Alakeskusten kaupallinen rakenne on neljässä vuodessa muuttunut kohtalaisen vähäisesti. Suurimpana keskustaan vaikuttavana muutoksena näkyy muotikaupan hienoinen väheneminen. Tavaratalokaupan pinta-ala on myös vähentynyt lukuun ottamatta Seppälän aluetta, jonne on rakentunut uusi Prisma. Seppälän alueella myös keskustahakuisen erikoiskaupan pinta-ala on hieman kasvanut. Päivittäistavarakauppaa on tullut lisää alakeskuksiin Palokan Lidlin myötä. Tilaa vaativassa kaupassa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia, mutta osa aikaisemmin kuluttajapalveluiden käytössä olevista tiloista on muuttunut muuhun yritystoimintaan (tukkukauppa, varasto yms.). Paikalliskeskuksista Vaajakoskella on kaupan pinta-ala kasvanut uuden S-marketin myötä. S-marketin uuteen Vaajalan kiinteistöön on sijoittunut myös muita kaupallisia palveluita. Syksyllä 2017 kaupallinen rakenne tulee muuttumaan erityisesti Seppälässä, kun alueelle rakentuu Kauppakeskus Seppä. Keskustahakuisen kaupan ja palveluiden pinta-ala kasvanee noin 19.000 kerrosneliömetrillä. Osa toimijoista voi olla muualta Seppälän alueelta kauppakeskukseen siirtyviä, mutta suurin osa on uusia. Myös keskustasta tulee toimijoita uuteen kauppakeskukseen, mutta suurin osa näistä jättää toimintansa myös keskustaan. Seppään siirtynee toimijoita myös muista alakeskuksista, mm. Keljosta muotiliike Aleksi 13. Kauppakeskuksen lisäksi Seppälän tarjonta kasvaa kauppakeskuksen pohjoispuolelle sijoittuvan uuden liikekiinteistön myötä. Kiinteistöön sijoittuu mm. kaupallisia palveluita (lääkärikeskus ja leikkimaa) sekä viihde-elektroniikkakauppa Gigantti, joka siirtyy muualta Seppälästä uuteen liiketilaan.

16/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Keljo 2017

Päivittäistavarakauppa

Keljo 2013

Tavaratalokauppa

Tourula 2017

Muotikauppa

Tourula 2013 Seppälä 2017

Terveydenhoitokauppa

Seppälä 2013

Erikoiskauppa

Seppälänkangas 2017

Tilaa vaativa kauppa

Seppälänkangas 2013

Pankit, vakuutus, posti

Palokka 2017

Palveluyritykset

Palokka 2013 Kirri 2017

Ravintolat, kahvilat

Kirri 2013

Käytetyn tavaran kauppa

Palokan keskusta 2017

Autokauppa ja huoltamot

Palokan keskusta 2013

Muu käyttö

Vaajakoski 2017

Tyhjä liiketila

Vaajakoski 2013 0

20 000

40 000

60 000

80 000

Jyväskylän alakeskusten liikepinta-alat 2013 ja 2017 Lähde: WSP/Santasalo kartoitus, 2013 ja 2017

17/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

100 000

120 000

140 000

m2

4. KAUPAN JA PALVELUIDEN KEHITYS JYVÄSKYLÄSSÄ Hyvässä markkinatilanteessa kauppa ja palvelut pystyvät laajentamaan toimintaansa, mikä näkyy kaupunkien keskustoissa kilpailuna hyvistä kauppapaikoista. Kun kaupan tarjonta kasvaa, kaupunkien keskustojen vetovoima kauppapaikkoina vahvistuu. Kauppa laajentaa toimintaansa myös keskustojen ulkopuolella, mikä luo uhkakuvia kaupan toimintojen siirtymisestä pois keskustoista. Jyväskylässä markkinoiden riittävä suuruus ja kaupan toimialojen erilaisuus takaavat kuitenkin sen, että keskustassa on oma markkinapaikka suurimmalle osalle kaupoista ja palvelualan yrityksistä. Kaupan ja palveluiden markkinatilanteeseen vaikuttavat niin yleinen talouskehitys kuin kaupan rakenteelliset muutokset. Vuoden 2008 jälkeen kaupan kehitykseen on vaikuttanut taantuma, joka on pysäyttänyt kaupan pitkään jatkuneen kasvun. Sen lisäksi asioinnissa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet eri toimialojen kehitykseen suuressa määrin. Jotkut ovat hyötyneet ja jotkut menettäneet markkinoita. Kaupan ja keskeisten palveluiden kehitystä Jyväskylän kaupungissa on analysoitu Tilastokeskuksen alueellisen yritystilaston ja liikevaihtokuvaajien avulla. Kehitystä on verrattu Suomessa toteutuneeseen kehitykseen. Jyväskylän ja koko Suomen kaupan kehitystä on tarkasteltu siten, että vuoden 2008 tilannetta on kuvattu indeksillä 100. Sen jälkeen on seurattu, miten Jyväskylän ja koko Suomen vähittäiskauppa on kehittynyt. Koko vähittäiskaupan kehitys on Jyväskylässä aika hyvin seurannut koko valtakunnan kehitystä. Vähittäiskauppa kasvoi melko tasaisesti vuoteen 2012 asti, ja sen jälkeen kauppa ei moneen vuoteen ole kasvanut. Vuoden 2017 alun liikevaihdon kehityksen perusteella voidaan olettaa, että kauppa monen vuoden hiljaiselon jälkeen olisi nyt hieman kasvussa. Myös Jyväskylässä voidaan olettaa, että kauppa kasvaa vuoden 2017 aikana.

Vähittäiskaupan kehitys Suomessa ja Jyväskylässä 2008-2015 ja ennuste 2016-2017/05 Ind. 100 = 2008 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2008

2009

2010 Jyväskylä vk lv

2011

2012

Suomi vk lv

2013

2014

Jyväskylä vk tp

2015

2016E

2017E

Suomi vk tp

Lähde: Tilastokeskus yritystilasto, liikevaihtokuvaajat

Kaupan toimipaikkojen määrä on vuoden 2008 jälkeen ollut laskeva. Jyväskylässä kaupan toimipaikkojen määrä on myös laskenut, mutta ei niin nopeasti kuin Suomessa yleensä. Ennuste on, että Jyväskylän kauppojen määrä pysynee kutakuinkin nykyisellä tasolla.

18/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Jyväskylän kaupan kehitystä tarkasteltiin myös keskeisten kaupan toimialojen kannalta. Päivittäistavarakauppa suurimpana kaupan toimialana vaikuttaa vahvimmin koko vähittäiskaupan kehityskuvaan. Päivittäistavarakauppa on ainoa kaupan ala, joka on Jyväskylässä selvästi kasvanut myös taantuman aikana. Vasta parin viime vuoden aikana myynnin kasvu on tasaantunut. Tavaratalokaupassa on Jyväskylässä ollut suuria vaihteluita. Vuoden 2013 myynnin laskujen jälkeen tavaratalokauppa näyttäisi tasoittuvan, mutta se jää yhä vuoden 2008 myynnin tasosta.

Vähittäiskaupan toimialojen liikevaihdon kehitys Jyväskylässä 2008-2015 ja ennuste 2016-2017/05 Ind. 100 =2008 140

130

120

110

100

90

80 2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016E

Autokauppa

Vähittäiskauppa

Päivittäistavarakauppa

Tavaratalokauppa

Muotikauppa

Keskustan erikoiskauppa

Tekninen erikoiskauppa

Ravintolat ja kahvilat

2017E

Keskustan kannalta keskeiset toimialat ovat keskustan erikoiskaupat ja muotikauppa. Niiden kehitys on ollut lievästi positiivinen tarkastelujakson alussa, mutta sen jälkeen kehitys on pysähtynyt ja myynnin taso on säilynyt ennallaan. Muotikaupan viimeaikainen kehitys on nyt kääntymässä hienoiseen laskuun, vaikka muilla kaupan aloilla viime vuodet kehitys on jo kääntynyt pieneen kasvuun.

Muotikaupan kehitys Jyväskylässä 2008-2015 ja ennuste 2016-2017/05 Ind. 100 = 2008 115

110

105

100

JKL muoti € JKL toimipaikat

95

Suomi ka €

90

85

80

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016E

2017E

19/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Keskustahakuisen erikoiskaupan merkitys Jyväskylän keskustassa on merkittävä. Kauppoja on lukumääräisesti paljon ja niiden vakaa kehitys vakauttaa myös keskustan taloudellista tilaa. Näiden toimintojen kehitys on taantumasta huolimatta ollut koko ajan hienoisessa kasvussa ja vuoden 2013 notkahduksen jälkeen kehitys näyttäisi nyt taas kääntyvän kasvuun. Valtakunnallisestikin keskustahakuisten alojen kehitys näyttää olevan selvässä kasvussa viime vuosina.

Keskustan erikoiskaupan toimipaikkojen ja liikevaihdon kehitys 2008 - 2015 ja ennuste 2016-2017/05 Ind. 100 = 2008 120

115

110

105

100

JKL Kes kustan ek € JKL toimipaikat Suomi ka €

95

90

85

80

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016E

2017E

Keskustan kannalta myös ravintola- ja kahvilapalveluiden menestyminen on kaupallista toimintaa vakauttava tekijä. Ravintolatoiminta on Jyväskylässä kehittynyt hyvin ja myynnin kehitys on kutakuinkin noudattanut valtakunnan yleistä kehitystä. Kasvua on ollut kymmenessä vuodessa vajaa 30 %, mikä kertoo myös kulutuksessa tapahtuneessa muutoksessa. Kehitys näyttäisi ennusteen mukaan jatkuvan yhtä positiivisesti. Kun ravintoloiden ja kahviloiden määrä ei näytä nyt voimakkaasti kasvavan, kasvu tulee siten suurelta osin olevien toimijoiden myynnin kasvusta.

Ravintoloiden ja kahviloiden liikevaihdon kehitys Jyväskylässä 2008 - 2015 ja ennuste 2016-2017/05 Ind. 100 = 2008 135 130 125 120 115 JKL ravint € JKL toimipaikat

110

Suomi ka €

105 100 95 90

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016E

2017E

Kaupan ja palveluiden kehityskuva näyttää nyt varsin hyvältä Jyväskylän keskustan kannalta. Taantuman aiheuttama kasvun hidastuminen ja pysähtyminen näyttävät lähivuosina kääntyvän maltilliseen kasvuun. Myös asukasmäärän kasvu vaikuttaa tähän positiivisesti. Kasvu mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen sekä edesauttaa kaupallisten toimijoiden osallistumista Jyväskylän keskustan kehittämiseen viimevuosia paremmin.

20/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

5. KESKUSTAN TOIMINNALLISET KESKITTYMÄT Jyväskylän keskusta jakautuu useaan kaupallisesti erilaiseen alueeseen. Kaupallisesti intensiivisiä keskittymiä ja alueita ovat Kauppakatu kävelykatuosuudeltaan, kävelykadulle rajoittuvat keskeiset korttelit ja poikkikadut ja erityyppisesti yläkaupunki. Kaikki niillä on omaleimainen kaupallinen rakenne ja toiminnallinen profiili. Tässä työssä on tutkittu tarkemmin viittä kauppakatua ja kolmea korttelikokonaisuutta, jotka kaikki toimivat myös kortteleiden läpikulkevina sisäisinä kauppakatuina. Osa kaduista ja kortteleista ovat jo tällä hetkellä kaupalliselta toiminnaltaan vahvoja, mutta kehittämällä niitä edelleen saadaan keskustaan lisää toimeliaisuutta ja kaupallista vahvuutta.

Selvityksessä tarkemmin tutkitut kauppakadut ja korttelit sekä niihin rajoittuvat liiketilat

5.1. Kauppakatujen ja korttelien kaupallinen rakenne ja toimivuus Kauppakatuja ja kortteleita analysoitiin ensin niiden kaupallisen rakenteen perusteella. Katuja tarkasteltaessa mukana ovat vain katuun rajoittuvat liiketilat eli katutason myymälät. Kortteleita tutkittiin sen sijaan kokonaisuutenaan, koska sisäiset yhteydet kulkevat kortteleissa useiden kerrosten läpi. Vahvoilla kauppakaduilla kaupallinen rakenne on tyypillisesti monipuolinen painottuen muotiin ja lifestyleen, kun taas tiettyyn toimintaan profiloiduilla kaduilla kaupallinen rakenne painottuu kyseiseen toimialaan. Kadun tai korttelin profilointiin ei riitä yksin tietty toimiala, vaan siihen sisältyy myös toiminnan laatu ja sisältö. Tutkituista kaduista monipuolisin on kaupalliselta rakenteeltaan Kauppakatu, jonne keskittyy koko keskustan kaupallinen ydintarjonta. Kauppakadulle aukeavat myös kaikki tutkittavat korttelit sekä suurin osa tutkituista kaduista, vaikkei näitä liiketilatarkastelussa olekaan mukana. Kauppakatu on kaupalliselta toiminnaltaan ylivoimaisesti vahvin toiminnallinen keskittymä Jyväskylässä. Kävelykatu tekee kadusta vetovoimaisen ja viihtyisän kauppakadun. Kadun toimijat avautuvat katutilaan tasaisesti ja näyteikkunat luovat vetovoimaa koko kävelykatuosuudella. Kadulla ei ole toiminnallisuutta heikentäviä katkoksia kaupallisessa rakenteessa, vaikkakin Sokkarin arkadi ja Torikeskuksen edessä oleva porrasratkaisu etäännyttävät liikkeitä katutilasta.

21/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Päivittäistavarakauppa

Kauppakatu

Tavaratalokauppa Väinönkatu

Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Aren aukio

Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa

Yläkaupunki

Pankit, vakuutus, posti Asema‐aukio

Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli

Forum

Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot

Kauppalaiskortteli

Muu käyttö Sokkari

Tyhjä liiketila 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

lkm

Kauppakatujen ja kortteleiden liiketilojen lukumäärä 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017

Päivittäistavarakauppa

Kauppakatu

Tavaratalokauppa Väinönkatu

Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Aren aukio

Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa

Yläkaupunki

Pankit, vakuutus, posti Asema‐aukio

Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli

Forum

Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot

Kauppalaiskortteli

Muu käyttö Sokkari

Tyhjä liiketila 0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

m2

Kauppakatujen ja kortteleiden liiketilojen pinta-ala 2017 Lähde: WSP kartoitus, kesäkuu 2017

Aren aukion ja Kauppakadun loppupään kaupallinen toiminta painottuu vahvasti ravintolatoimintaan. Alueella on jonkin verran tyhjiä liiketiloja ja vain vähäisesti kauppaa. Terassit luovat elämää kadulle, mutta näyteikkunoiden määrä jää vähäiseksi. Aukion reunat jäävät jo hieman syrjään kaupallisen toiminnan keskipisteestä ja osa toimijoista onkin enemmän keskustan reuna-alueen toimin-

22/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

toja. Aukioon rajoittuu Väinönkeskus, josta löytyy kulku Väinönkadulle. Aren aukio päättyy Kolmikulman kauppakeskukseen, joka ei ole mukana tarkastelussa, koska se eroaa kaupalliselta profiililtaan selvästi Aren aukion toiminnasta.

Aren aukion jatkuu tarkastelussa Kauppakadulle ja alue on yksi kaupungin ravintolakeskittymistä. Väinönkadulla Kauppakulman kiinteistön julkisivussa voisi olla enemmän aukeavia ovia.

Väinönkatu ei tällä hetkellä ole kaupalliselta toiminnaltaan kovin vilkas. Kadulla on liiketiloja lukumääräisesti vähän suhteessa kadun pituuteen, mikä heikentää kadun kaupallista intensiivisyyttä. Kauppatorin puoleinen pää on kaupallisesti intensiivisempi, mutta aseman puoleisessa päässä on toimintaa vähäisesti. Halosen pitkä ikkunatila tuo osin elävyyttä katutilaan, mutta vähäinen ovien määrä heikentää toimivuutta. Myös arkadiratkaisu kadun toisella puolella heikentää liikkeiden näkyvyyttä katutilaan. Kaupalliselta rakenteeltaan katu painottuu tyypillisen keskustan kauppakadun mukaisesti muotiin ja ravintolapalveluihin, mikä antaa hyvät lähtökohdat kadun toiminnallisuuden kehittämisessä. Yläkaupungissa kaupallinen rakenne eroaa selvästi kävelykeskustan kaupallisesta rakenteesta. Yläkaupungin tarjonta painottuu kaupallisiin palveluihin mukaan lukien kahvila- ja ravintolapalvelut. Lisäksi kadulla on paljon liiketiloja muussa kuin kaupallisessa käytössä. Kadulla on vain vähäisesti erikoiskauppaa. Kadulla palvelutiheys on suuri, kadulla on lukumääräisesti hyvin paljon liiketiloja, ovia ja näyteikkunoita. Kävelykadun puoleisessa päässä puiston kohdalla kaupallisuus jää vajaaksi, koska liiketilaa on vain toisella puolella katua. Myös taidemuseo tuo katkon kaupalliseen rakenteeseen, mutta luonteeltaan taidemuseo sopii hyvin kadun boheemin luonteen rinnalla.

Yläkaupungissa on lukuisia erikoistuneita toimijoita.

23/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Asema-aukio ei ole vielä tällä hetkellä kaupalliselta rakenteeltaan vahva. Alueella on vain hyvin vähäisesti kauppaa ja kaupallinen rakenne painottuu vahvasti kahvila- ja ravintolatoiminaan. Toimintojen hajanaisuus ja aukiolle sijoittuva pysäköintialue vaikuttavat siihen, ettei alueesta muodostu yhtenäistä toiminnallista keskittymää. Asema-aukion kehittäminen kauppatoritoiminnalle tulee muuttamaan aukion kaupallista luonnetta ja tarjoaa uudenlaisen alustan liiketoiminnalle, johon kahvilaja ravintolatoiminta helposti sopivat. Kauppakatuun rajoittuvat kauppakeskuskorttelit tarjoavat vaihtoehtoisen kulkureitin katutilalle. Forum ja Kauppalaiskortteli ovat kaupalliselta rakenteeltaan hyvin lähellä toisiaan. Kortteleissa on sekä lukumääräisesti että pinta-alallisesti hyvin paljon kaupallista tarjontaa. Molempiin on keskittynyt keskustahakuisia toimintoja, muotikauppaa, ravintola- ja kahvilapalveluita sekä erikoiskauppaa. Molemmissa on myös jonkin verran kaupallisia palveluita sekä tyhjiä liiketiloja.

Asema-aukion laidoilla on mielenkiintoisia kahviloita. Myös Forum aukeaa Asema-aukion suuntaan.

Toiminnalliselta rakenteeltaan Forum ja Kauppalaiskortteli ovat kuitenkin erilaisia. Forum on selkeä kauppakeskus, joka rakentuu kauppakeskusmaisesti yhtenä kokonaisuutena. Keskuksessa on sisäisisä yhteyksiä ja kauppakeskusaukioita, ja kulku ohjautuu kohtalaisen luontevasti Vapaudenkadulta Kauppakadulle. Kauppalaiskortteli muodostuu useista omistajista, eikä korttelista muodostu yhtenäistä kaupallista kokonaisuutta. Korttelissa on useita erityyppisiä toiminnallisia keskittymiä ja sisäiset yhteydet ovat varsin sekavia, mikä heikentää korttelin kaupallista toimivuutta. Sokkarin kauppakeskus on vastikään rakentunut Sokos-tavaratalosta kauppakeskukseksi. Osin rakentuminen on vielä käynnissä, yläkerroksen kaikki liiketilat eivät ole vielä valmiina palvelemaan asiakkaita. Sokkarin liiketilamäärä jää Forumia tai Kauppalaiskorttelia pienemmäksi, mutta kaupan pintaalaa korttelissa on jopa enemmän. Sokkariin keskittyy useita pinta-alaltaan suuria toimijoita kuten Sokos, Mark & Spencer, Mestarin herkku, Clas Ohlson ja Stadium. Kaupallinen rakenne painottuu tavaratalokauppaan, päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan. Lähes kaikki toimijat kauppakeskuksessa liittyvät kuitenkin muotiin ja lifestyleen, joita täydentävät kahvila- ja ravintolapalvelut. Keskuksen tarjonta on näin ollen kaikkein tyypillisintä kävelykeskustatarjontaa. Laadukas monipuolinen päivittäistavarakauppa tuo kortteliin vielä sellaisen lisäyksen, jota ei keskustassa muualla ole. Keskuksen sisäiset kauppakadut ovat selkeitä ja liikkeet avautuvat tilaan hienosti. Sisäinen yhteyskin tuntuu toimivan luontevasti, vaikka se kulkeekin niin henkisesti kuin fyysisesti tavaratalon läpi.

24/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

5.2. Kaupallinen toimivuus -mittaristo Kaupallista rakenneanalyysia täydennetään analysoimalla katujen ja korttelien kaupallista toimivuutta ja profiilia. Tutkittavat kadut ja korttelit ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja niillä on erilaisia vahvuuksia. Nykytilalla ja tarjolla olevilla potentiaaleilla on merkitystä keskustan kaupallisessa kehittämisessä. Kaupallinen tarjonta mahdollistaa asioinnin ja kaupallisuus tekee kadusta intensiivisen. Toimivuutta vahvistavat tarkoin määritelty kaupallinen profiili ja vetovoimaiset toimijat. Lisäksi miljöön tulee olla viihtyisä ja puoleensavetävä niin, että se kutsuu kuluttamaan ja viettämään aikaa kerta toisensa jälkeen. Parhaimmassa tapauksessa kuluttaja näkee kävely- ja kauppakadun oman olohuoneen jatkeena ja paikkana, johon on helppo tulla, jossa on mukava olla. Ja tämä taas johtaa siihen, että kadulla sijaitsevien yritysten liiketoiminta kasvaa. Kaupallista toimivuutta arvioitaessa tarkastellaan kadun ja korttelin tämänhetkistä tilannetta WSP:n Kaupallinen toimivuus –mittariston avulla. Mittaristo pohjautuu neljälle eri kattomääreelle, jotka ovat Kaupallisuus ja asiointi, Miljöön miellyttävyys, viihtyminen ja elämyksellisyys, Kadun kaupallinen luonne sekä Kadun laatu. Mittaristo rakentuu kaikkiaan 16 eri alamääreestä. Kaupallista toimivuutta on mittaristolla arvioinut neljän asiantuntijan ryhmä, johon kuuluivat kaupan asiantuntijoita ja kaupunkisuunnittelijoita. Palveluvalikoiman laajuus Mitä enemmän on erilaisia toimijoita sitä laajempi palveluvalikoima. Palveluvalikoima tarkoittaa kaikkia niitä liiketiloja, joissa voi kuluttaa kaupallisia palveluita. Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Kauppakadulle on ominaista, että toimijat levittäytyvät ulkotilaan myyntitelineiden tai vaikkapa tuolien ja kukkaistutuksien kanssa. Mitä herätteellisempi julkisivu ja sisääntulo, sitä todennäköisempää on, että kuluttaja astuu sisälle liiketilaan tutkimaan ja tekemään ostoksia, kuluttamaan ja viettämään aikaa.

Kaupallisuus ja asiointi

Liiketilan julkisivut selkeät ja helposti lähestyttäviä Kaupallisesti toimivan kauppakadun yksi perusedellytys on, että rakennuksen julkisivut tukevat kaupallista toimintaa, eli ne on suunniteltu ja ajateltu näyteikkunoiksi sekä ne erottuvat muusta rakennuksesta korostaen kaupallista toimintaa. Helposti lähestyttävä julkisivu on lisäksi esteetön ja näkyy hyvin kauemmaksikin. Mielenkiintoiset näyteikkunat Kauppakadun vahvuus mahdollistaa ikkunashoppailun. Hyvään kauppakatuun kuuluvat näyttävät, mielenkiintoiset ja jatkuvasti uusiutuvat näyteikkunat, joiden eteen voi rauhassa pysähtyä. Ohikulkija vilkaisee ikkunoita keksimäärin noin pari sekuntia, mutta hyvällä ikkunalla voi erottua muista ja pysäyttää pidemmäksikin aikaa. Kiinnostavat näyteikkunat luovat lisäarvoa kävelykadulle, silloin kuin ne toimivat taidegallerian tapaan niin, että niitä mennään varta vasten katsomaan. Näyteikkunat voivat olla passiivisia, suuria seiniä, joissa kuva/tekstipinta on kiinteä eikä vaihdu tai sitten parhaimmillaan muutaman viikon välein vaihtuvia installaatioita. Mahdollisuus ajautua sisälle liiketiloihin Kutsuva julkisivu houkuttaa, mutta moni muukin seikka tulee ottaa huomioon ennen kuin kuluttaja on sisällä liiketilassa. Onko ovi auki kadulle päin? Aukeaako se yleensäkään helposti? Auki olevat ovet sekä automaattisesti aukeavat liukuovet vetävät puoleensa paremmin kuin esimerkiksi liikkeet, jotka sijaitsevat jyrkkien rappusten päässä. Tämä parametri kuvaa sitä todennäköisyyttä, että ohikulkija ikään kuin huomaamatta ajautuu liikkeeseen. Lähinnä tarkastellaan helppoutta astua sisälle. Kadun luettavuus ja navigoitavuus Katu on luettavimmillaan ja hyvin navigoitava, kun se on helposti koettavissa, eli sen eri toimijat ovat vaivatta nähtävissä sekä kuluttajan on helppo hahmottaa, missä mitäkin on, ja missä hän itse sijaitsee sekä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun katu on erittäin luettava ja navigoitava, asiointireitti ja toimijat sen varrella sekä tapahtumat tarkkaan valittuja ja yleiskokemus tältä osin etukäteen suunniteltu. Aina kuitenkaan valmiiksi mietitty lopputulos ei ole paras mahdollinen vaan on hyvä, että kadulla on yllättäviä yksityiskohtia ja, että kävelykatukokemusta rikastuttavat erikoiset juonenkäänteet.

25/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Kadun kaupallinen luonne

Miljöön miellyttävyys, viihtyminen ja elämyksellisyys

Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Kaupan edustalla sijaitsevat penkit tai riittävän leveä jalkakäytävä tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä, vaihtaa kuulumiset ja ihailla vastatehtyjä ostoksia. Toimivan kävelykadun tulee mahdollistaa oleskelu ostoympäristön läheisyydessä. Kuluttajan viihtyminen takaa suuremman todennäköisyyden tehdä ostoksia nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi leveä katutila mahdollistaa muut viihtymistä lisäävät toiminnot, kuten katumuusikot ja taiteilijat. Mahdollisuus kohtaamisille Toimiva kauppakatu tarjoaa monipuolisten palveluiden lomassa paikkoja kohdata ja viettää aikaa hieman kauemminkin ja suuremmalla porukalla; sunnuntaipäiväkahvit ystävän kanssa tai vaikka drinkit työkavereiden seurassa työpäivän jälkeen. Miellyttävä äänimaailma Kauppakadulle tyypillistä on sen rauhaisuus ja metelittömyys. Yksikin tontille ajava auto voi pilata kaiken. Äänilähteet tulevat ihmisten toiminnasta (puhe, hengitys, kävely jne.). Katumuusikot ja liikkeistä kadulle ulottuva musiikki ovat sen sijaan yleensä positiivisia tunnelman luojia. Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Rauhaisalla kävelyllä tarkoitetaan, että kadulla on riittävästi tilaa ja että ihmisvilinä ei rajoita kävelyä. Askelnopeus on myös tavallista kävelytahtia hitaampi, jolloin syntyy rauhaisa kiireetön tunnelma. Toki ihmismäärä on myös suoraan verrannollinen kadun kiinnostavuuteen; kaupallisesti toimiva katu – paljon ihmisiä. Mutta tällöin asiointikokemus on ennalta suunniteltu niin, ettei ruuhkatilanteita pääse syntymään (riittävän leveä jalkakäytävä, istumismahdollisuudet, ym. ajanvietto- ja kohtauspaikat). Kuluttaja voi valita ns. fast-linen ja slow-linen välillä, eli haluaako hän vain ohittaa ja siirtyä seuraavaan kohteeseen vai pysähtyä ja viettää aikaa.

Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kadun kaupallinen vetovoimaisuus syntyy tunnetuista yrityksistä tai brändeistä ja ankkuriliikkeistä. Lisäksi pienet erikoisliikkeet ja muut ei-ketjuuntuneet toimijat voivat erilaisuutensa ansiosta toimia vetovoimatekijöinä siinä missä suuret kansainväliset merkitkin. Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Kaupallisesti selkeästi profiloitunut alue on mielenkiintoinen ja kutsuu kuluttajia tehokkaammin. Sitä on sujuvampi markkinoida yhtenä kokonaisuutena, kun sen toimijat tukevat toinen toistaan. Selkeällä profiililla on helpompi erottautua muista kilpailevista ostosalueista. Tiettyjen toimijoiden keskittyminen luo lisäarvoa kuluttajalle. Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Omaleimaisuus syntyy yksittäisistä, pienemmistä toimijoista, jotka uskaltavat olla erilaisia kuin muut ja tarjota uudenlaisia tuotteita ja palveluita.

Kadun laatu

Kunto Missä kunnossa katu on? Yllättävät kuopat ja epätasaisuudet sekä pinnan kulumiset, jalan alla muljahtelevat noppakivet, kompastusvaaran aiheuttavat katukivetyksen läpi tunkeilevat puun juuret jne. Onko kadun kunto riittävä mahdollistamaan miellyttävän asiointikokemuksen? Vai toimiiko kadun kunto esteenä kaupallisuudelle?

Esteettömyys Pääseekö liikkeisiin vaivatta pyörätuolilla, lastenvaunuilla, jalkapaketissa jne? Onko portaiden lisäksi liuskat, hissi tms? Ohjataanko palveluiden luo myös näköesteisiä? Aukeavatko ovet vaivatta ja helposti? Onko sisäänkäynti, liikkeen edusta tarpeeksi tilava, voiko eteen jättää lastenrattaat yms.?

Suoja Onko kaupallinen asiointi mukavaa ja helppoa säällä kuin säällä? Löytyykö sadesuojaa? Pääseekö lumipyryltä suojaan jonnekin? Paahtaako aurinko ikävästi vieden kaiken energian?

26/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Yleiskuva keskustan kauppakatujen ja kortteleiden kaupallisesta toimivuudesta on saatu laskemalla keskiarvo kunkin mittariston neljän kattomääreen alaparametrien arvosanoista. Mittariston avulla esitetään kaupallisen toimivuuden yleiskuva ja seuraavassa luvussa tarkemmin kunkin tutkittavan kadun ja korttelin toimivuus tarkempien edellä kuvattujen osatekijöiden kautta. Kaikki alaparametrit eivät kuvaa toimivuutta absoluuttisesti hyvänä tai huonona, mutta kukin tekijä vaikuttaa kadun tai korttelin kaupalliseen profiiliin. Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen tuo kaupallista luonnetta tietyille alueille, mutta sen vastakohta eli tavanomaisuus ei ole välttämättä huono asia. Kaupallinen toimivuus korostuu Jyväskylässä erityisesti Kauppakadulla sekä suurelta osin myös kauppakeskuksissa. Kauppakatu on vahva kävelykatuun nojautuva kauppakatu, jossa kaupallisuus ja asiointi, miljöö, kadun laatu ja kaupallinen luonne näyttäytyvät hyvällä tasolla. Väinönkadulla kaupallisuus hakee vielä muotoaan ja Asema-aukiolla kaupallinen toimivuus ei toteudu. Molemmat ovat kehittämisen alla olevia kohteita Jyväskylässä ja siihen on hyvät lähtökohdat. Aren aukiolla kaupallisuus painottuu ravintolapalveluihin ja siltä osin alue on kaupallisesti toimiva. Kadun laadun osalta liikkeiden esteettömyyden laatu pudottaa arvosanaa. Yläkaupunki on kaupallisesti omaleimainen ja toimiva, vaikkakin erilainen kuin Kauppakadun kävelykatuosuus. Yläkaupungissa pihakadun väliaikainen ratkaisu pudottaa laatupisteitä perinteisen liikennekadun pinnan ja jalkakäytävien reunakivien takia. Lisäksi kivijalkaliikkeisiin pääsy on yleisesti ottaen vaikeampaa esteettömyyden kannalta, sillä liiketilojen portaat ja kapeat sisäänkäynnit voivat olla esteenä joillekin kuluttajaryhmille. Yläkaupunki on myös vaikeammin shoppailtavissa, mikäli lunta pyryttää tai sataa kaatamalla; suojaa, katosta yms. löytyy kadun varrelta harvakseltaan. Kortteleiden kaupallinen toimivuus näyttää hyvältä keskitetysti omistetuissa kauppakeskuksissa Forumissa ja Sokkarissa. Sokkarissa kaupallinen luonne ei kuitenkaan korostu, koska keskus ei ole omaleimainen tai erilainen, vaan sinne sijoittuu ainoastaan kauppakeskuksiin tyypillisesti sijoittuvia ketjuliikkeitä. Sama tekijä alentaa myös Forumin kaupallista luonnetta. Kauppalaiskorttelissa kaupallisuus ja asiointi sekä miljöö jäävät heikommiksi kuin varsinaisten kauppakeskusten johtuen suurelta osin korttelin sekavuudesta. Selkeän profiilin puuttuminen vaikuttaa myös Kauppalaiskorttelin kaupalliseen luonteeseen. Kauppalaiskorttelissa energia kuluu kuluttajalta sokkeloisista käytävistä selviämiseen, kun taas muissa ostoskeskuksissa voi helpommin keskittyä ja nauttia itse shoppailusta. Kauppalaiskorttelissa voisi myös olla enemmän ”maksutonta” yleistä istuskelutilaa kuten Forumissa ja Sokkarissa, jolloin viihtyminen lisääntyisi ja sitä kautta kuluttaminen kasvaisi.

27/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Kauppakatujen ja kortteleiden kaupallinen toimivuus 5

4

3

2

1

0 Kauppakatu

Väinönkatu

Aren aukio

Yläkaupunki

Asema‐aukio

Forum

Kauppalaiskortteli

Sokkari

Kaupallisuus ja asiointi Miljoon miellyttävyys, viityminen ja elämyksellisyys Kadun/korttelin kaupallinen luonne Kadun/korttelin laatu

Luvussa 6 esitetään katu- ja korttelikohtaisesti mittariston alaparametrien arvosteluperusteet. Samalla hahmotetaan kaduille ja kortteleille kaupallinen profiili, joka pohjautuu kaupalliseen rakenteeseen, kadun kaupalliseen toimivuuteen sekä toimijoiden ja katuilmeen luomaan yleistunnelmaan.

28/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6. KAUPPAKATUJEN KAUPALLINEN PROFIILI Kun kadulle määritellään kaupallinen profiili, se saa ikään kuin oman persoonansa ja tarinan. Tämä tarina toimii käsikirjoituksena, kun katua kehitetään jatkossa sekä auttaa myös löytämään uusia samaan profiiliin sopivia vuokralaisia kadun varrella sijaitseviin kiinteistöihin. Kadun vetovoimaisuus kasvaa, kun se on kokonaisuudessaan suunniteltu oma elämys. Sen varrella ovat niin myymälät kuin palvelut, jotka tukevat saumattomasti toisiaan yhteisen nimittäjän niitä yhdistäessä. Kuluttajan kannalta asiointi on mutkattomampaa ja miellyttävämpää selkeässä ympäristössä, joka on ennalta suunniteltu häntä varten. Profiilit perustuvat kadun, alueen tai korttelin vetovoimatekijöiden tunnistamiseen. Näistä voimatekijöistä syntyy kilpailuetu verrattuna muihin keskustan katuihin ja alueisiin. Selkeästi profiloitu katu luo kuluttajalle sekä kiinteistön omistajille ja vuokralaisille lisäarvoa.

Yläkaupungissa on pihakadulla luotu omaleimaista katuympäristöä.

29/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.1. Kauppakatu Kauppakatu on Jyväskylän kaupallinen sydän, joka sykkii nopeatempoisesti ohikulkevien kuluttajien sekä shoppailijoiden tahdissa, mutta antaa myös mahdollisuuden hengähtää ja istahtaa alas, kohdata ja fiilistellä. Se on kauppakatu suurella K:lla; täältä löytyy niin päivittäistavarakauppoja kuin erikoisliikkeitä; hyvä valikoima niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin merkkejä - jokaiselle jotain. Shoppailu on mutkatonta säällä kuin säällä sillä useat kauppakeskukset kadun varrella tarjoavat mielenkiintoisia myymälämaailmoita seikkailtavaksi ja toimivatkin sujuvasti kävelykadun lämmitettynä ja katettuna jatkeena. Reilun parin sadan metrin varrella viiden eri kauppakeskuksen sisääntulot houkuttelevat jatkamaan shoppailua. Tawast, Torikeskus, Forum, Sokkari sekä Jyväskeskus yhdessä laajentavat Kauppakadun liikevalikoimaa ja tarjoavat samalla myös kulkuyhteydet muille kaduille keskusta-alueella. Kauppakadun "kompassitori" on suosittu tapahtuma- sekä tapaamispaikka ja ihmisvilinä keskittyykin lähinnä tämän ympärille sekä ostoskeskusten sisääntulojen lähistöille niitä läpikulkukäytävinä käyttävien jyväskyläläisten kiirehtiessä läpi keskusta-alueen. Kadun Kirkkopuiston puoleinen pää on selkeästi rauhaisempi ja hiljaisempi, kun taas Aren aukiota kohti käveltäessä kävelytahti nopeutuu, musiikki kovenee ja ihmisten määrä kasvaa. Kauppakadun Väinönkadun puoleinen pää onkin jo osin ravintolamaailmaa sekä portti yöelämään. Täällä sijaitsee muun muassa eräs nuorison suosiossa oleva yökerho. Muita ajanviettopaikkoja ovat ostoskeskusten lukuisat kahvilat ja ruokapaikat sekä nuorten suosion saavuttanut Jyväskeskuksen elokuvateatteri sekä sen aula ja kadun varrella sijaitseva keilahalli. Jo ikoniksi muodostuneen kahvila Elosen pullan tuoksu viettelee ohikulkijan tarjoten myös suussa sulavien herkkujen lisäksi mukavan miljöön istahtaa alas ja katsella kaupungin vilinää.

Kadun kaupallinen profiili painottuu brändishoppailuun ja elämysoleskeluun

Kauppakadun kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä… Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

30/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

31/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.2. Väinönkatu Väinönkatu on sijainniltaan oiva; Aren aukion sekä Kauppakadun välittömässä läheisyydessä. Kadun selkeä hot spot on Halosen suuri muotitavaratalo, jonka ikkunat ihastuttavat positiivisesti useamman kymmenen metriä. Aseman puoleinen pää on osittain kaupallisesti passiivinen, kaupallisuuden ja liikkeiden lukumäärän kasvaessa Yliopistonkadulle päin siirryttäessä. Kadun nuhjuisuus johtunee meneillään olevasta remontista, ja miellyttävyys paranee varmasti sen valmistuttua. Kadun luonne on hieman pirstaloitunut; pääosin muotia aikuiseen makuun tarjoava Väinönkatu voisi olla kiinnostavampi kohde kokonaisuudessaan, mikäli se saisi tuekseen muutaman nimekkään merkin tai kiinnostavan tekijän Halosen ja Pukumiehen lisäksi luomaan vetovoimaisuutta. Tällä hetkellä useat kadun varrella sijaitsevat pienehköt muotiliikkeet ja putiikit yksilöllisine ja mielenkiintoisine näyteikkunoineen jäävät muun kaupungin shoppailusykkeen varjoon. Väinön keskuksen läpi kuljettaessa kuluttaja tavoittaa helposti Aren aukion, mutta itse sisätila kauppatilana on selkeästi päivitystä vailla. Eikä täten luo nykyisellään lisäarvoa kaupallisen asioinnin näkökulmasta. Väinön raitti ja Torikeskus, josta taas on läpikulku Kauppalaispihalle, on jo astetta verran houkuttelevampi; Pukumiehen ikkunat sekä trendikäs ruokapaikka iPanza kutsuvat siirtymään ylös Kauppalaispihalle, josta löytyy lisää ruokapaikkoja sekä kauneuteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita. Yleisesti ottaen Väinönkatu on faceliftin tarpeessa, mutta erityisesti läpikulkuväylien Väinönkeskuksen ja Väinönraitin sisääntuloja ja julkisivuja tulisi kunnostaa houkuttelevammiksi.

Väinönkadun kaupallinen profiili on muotikatu aikuiseen makuun höystettynä ravintoloilla. Väinönkadun kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

32/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

33/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.3. Aren aukio Aren aukio on kuin pala Lontoon Sohoa. Tunnelma on kansainvälinen kauniiden terassien korostaessa miljöön omaleimaisuutta. Täällä aika pysähtyy; otatko sitten yhden oluen tai syötkö lautallisen pastaa, on kyseinen alue selkeästi hyvän ruoan, juoman ja seuran keskittymä. Aren aukio itsessään kerää porukkaa makunautiskelijoiden lisäksi tapahtumien aikaan sekä toimii melko vilkkaana ohikulkuväylänä, Kolmikulman toimiessa useille kaupungissa asioiville läpikulkureittinä ja keskustan muuhun alueeseen yhdistävänä ostoskeskittymänä. Itsessään kaunis ja juuri remontoitu Kolmikulma tarjoaisi modernin miljöön liiketoiminnalle ja näyttäisi keskittyvän sisustamiseen mutta valitettavasti taitaa silti jäädä sijainniltaan hivenen liian etäälle jyväskyläläisten päivittäisistä totutuista shoppailureiteistä. Aren aukio suihkulähteineen tarjoaa rauhaisan paikan levähdykselle keskellä kaupungin vilinää.

Aren aukio on kaupalliselta profiililtaan hyvän ruoan, juoman ja seuran keskittymä. Aren aukion kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

34/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

35/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.4. Yläkaupunki Olet sitten hippi, hipsteri, opiskelija tai muuten vaan kaupunkikulttuurin harrastaja, tämä katu kutsuu erilaisuudellaan. Kauppakadun loppupää, kuljettaessa yliopistokampukselle päin, kirkkopuistosta alkaen muuttuu taiteelliseksi, erilaiseksi ja jopa ajoittain yllättäväksi. Katutaide luo onnistuneesti Yläkaupungin profiilia boheemina ja vaihtoehtoisena kulutuskeskittymänä. Katu tarjoaa väriterapiaa keskellä harmaata kaupunkirakentamisbetonikulttuuria. Rohkea ote arjen asioihin ja hienosti toteutettuja yksityiskohtia - tätä on kaupunkikulttuurin keidas parhaimmillaan. Kadulla käveleminen on kokonaisuudessaan piristävä kokemus! Pihakatukonsepti ja pyöräilyn korostuminen ovat positiivista ja luovat omaleimaisen luonteen sekä korostaa edelläkävijyyttä. Oma yhteisö facebookissa sekä vuosittainen Yläkaupungin Yö kaupunkifestivaali kertovat, että alueelle on muodostunut selkeä "tykkääjäporukka". Yläkaupungin Kauppakadun pää toimiikin tapahtuma-areenana, jossa vierailevat viihdetaiteilijat ja pop-up shopit vuorotellen. Elämykset ja ajanvietto kuuluvat Yläkaupungin katukuvaan; terassit, penkit, ravintolat ja kahvilat tarjoavat lukuisia paikkoja kohdata tuttuja ja tuntemattomia. Myymälävalikoimassa korostuu luovuus; katukirjoa vahvistavat mm. tatuointiliike, antikvariaatti, käsityökauppa, pyöränkorjausliike ja taidekehystämö. Se mitä ei muualta Jyväskylästä löydy, löytyy Yläkaupungista. Kaipaatpa sitten itsellesi räväyttävää 80-luvun hiuslookia, säväyttävää naamiaisasua, luomupuuvillaisia kesäpaitoja, kotimaista superfoodia tai vaikkapa lapsellesi taidepäiväkotipaikkaa, Yläkaupunki on oikea osoite! Yläkaupungin visualinen yleisilme on hieman rosoinen ja kadulla on havaittavissa kerroksittain tehdyt ulkotilasuunnitelmien toteutukset, mikä on itse asiassa hyvinkin positiivinen asia korostaen tekemisen meininkiä ja kertoen jatkuvasta keskustan uudistamisesta.

Kadun kaupallinen profiili on rohkea ja vaihtoehtoinen kulutuskeskittymä.

Yläkaupungin kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

36/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

37/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.5. Asema-aukio Lähinnä pysäköintitilana toimiva asema-aukio on kadottanut kaupallisuutensa. Hieman piilossa sijaitsee muutama yksittäinen discount-tyylinen vaateliike. Aukion laidalla oleva Jyväskylän eräs arvostetuimmista ravintoloista Figaro ei yksin riitä pelastamaan alueen imagoa. Tila vaatii lisää kaupallisia toimintoja pysyäkseen elävänä ja kaupallisesti merkittävänä kohteena. Aukion liepeiltä löytyvä maineikas Vanha Asemaravintola, kulmilla sijaitseva tunnettu Pannukakkutalo, selkänsä aukiolle kääntävä trendiruokapaikka Taikuri sekä paikallishotelli Milton tuovat lähistölle kuluttajia, joten aukiolla on kyllä potentiaalia profiloitua muun muassa juuri ruokailukeskittymänä. Mikäli aukiosta halutaan kävelykatumaisempi, elävämpi ja elämyksellisempi, on kiinnitettävä huomio muun muassa käveltävyyteen ja katujen ylittämiseen. Nykyisellään suojateitä on vain muutama. Tällä hetkellä hieman hälyinen aukio näyttäisi toimivan moponuorison tapaamispaikkana sekä tavanomaisena parkkialueena.

Asema-aukion kaupallinen profiili suuntautuu tällä hetkellä kevyesti ruokailuun. Asema‐aukion kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

38/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

39/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.6. Forum Forum sijoittuu keskeiselle paikalle Jyväskylän kävelykeskustassa ja toimii myös merkittävänä läpikulkureittinä bussipysäkeiltä Kauppakadulle. Se on ”kauppakeskusmaisin” kaikista keskustan korttelikokonaisuuksista, ja selvästi oma tarkoin brändätty kokonaisuutensa. Selkeä kokonaisilme, jossa päätekijöinä valokuvat ja valomainokset sekä raikas värimaailma luovat energisen perustan ostosten teolle ja viihtymiselle. Palveluvalikoima on laaja, mutta melko tavanomainen. Pääosin ketjuliikkeistä muodostuva ostoskeskittymä puhuttelee menevää kaupunkilaista, trenditietoista henkilöä, joka luottaa tunnettuihin merkkeihin. Täältä löytyy palveluita shoppailijalle ja nuorisolle sekä viihtymispaikkoja perheen pienimmille. Forumin tilat ovat melko sokkeloiset ja monikerroksisuus lisää ohjaamisen tarvetta. Opasteikonografiaa löytyykin jo useasta paikasta, mutta silti selkeyttämistä ja tilankäyttöliittymää voitaisiin vielä kehittää. Vai onko jopa tarkoituksellista, että kuluttaja ”eksyy” viettämään aikaa sekä kuluttamaan ostoskeskuksen palveluita? Elämysoleskeluun liittyvää tarjontaa on melko runsaasti. Ravintola- ja kahvilapalvelut ovat helposti lähestyttäviä ketjupaikkoja. Forum toimii myös päivittäisessä arjessa ei vain sateelta suojaavana läpikulkukäytävänä vaan tarjoaa myös lähikaupan, josta löytyvät pikaostokset töiden jälkeen kotiin lähdettäessä.

Forum on kaupalliselta profiililtaan pirteä, kaupunkilaisolohuone kaiken ikäisille shoppailijoille. Forumin kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

40/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

41/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.7. Kauppalaiskortteli Kauppalaiskortteli sijoittuu keskeiselle paikalle kävelykeskustaan ja toimii läpikulkureittinä Kauppakadulta kauppatorille. Osin kortteli toimii kävelykeskustamaailmassa Kauppakadun puolella ja osin kauppakeskusmaisesti korttelin sisällä. Kauppalaiskortteli muodostuu useasta kauppakeskuksesta ja kaupparaitista, joilla on kaikilla omat nimensä. Vaikka rakkaalla lapsella onkin monta nimeä, on kokonaisuus hankalasti hahmotettavissa, mikä tekeekin korttelista kaupallisesti sekavan eikä kortteli myöskään profiloidu helposti. Ympäristö ei ole shoppailumaailma-henkinen, vaikkakin tarjontaa on runsaasti. Jäävätkö jotkin liikkeet turhaan piiloon? Korttelin vetovoimatekijöinä on useita tunnettuja muotiliikkeitä, ja erityisesti suuri osa keskustan miesten muodista keskittyy tähän kortteliin. Tosin vastapainona korttelissa sijaitsee myös paljon pieniä mielenkiintoisia toimijoita ja erikoiskauppoja sekä omaleimaisia kahviloiden helmiä. Kauniisti remontoidussa sisäpihatilassa, jossa aurinko valaisee kattoikkunoista ja vehreät kukkaistutukset koristavat, voi talvipakkasillakin istua minihameessa. Täällä aika pysähtyy, kiireet karkaavat ja mieli lepää. Ylipäätään Kauppalaiskortteli näyttäisi painottuvan itsensä hemmotteluun, niin kauneuden palveluiden osalta kuin kulinarismin ja muodinkin. Kauppalaiskorttelissa vierähtää helposti vaikka koko päivä. Toisiaan tukevat palvelukokonaisuudet rikastavat shoppailijan päivää tarjoten aina vaan uutta hypisteltävää, nähtävää ja koettavaa. Aamukahvien jälkeen kampaajalle ja kynsistudioon, lounaan jälkeen vaateostoksille ja päivän päätteeksi vielä elokuviin ja ehkä yksille korttelin keskellä aukeavalle Kauppalaispihalle, joka toimii iltaelämän intiiminä ravintolakatuna sekä hyvänä vaihtoehtoisena viihdepaikkana Kauppakadun loppupäädylle ja Aren aukiolle. Piha tarjoaa myös mahdollisuuksia lounastreffeille ja pysähtymiseen päiväsaikaan. Korttelilla ei ole varsinaista yhtenäistä profiilia, vain osaprofiileja eri osissa korttelia. Vähän ristiriitaisiakin keskenään. Viihtyisät kahvilat vs. ulkoasultaan karuhko torikeskuksen puoli. Kauppalaiskorttelin varjopuolena on, että se näyttäytyy joiltakin osin ”halpakauppakeskuksena”. Torikeskuksen puoli on aikansa tuote, mikä on jäänyt päivittämättä. Ympäristö ei kaikilta osin vastaa laadultaan modernia, vetovoimaista kauppakeskusta.

Kauppalaiskorttelin kaupallinen profiili on hieman pirstaleinen; ei selkeää punaista lankaa. Viihtyminen ja itsensä hemmottelu yhdistävät useimpia palvelun tarjoajia. Kauppalaiskorttelin kaupallinen toimivuus 0

1

2

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

42/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

3

4

5

43/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

6.8. Sokkari Sokos-keskus, eli Sokkari on viimeisimpiä keskustassa valmistuneita uudistuksia. Sokoksen pilkkominen erikoiskaupalle toi keskustaan uuden kauppakeskuskorttelin. Sokkari on helposti navigoitava ja toimii vilkkaana korttelin sisäisenä läpikulkureittinä, vaikka reitti tuntuukin kuluttajan mielessä menevän osin vanhan tutun tavaratalon läpi. Keskus näyttäytyy uutena modernina kauppakeskuksena, jota luonnollisestikin Sokoksen tavaratalo hallitsee profiilissa. Täältä löytyy niin muotia, urheilutarvikkeita ja vaatteita kuin vapaa-ajan tuotteitakin. Sokkari tarjoaa myös helppoja ja nopeita hengähdyspaikkoja kiireisille asiakkaille. Laadukas ruokakauppa kruunaa kokonaisuuden. Liikkeet avautuvat kutsuvasti sisätilaan, mutta julkisivujen näyteikkunat voisivat olla elävämpiä. Nyt näyttäisi siltä, että suuri osa on teipattu umpeen, joskin osin onnistunein ratkaisuin sekä jotkut ikkunoista ovat vain julistekäytössä. Perinteisillä, ajoittain vaihtuvilla näyteikkunoilla Sokkari saisi dynaamisemman ilmeen ja muuttuisi myös julkisivultaan entistä kiinnostavammaksi Asemakadun puolella.

Sokos-keskus on kaupalliselta profiililtaan laadukkaan arkishoppailun keskittymä. Sokkarin kaupallinen toimivuus 0

1

Palveluvalikoiman laajuus Todennäköisyys tehdä heräteostoksia Liiketilan julkisivut selkeitä ja helposti lähestyttäviä Mielenkiintoiset näyteikkunat Mahdollisuus ajatua sisälle liiketiloihin Kadun/korttelin luettavuus ja navigoitavuus Mahdollisuus viihtyä kaupan edustalla Mahdollisuus kohtaamisille Miellyttävä äänimaailma Mahdollisuus rauhaisaan kävelyyn Mielenkiintoisia brändejä ja puoleensa vetäviä toimijoita Kaupallisesti selkeästi profiloitunut Toimijoiltaan omaleimainen ja erilainen Kunto Esteettömyys Suoja

44/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

2

3

4

5

45/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

7. KESKUSTAN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN Jyväskylän keskustaan laaditaan keskustavisiota 2030. Se jatkaa visiotyötä 2020 päivittämällä keskustan vetovoimatekijöiden kehittämisen uusien muutosten mukaiseksi. Merkittävä taustatekijä keskustan elävyyden ja kaupallisten palveluiden kehittämiselle on asuntojen lisääminen keskustassa. Tavoitteena on kasvattaa ruutukaava-alueella asukasmäärä yli puolella nykyisestä. Tällä on suuri merkitys keskustan palveluiden toimintaedellytysten kannalta. Kasvava asukasmäärä vahvistaa asiointia keskustassa ja sitä kautta keskustan palveluiden käyttöä. Palveluiden kysyntä lisää aina niiden tarjontaa ja monipuolisuutta.

7.1. Keskustahankkeita Asumisen lisäys keskustassa parantaa keskustan palveluiden toimintaedellytyksiä. Keskustassa on vireillä asumisen lisäksi uusia liiketilahankkeita ja katujen kaupallista toimivuutta parantavia hankkeita. Niillä on merkitystä keskustan kaupallisten palveluiden vetovoiman kasvuun.

Vireillä olevia keskustahankkeita Lähde: Jyväskylän kaupunki Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

46/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Väinönkatua ollaan viimein rakentamassa kävelykaduksi. Se laajentaa hyvin toimivaa kävelykeskustan aluetta ja parantaa kaupallista yhteyttä Vapaudenkadulta Yliopistonkadulle. Kävelykatu tuo kadulla olevat liikkeet tiiviimmin kävelykeskustaan ja mahdollistaa liikkeiden ja ravintoloiden avautumisen nykyistä paremmin katutilaan. Väinönkadun muuttuessa osaksi Kauppakadun kävelykatua, se sulautuu laadukkaan shoppailukatujen maailmaan. Väinönkadun yläosa on kaupalliselta rakenteeltaan jo hyvin kävelykeskustaan sopiva. Kadulla on muotikauppaa sekä ravintolatoimintaa. Väinönkadun alaosassa on myös kävelykadulle sopivaa toimintaa, eli samoin kuin yläosassa muotikauppaa ja ravintoloita, mutta suuri liikkeiden koko sekä vähäinen ovien määrä heikentävät kadun intensiivisyyttä. Luonteeltaan Väinönkatu eroaa Kauppakadun kävelykatuosuudesta ja sen omaleimaisuutta tuleekin korostaa kadun kehittämisessä.

Väinönkadun rakentaminen kävelykaduksi laajentaa Jyväskylän keskustan kaupallista ydintä. Rakentamisen aikana kaupallinen toimivuus luonnollisesti kärsii.

Väinönkadun kehittämiseen liittyy myös Kauppakulman kiinteistön kehittäminen, joka on ollut vireillä pitkään. Nyt Halosen ja kiinteistöä on hienoisesti remontoitu, mikä on parantanut alueen vetovoimaa. Kiinteistössä on kuitenkin potentiaalia suuremmallekin muutokselle. Tilaa olisi myös laajentaa Halosen kiinteistöä nykyisen pysäköintipaikan päälle aina Vapaudenkadun kulmaan saakka. Tärkeää kehittämisessä tulee toteuttaa viihtyisät sisäiset yhteydet sekä liikkeiden avautuminen Väinönkadulle. Keskustassa on vireillä pari merkittävää liiketilahanketta Kilpisenkadulla. Valtiontaloa saneerataan, ja se tulee avautumaan liike- ja ravintolatoiminnalle sekä juhlatilaksi. Valtiontalon avaaminen teatterin ja taidemuseon väliin vahvistaa alueen kulttuurista leimaa. Valtiontalon viereistä Reimarin kiinteistöä ollaan myös rakentamassa. Kiinteistöön suunnitellaan asumista ja liiketilaa katutasolle. Kiinteistöön on tulossa myös päivittäistavarakauppa.

47/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmauksen kehittäminen laajentaa kaupallista ydinkeskustaa ja tuo toimintaa pitkään tyhjänä olleelle tontille. Paikka on keskeinen, mutta ei kuitenkaan suoraan kävelykeskustassa kiinni. Alueella on paljon asiointivirtaa mm. Vapaudenkadun paikallisbussien terminaalien takia. Reimarin talo soveltuu näin ollen hyvin päivittäistavarakaupalle. Päivittäistavarakaupan monipuolistumiselle on keskustassa myös kysyntää. Tällä hetkellä monipuolinen päivittäistavarakaupan tarjota on pitkälle yhden toimijan (Keskimaan) käsissä ja tarjontaa on tarve laajentaa myös kasvavan asukasmäärän palveluiden turvaamiseksi. Vapaudenkadulle ollaan rakentamassa uutta liiketilaa myös postin entiselle pysäköintialueelle. Talo on jo lähes valmis asuintalo, jonka kivijalkaan sijoittuu liiketiloja. Liiketiloihin on tulossa kuitenkin lähinnä kaupallisia palveluita ja muuta yritystoimintaa. Paikka ei ole kaupallisesti keskeinen, joten paikka soveltuukin tähän käyttöön. Keskustamaisen ilmeen takia on kuitenkin tärkeää, että keskustan keskeisillä paikoilla katutasoon rakennetaan liiketilaa, vaikkei se tulisikaan täysmittaisesti kaupan käyttöön. Palvelujen kysyntä on kasvussa kulutuskysynnän muutoksen ja kasvavan asukasmäärän vuoksi ja palveluille tarvitaan toimitilaa keskustassa. Merkittävä rakenteellinen muutos keskustassa on kauppatorin siirtyminen nykyiselle Asema-aukiolle. Torin siirtäminen Asema-aukiolle mahdollistaa kaupungin keskustaan vetovoimaisen kauppa- ja tapahtumapaikan lähelle kävelykatua. Myös paikallisliikennekeskus ja matkakeskus ovat lähietäisyydellä, ja uudelta torilta on näköyhteys Kompassille. Kauppatori yhdistyy vanhaa paikkaa paremmin kävelykeskustaan ja laajentaa omalta osaltaan kävelykeskustan aluetta. Torin asiointivilkkaus tullee kasvamaan sen sijoittuessa keskeisemmälle ja näkyvämmälle paikalle lähelle nykyisiä suuria asiointivirtoja. Kävelykeskusta laajenee tapahtumapaikkana ja torille sijoitetut tapahtumat yhdistyvät hyvin keskustan toiminnalliseen keskipisteeseen. Uuden torin myötä tekninen valmius popup-myyntipisteiden tuomiseen Jyväskylän keskustaan kasvaa. Popup-myyntipisteiden kysyntä on kasvanut ja ne tuovat vaihtelevuutta ja elävyyttä kaupallisen keskustan tarjontaan.

Aukion kehittämistä tulee laajentaa myös Asemakadulle yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi

Kaupan palvelut aukion laidoilla tulevat torin kehittämisen myötä paremmin esille ja tori avaa mahdollisuuksia laajentaa ravintolatoimintaa terasseille nykyistä paremmin. Asema-aukion kehittämistä tulee jatkaa aukion lisäksi myös Asemakadulle, jotta Asemakadun liiketoiminta ei jää hankalan kadun ylittämisen taakse ja vilkkaan liikennekadun varjoon. Asemakadulla on merkittäviä ravintolatoimijoita, jotka voivat luoda ilmettä ja luonnetta asema-aukiolle.

48/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Kauppatorin siirtymisen myötä vanhaa toria on mahdollista kehittää uuteen toimintaan. Vanhan torin kehittäminen on Jyväskylässä yhdistetty Lyseon kehittäminen, ja alueesta on järjestetty ideakilpailu. Kilpailusta on saatu ideoita alueen toiminnalliseen kehittämiseen. Kilpailuehdotuksissa on esitetty liiketilaa 1. kerrokseen kauppahallin kohdalle sekä museokahvilaa ja tapahtumapihaa lyseon taakse. Kaupallisen toimintojen näkökulmasta vanhan torin alue ja lyseo ovat syrjässä nykyisestä kävelykeskustasta sijaintinsa sekä liikenteellisesti vilkkaan Yliopistonkadun takia. Toriaukion merkitys ei tule muuttumaan kehittämisen myötä vaan alue tulee säilymään itsenäisenä keskustan reunassa. Kun alue on keskeistä keskusta-aluetta, niin rakennusten katutasossa tulee säilyttää paikka kaupallisille palveluille niin kaupunkiaukiolla kuin Yliopistonkadulla. Kaupallisten palveluien merkitys alueella ei ole kävelykeskustaa laajentava, vaan tarjoaa ennemminkin lähipalveluita alueen asukkaille.

Ote Jyväskylän vanhan torin ja Lyseon korttelin ideakilpailun voittaneesta ehdotuksesta ”Särmä”

Yläkaupungin pihakatu on valmistunut parivuotta sitten ns. kevyenä ratkaisuna. Uuden ilmeen toteutus kadulla on vahvistanut alueen omaleimaista ja boheemia luonnetta, mikä on jo näyttänyt toimivuutensa. Alueelle on siirtynyt kadun henkeen sopivia uusia palveluyrittäjiä. Lisäksi tiloihin on sijoittunut muita luovan alan toimijoita, jotka vahvistavat kadun palveluilmettä. Myös vanhat toimijat ovat pikkuhiljaa ryhtyneet hyödyntämään liiketoiminnassaan kadun uutta ilmettä. Yläkaupungin kevyt ratkaisu on ollut perusteltu, ja alueen ilmettä on onnistuttu hienosti korostamaan. Paikoin perinteinen katupinta jalkakäytävien reunoineen on kuitenkin johtanut alueella suuriin liikennenopeuksiin, eikä katu kokonaisuudessaan ole päässyt täysmittaiseen käyttöön. Väliaikaisuus voi myös vaikuttaa negatiivisesti yritystoimijoiden odotuksiin ja ajatuksiin tulevasta kehittämisestä, jos joku vielä odottaa kadun saattamista takaisin entiselleen. Seuraavassa kehitysvaiheessa on-

49/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

kin tarpeen toteuttaa katupinta sekoittuneena ”hidasliikennekatuna” ilman reunakiviä, mikä entisestään vahvistaa ja uudistaa kadun toiminnallisuutta. Pyöräilyn ja jalankulun yhdistämistä on kehitettävä harkiten ja pohdittava säännöt. Tällä hetkellä Yläkaupungin pihakadun pyöräilijät ”häiritsevät” joitakin asiakasryhmiä. Erityisesti hitaasti liikkuvat ja lapsiperheet ovat kertoneet vauhdikkaiden ohi kiitävien pyörien olevan pelottavia.

Yläkaupunkiin on muuttanut luovia yrittäjiä, jotka vahvistavat kadun luonnetta. Myös palvelut ovat onnistuneet laajentumaan katutilaan.

Yläkaupunkia voidaan myös kehittää laatunäkökulmasta muun muassa ottamalla huomioon shoppailu säällä kuin säällä. Tällä hetkellä kyseinen alue on melko tuulinen. Kun sataa tai pyryttää lunta, on ostosten teko hankalaa, sillä suojaa ei juurikaan löydy kadun varrelta. Voisiko muutama katos tai muu vastaava helpottaa ja mukavoittaa asiointia yläkaupungissa? Keskustassa on myös muita hankkeita, jotka eivät suoraan ole kaupan hankkeita, mutta niillä on vaikusta alueen kaupalliseen luonteeseen. Rehtoraatin kehittäminen majoitus- ja kahvilatoimintaan vahvistaa Yläkaupungin omaleimasta tunnelmaa ja tuo uusia asiakkaita alueelle. The Local Culture Hostel & Cafe on saanut jo paljon positiivista julkisuutta sosiaalisessa mediassa ja opiskelijapiireissä. Vireillä olevien hankkeet vastaavat hyvin keskustan kaupallisen toimivuusanalyysissä esitettyihin keskittymien epäkohtiin. Tämän lisäksi epäkohtia havaittiin myös mm. Kauppalaiskorttelissa. Kortteli muodostuu useasta erityyppisestä kauppakeskuksesta ja –raitista, mikä tekee kokonaisuudesta sekavan ja hankalasti hahmotettavan ja heikentää sen vetovoimaa. Tulevaisuudessa korttelin läpikulkuyhteyksien merkitys tulee muuttumaan, kun kauppatori siirtyy nykyiseltä paikaltaan Asema-aukiolle. Yhtenäisen ilmeen ja profiilin luominen kortteliin parantaisi korttelin toimivuutta, helpottaisi liikkeiden sijoittumista samantyylisten toimijoiden joukkoon ja toisi kortteliin lisää asiakkaita. Korttelin kehittämisen myötä premium-liiketilan määrä kasvaa, mikä laajentaa keskustan vetovoimaa aivan keskustan ytimessä. Aren aukion välittömässä läheisyydessä sijaitseva Väinönkeskus on selkeästi päivityksen tarpeessa. Nykyjään oikotienä Väinönkadulta Aren aukiolle toimiva katettu kävelykatu on yleisilmeeltään rapistunut ja tyhjähkön oloinen. Vahvistamalla Väinönkeskuksen ravintolatoimintaa voitaisiin kyseisestä käytävästä luoda intiimi ja mielenkiintoinen ravintolakeskittymä keskustan ytimessä. Kolmikulma taas on kokenut hienon faceliftin, ja remontin jälkeen uudet liiketilat ovat kutsuvat. Tosin kauppakeskusta tulisi profiloida voimakkaammin ja rakentaa sille selkeä oma brändinsä, joka vies-

50/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

tisi ja markkinoisi ostoskeskittymää. Tällä hetkellä Kolmikulmassa näyttäisi olevan jokunen sisustusliike ja perus ruokakauppa. Voisiko ostoskeskus profiloitua juuri sisustajan unelmana, josta löytyy kaikki tarpeellinen jokaiseen kotiin? Olisiko tämä se paikka, jossa esimerkiksi Clas Ohlson tai K- Rauta Express keskustakonsepti voisivat pärjätä ja samalla luoda vetovoimaisuutta Kolmikulmalle ja kehittää Aren aukiosta myös shoppailijan näkökulmasta mielenkiintoinen? Aren aukiolla, kuten myös useilla muillakin tarkastelussa olleilla kaduilla on yleisesti hyvä kiinnittää huomiota esteettömyyteen ja eri kuluttajaryhmiin. Muun muassa pyörätuolilla liikkuvat tai näköesteiset eivät ole aina huomioitu parhaalla mahdollisella tavalla.

7.2. Seppälän vaikutukset keskustaan Jyväskylän keskustan kehittämiseen vaikuttavat keskustan omat hankkeet, mutta myös alakeskuksissa ja kaupan alueilla toteutuvat hankkeet. Jyväskylän alakeskukset ovat vetovoimaisia kauppapaikkoja, mutta tähän mennessä niiden kilpailuvaikutus on jäänyt hypermarkettien päivittäistavarakauppaan ja käyttötavaraan. Muutoin alueiden kaupallisen toiminnan painopiste on ollut lähinnä sisustamisen, rakentamisen ja autokaupassa. Keskustan vahvuus on vastaavasti muotikaupassa, lifestylekaupassa sekä muussa monipuolisessa erikoiskaupassa ja palveluissa. Seppälässä avataan kohta uusi kauppakeskus, johon tulee merkittävästi muotikauppaa, erikoiskauppaa sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Kauppakeskuksen myötä Seppälään tulee keskustan omainen asiointimiljöö. Kauppakeskus Seppä on kooltaan 24.000 k-m2, josta noin 19.000 k-m2 on erikoiskauppaa ja 5000 k-m2 tilaa vaativaa kauppaa. Seppään tulee sijoittumaan yli 50 liikettä. Osa on Jyväskylässä uusia toimijoita, osa on joko Seppälästä, muista alakeskuksista ja keskustasta siirtyviä toimijoita. Todennäköisesti suurin keskusta tulevista toimijoista jättää myös pääliikkeen keskustaan. Sepän lisäksi kauppakeskuksen pohjoispuolelle on rakentumassa liikekiinteistö, johon sijoittuu ainakin Gigantti, lääkärikeskus sekä Leos Leikkimaa. Liikekiinteistö laajentaa Seppälän kaupallista tarjontaa pääosin palveluilla. Gigantti siirtyy uuteen liiketilaan toisaalta Seppälästä, mutta toisaalta vanha tila tarjoaa edelleen sijoittumismahdollisuuksia pikemmin suurille laatikkomyymälöille kuin keskusta hakuisille erikoiskaupoille. Uusien hankkeiden myötä Seppälän alakeskuksen kaupan ja palveluiden pinta-ala kasvaa keskustan ohitse, mutta kokonaisuudessaan liikepinta-ala keskustassa jää hankkeiden jälkeen suuremmaksi, koska keskustassa on liiketiloissa kaupallisten palveluiden lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty keskustan ja Seppälän nykytila sekä nykytilaan lisätty toteutumassa olevat hankkeet sekä niiden arvoitu pinta-ala toimialoittain. Hankkeiden vaikutuksia nykyiseen pinta-alaan ei ole kaaviossa ole otettu huomioon.

51/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Päivittäistavarakauppa

Keskusta nyt

Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Keskusta + hankkeet

Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Pankit, vakuutus, posti

Seppälä nyt

Palveluyritykset Ravintolat, kahvilat, hotelli

Seppälä + Seppä

Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu käyttö

Seppälä + Seppä + pohjoinen liiketalo

Tyhjä liiketila 0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

m2

Keskustan ja Seppälän liiketilat nyt sekä lisättynä suunnitelmissa olevat hankkeet Lähde: WSP kartoitus 2017 ja suunnitelmat kiinteistöihin tulevista myymälöistä

Kauppakeskus lisää Seppälän tarjontaa erityisesti keskustassa olevien vahvojen toimialojen osalta. Muotikaupan ja ravintolatoiminnan monipuolisuus jää Seppälässä kuitenkin vielä merkittävästi alhaisemmaksi kuin mitä se on keskustassa. Sen sijaan erikoiskaupan pinta-ala on hankkeiden jälkeen Seppälässä samaa suuruusluokkaa keskustan kanssa. Seppälässä osa erikoiskaupan toimijoista on suuria, joten lukumääräisesti tarkasteltuna keskusta on yhä monipuolisemmin erikoiskauppaa. Sepän kauppakeskukseen ei ole juurikaan tulossa kaupallisia palveluita, vaan se täyttyy erikoiskaupasta sekä kahvila- ja ravintolatoiminnasta. Pohjoiseen liiketalo tuo sitä vastoin uusia kaupallisia palveluita Seppälään. Kauppakeskus Sepän suurin merkitys keskustalle on keskustamaisen ostosmiljöön pienimuotoinen monistaminen Seppälään. Sepästä tulee tietyiltä osin vaihtoehtoinen asiointipaikka keskustan kanssa ja joiltakin osin se onnistunee pysäyttämään keskustahakuisia palveluita etsivät asiakkaat. Jyväskylän vaikutusalue on niin laaja, että molemmille riittää asiakkaita kasvavassa taloudessa. Uhkana on talouden kääntyminen taantumaan, jolloin kumpikaan ei toimi kannattavasti. Vaikka Seppälän alue kasvaakin, sen kokonaistarjonta ei vastaa keskustan tarjontaa eikä yleisilme kaupunkimaista keskustaa. Keskustan vahvuus on siis edelleen laajassa kaupallisessa tarjonnassa ja monipuolisuudessa, viihtyvyydessä sekä erikoistumisessa. Keskustassa ja sen lähiympäristössä on paljon asukkaita ja asukasmäärä edelleen kasvaa voimakkaasti, mikä parantaa keskustan palveluiden toimintaedellytyksiä. Keskustaa tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää, jotta se säilyttää vetovoimansa maakunnan kaupallisena pääkeskustana.

52/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

8. JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN KESKUSTA 2030 Keskustaa kehitetään sekä rakenteellisesti että katuja ja kortteleita profiloiden. Profilointi luo eväitä kadun ja kortteleiden kehittämiseen. Katu- ja kortteliympäristö suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se täydentää ja ilmentää suunniteltua profiilia. Kadulle hakeutuu liiketoimintaa, joka sopii alueen palvelukokonaisuuteen ja imagoon. Asiakkaille erilaiset keskustan osat tuovat erilaisia kokemuksia. Keskustan eri osat täydentävät toisiaan ja keskustasta muodostuu vetovoimainen kokonaisuus sekä asukkaille että siellä toimiville yrityksille. Kävelykeskusta on kaupallinen ydin, joka tarjoaa ylivoimaisen shoppailukokemuksen, brändejä, viihtymistä, elämyksiä mutta myös laadukkaita arjen peruspalveluita. Kävelykeskustassa katu- ja kortteliympäristön laatu on nyt hyvää. Kävelykeskustaan liittyvät keskeiset korttelit muodostavat sisäisiä asiointiympäristöjä ja kadulle vaihtoehtoisia kulkureittejä. Sisäisten yhteyksien kehittäminen viihtyisiksi ja sujuviksi ostosmaailmoiksi on tärkeää. Jokainen keskus kehittyy oman profiilin mukaisesti, jolloin keskukset täydentävät toisiaan. Kävelykeskusta laajenee Väinönkadulle, joka tuo tuulahduksen putiikkimuotia kaupunkilaisille. Alueelle hakeutuu pieniä muotikauppoja ja kahviloita, myös ketjujen ulkopuolisia omaleimaisia toimijoita, mikä syventää keskustan tarjontaa.

Jyväskylän keskustan kaupallinen keskusta 2030 Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja maastokartta 05/2017

53/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Aren aukiota kehitetään edelleen hyvän ruoan, juoman ja seuran keskittymänä, joka tarjoaa viihtymistä sekä aamukahvilla, lounaalla että ilta-aikaan. Ulkoterassit ja niiden ilme ovat olennainen osa alueen vetovoimaa. Kävelykeskusta päättyy Kolmikulmaan ja sen profiilin kirkastaminen lisäisi keskuksen vetovoimaa. Kolmikulman kauppakeskus voisi profiloitua sisustajan unelmana, josta löytyy kaikki tarpeellinen jokaiseen kotiin. Kauppatorin siirtyminen Asema-aukiolle laajentaa kävelykeskustan aluetta matkakeskuksen suuntaan. Torin kehittäminen laajentaa kustan tapahtuma-aluetta ja tuo moderneja mahdollisuuksia popup-myyntipisteille. Asemakadun uudistaminen ja reunalla olevien liiketilojen saumaton yhdistäminen torialueeseen on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Keskusta vahvistuu pihakatuna Yläkaupunkiin, joka on profiililtaan erilainen ja luova boheemikaupunginosa. Alueella on lukuisia omaleimaisia erikoiskauppoja, ravintoloita ja palveluyrityksiä. Alueen ilme on omaleimaisempi kuin kävelykeskustassa, joka kansainvälisine ketjuliikkeineen voi muistuttaa mitä tahansa vetovoimaista kaupunkikeskustaa tai kauppakeskusta. Yläkaupunki tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia omaleimaisille pienyrittäjille ja luovan alan toimijoille. Asukkaille katu tarjoaa urbaania kaupunkielämää ja kaupunkikulttuuria parhaimmillaan. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tutkia yläkaupungin boheemin kaupunginosan laajentamista Kilpisenkadulle sekä Gummeruksenkadulle, jolloin kulttuuri linkittyy keskustaan uusia reittejä pitkin. Lyseon korttelin ja vanhan torin kehittäminen niin ikään laajentaa kävelykeskustaa kuitenkin enemmän toiminnallisesti kuin kaupallisesti. Kaupunkiaukio tarjoaa keskustaympäristöä: tapahtumia, toimintaa, oleilua ja lähipalveluita alueen asukkaille, mutta kaupallisuus ei ole sen vahvuus. MEGATRENDIT JYVÄKYLÄN KESKUSTASSA 2030 Kaupungistuminen on täydessä vauhdissa; ihmiset haluavat asua ytimessä, lähellä palveluita ja työpaikkoja. Keskustarakentaminen lisääntyy ja asuintalojen neliöt kilpailevat liiketilojen neliöistä. Monet rakennuttajat pyrkivätkin yhdistämään kaupallisen tilan ja asuminen, jolloin muodostuu yhä enemmän hybridimäistä asumista mm. kauppakeskusten yläkertaan. Syitä keskusta-asutuksen yleistymiseen ovat mm. väestön ikääntyminen, halu elää lähellä palveluita ja liikkua ilman autoa. Jakamistalous on yleistymässä ja ihmiset suosivat esimerkiksi auton vuokrausta käyttölähtöisesti. Yhteiskäyttöiset sähköautot korvaavat osittain varsinkin keskustassa asuvien auton omistustarpeen, jolloin kävelykeskusta ja pyöräilytiet, sekä pihakadun tyyliset konseptit yleistyvät kautta keskusta alueen. Kaupallinen ydin eli Jyväskylässä kävelykeskusta säilyttää keskustan vetovoiman. Vetovoimaisille kauppapaikoille ja viihtyisille asiointiympäristöille löytyy kysyntää. Kauppa tarvitsee laadukkaita sijaintipaikkoja ja tiloja parhailla kauppakaduilla, -kortteleissa ja kauppakeskuksissa. Kauppa keskittyy kävelykeskustan kaupalliseen ytimeen, ja sitä täydentävät ravintola- ja kahvilapalvelut. Asiakkaat etsivät elämyksiä, kontakteja ja ajanviettoa, jota verkkokauppa ei pysty tarjoamaan. Kun verkko toimii yhtenä asiointikanavana kivijalkakaupan rinnalla, se edellyttää myös keskustassa liiketoiminnan kehittämistä monikanavaisesti. Liikkeet kommunikoivat sujuvasti ohikävelevien kuluttajien älypuhelimien kanssa tarjoten räätälöityjä mainosviestejä sekä muuta informaatiota. Verkkokaupat voivat avata esim. joulun alla pop up -liikkeen tukemaan joulumyyntiä. Kauppakadut ja -keskukset tarjoavatkin oivia väliaikaisia tiloja erilaisille yrityksille ja ovatkin kehittäneet vuokralaismarkkinointia myös pop up – liikelähtöisesti. Kauppalaiskorttelin lukuisat pienet tilat toimivat sujuvasti pop up –liikkeinä, rakentaen korttelista brändinä yllättävän ja erilaisen. Palveluiden kulutus keskustan liiketiloissa kasvaa ja palveluiden osuus keskustan liiketilakannassa kasvaa, kun kaupan osuus vähenee. Palvelullistuminen näkyy myös kaupan sisällä, liiketoiminnassa

54/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

laajennutaan tavaroiden myynnin ohella palvelumyyntiin. Palvelut tuovat kauppaan lisäarvoa ja lisäävät vetovoimaa. Kauppa toimii esimerkiksi kahvilana, sisustusliikkeestä saa suunnittelua, matkapuhelinliike tarjoaa huoltoa ja asennuspalvelua sekä sinkkuiltoja ja vaateliike ottaa vastaan kierrätystuotteita sekä järjestää illanistujaisia ja räätälöi vaatteita juuri sinulle sopiviksi. Myös yhteisölliset palvelut ja kiertotalous mm. erilaiset vuokrapalvelut lisääntyvät, mutta vain kaupunkien keskustoissa. Urbaaniin elämäntapaan liittyy myös työnteon liikkuvuus ja sekä ajan että paikan riippumattomuus. Uutta kysyntää löytyy co-working tiloille mm. kahviloille ja sellaisille julkisille tai puolijulkisille sisäja ulkotiloille, joissa voi pitää palaveria ja työskennellä muiden joukossa. Tämä uuden työn muodot kasvavat ja tarvitsevat tiloja keskustasta. Myös katutason liiketilat kivijalkatilat houkuttelevat yritystoimintaa katukuvaan. Cygnaeuksen puiston uudet penkit onkin suunniteltu sellaisiksi, että niihin on helppo asettaa myös kannettava työpiste ja keskusta-alueella on mahdollista käyttää maksutonta WIFI:ä. Muun muassa aurinkopaneeleilla toimivia latauspisteitä on siellä täällä, ja töiden teko Jyväskylän keskustassa on mutkatonta. Yhteisöllisyys on kasvussa ja keskustassa elävät ihmiset tekevät kaupungista näköisensä. Osittain voidaan puhua kaupunkilaisaktivismista, joka näyttäytyy yllättävinä tempauksina ja osin place makingistä; asukasilloista ja tapahtumista. Asukkaiden järjestämät tapahtumat kuten ravintolapäivä, siivouspäivät, puistojumpat jne. lisäävät suosiotaan. Järjestäjän ei tarvitse olla kaupunki tai yritys vaan ideat ja toteutus voivat tulla myös suoraan asukkailta. Tapahtumat luovat keskustaan urbaania menevää profiilia, mikä lisää entisestään keskustan vetovoimaa. Yläkaupungin lisäksi kaupunkilaisten järjestämät tapahtumat näkyvät säännöllisesti myös Asema-alueella ja Aren aukiolla sekä Väinönkadun päässä vanhalla torialueella ja puistoissa. Urbaani elämä muokkaa kaupunkilaiset ja kaupungin näköisekseen.

55/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

LIITE 1 KARTOITUKSESSA KÄYTETTY TOIMIALALUOKITUS Päivittäistavarakauppa ja Alko: Marketit Lähikaupat Kioskit Päivittäistavaroiden erikoiskaupat: leipomot, kalakaupat, jäätelökioskit, karkkikaupat yms. Alkot Tavaratalokauppa: Tavaratalot Hypermarketit  Muut laajan tavaravalikoiman myymälät Terveydenhoitokauppa: Apteekit Luontaistuotekaupat Optikot Terveydenhoitovälineiden kaupat Muotikauppa: Vaatekaupat Kenkäkaupat Laukkukaupat Muu erikoiskauppa: Koru‐ ja kellokaupat Urheilukaupat Kirjakaupat Musiikkikaupat Puhelinkaupat Tietotekniikkakaupat Kukkakaupat Eläinkaupat Lelukaupat Lastentarvikekaupat Fotokaupat

56/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Sisustuskauppa: Kodinsisustuskaupat Kangaskaupat Käsityökaupat Mattokaupat Valaisinkaupat Taideliikkeet Lahjatavarakaupat Tilaa vaativa kauppa: Rautakaupat Kodintekniikkakaupat Viihde‐elektroniikkakaupat Huonekalukaupat Venekaupat Puutarhakaupat Pankit, vakuutus, posti, kiinteistövälitys Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa: Kirpputorit Antikvariaatit Antiikkiliikkeet Muut palveluyritykset: Kampaamot, parturit Kauneushoitolat Spat, hierontapalvelut Suutarit Korjauspalvelut Bingo, Veikkaus Keilahalli Elokuvateatterit Lääkäriasemat Videovuokraus Matkatoimistot Autonvuokraus Kuntosalit Hautaustoimistot

LIITE 2 JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN JA ALAKESKUSTEN KAUPALLISET PALVELUT Liiketilojen pinta‐ala Jyväskylässä 2017 m2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Muu käyttö Tyhjä     Tyhjien osuus Liiketilat yhteensä

Kävely‐ Ylä‐ Keskustan  Keskusta  keskusta kaupunki reunat yhteensä Lutakko 6 200 800 1 900 8 900 2 700 9 300 0 0 9 300 0 25 600 600 700 26 900 0 3 600 100 600 4 300 0 12 400 2 200 2 200 16 800 0 500 0 900 1 400 0 57 600 3 700 6 300 67 600 2 700 0 0 700 700 0 3 400 1 700 1 800 6 900 0 21 400 3 600 13 500 38 500 2 600 1 200 1 200 600 3 000 0 7 800 6 800 5 700 20 300 400 33 800 13 300 21 600 68 700 3 000 91 400 17 000 28 600 137 000 5 700 2 200 2 800 5 300 10 300 0 12 700 1 500 2 000 16 200 0 12 % 7 % 6 % 10 % 0 % 106 300 21 300 35 900 163 500 5 700

m2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Muu käyttö Tyhjä     Tyhjien osuus Liiketilat yhteensä Lähde: WSP Kartoitus 2017

Seppälä 3 700 31 100 2 100 1 500 13 900 37 900 90 200 19 900 800 4 500 1 000 9 600 15 900 126 000 4 800 2 700 2 % 133 500

Seppälän‐ kangas Palokka 800 3 600 4 400 39 600 400 1 400 0 600 6 100 4 600 6 600 26 300 18 300 76 100 31 200 2 200 0 400 1 300 1 200 4 600 0 2 700 1 400 8 600 3 000 58 100 81 300 5 200 0 0 600 0 % 1 % 63 300 81 900

57/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Palokan  Kirri keskusta 400 3 400 1 800 0 0 0 0 0 1 300 0 11 500 0 15 000 3 400 700 100 0 0 300 900 3 400 0 600 1 100 4 300 2 000 20 000 5 500 1 500 0 0 0 0 % 0 % 21 500 5 500

Korte‐ pohja 4 600 0 0 0 0 0 4 600 200 0 600 0 0 600 5 400 0 0 0 % 5 400

Keljo Tourula 2 400 900 20 200 6 200 2 000 200 1 300 0 1 200 4 200 600 12 100 27 700 23 600 5 100 2 300 300 300 900 1 000 0 0 1 500 500 2 700 1 800 35 500 27 700 0 1 800 400 1 600 1 % 5 % 35 900 31 100

Vaaja‐ Jyväskylä  koski yhteensä 4 800 36 200 0 112 600 300 33 300 400 8 100 400 48 500 600 97 000 6 500 335 700 200 62 600 600 9 300 1 700 53 500 800 12 800 2 100 40 200 5 200 115 800 11 900 514 100 200 23 800 800 22 300 6 % 4 % 12 900 560 200

Liiketilojen lukumäärä Jyväskylässä 2017

Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Muu käyttö Tyhjä Liiketilat yhteensä

Kävely‐ Ylä‐ Keskustan  Keskusta  keskusta kaupunki reunat yhteensä Lutakko 15 4 8 27 2 5 0 0 5 0 53 4 5 62 0 22 1 4 27 0 53 16 19 88 0 3 0 8 11 0 151 25 44 220 2 0 0 3 3 0 13 8 9 30 0 66 20 41 127 8 5 6 2 13 0 49 55 59 163 4 133 89 111 333 12 284 114 158 556 14 10 17 26 53 0 59 11 11 81 0 353 142 195 690 14

Tourula Päivittäistavarakauppa ja Alko Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Pankit, vakuutus, posti Ravintolat, kahvilat, hotellit Käytetyn tavaran kauppa Muut palveluyritykset Palvelut yhteensä Kauppa ja palvelut Muu käyttö Tyhjä Liiketilat yhteensä

2 1 1 0 11 9 24 3 1 5 0 3 9 36 1 5 42

Seppälä 4 5 5 6 22 37 79 24 5 11 1 18 35 138 6 6 150

Seppälän‐ kangas Palokka 2 2 1 5 1 4 0 4 5 10 3 10 12 35 11 3 0 3 3 7 2 0 2 8 7 18 30 56 3 0 0 2 33 58

58/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys

Kirri 1 1 0 0 3 8 13 2 0 1 3 1 5 20 3 0 23

Korte‐ pohja

Keljo 2 0 0 0 0 0 2 1 0 2 0 0 2 5 0 0 5

Palokan  keskusta 3 0 0 1 0 0 4 1 0 5 0 6 11 16 0 0 16

3 2 5 5 6 1 22 7 3 6 0 5 14 43 0 1 44 Vaaja‐ koski 5 0 1 2 3 2 13 3 1 8 3 17 29 45 3 3 51

Jyväskylä  yhteensä 53 20 79 45 148 81 426 58 43 183 22 227 475 959 69 98 1 126

LIITE 3 KAUPPAKATUJEN JA KORTTELIEN KAUPALLINEN TOIMIVUUS

59/59 | 1.11.2017 | Jyväskylän keskustan kaupallinen selvitys