Kytkin-projektin LOPPURAPORTTI

Sisällysluettelo Kangas (lyhyet faktat ja visiota)

4

Kytkin (projektin tavoite, kesto ja keskeiset osalliset)

5

Pysäköinti 6 Väestönsuojat 8 Jätehuolto 10 ICT 12 Piha-alueet ja yhteistilat 14 Energiaratkaisut 16 Kankaan Palvelu Oy 18 Living Lab –ajattelu 19 Viisas Kangas 20 Loppusanat ja kiitokset 22

KANGAS Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä asukkaille ja yrityksille. Tulevaisuudessa Kangas on 2 101 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti. Alueella sijaitsee jo useita yrityksiä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat Kankaalle 2017. Kankaalla toimii myös Jyväskylän ammattiopiston, Jyväskylän aikuisopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Luova kampus. Vanhan paperitehtaan uusi elämä on tässä! VIISAS KANGAS Kiehtova, kokeileva, palveleva, kaunis, resurssiviisas, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kangasta voidaan kuvata monella tapaa, mutta on yksi sana, joka kuvaa tulevaisuuden uutta kaupunginosaa parhaiten on viisas. Viisas Kangas pitää sisällään resurssiviisaat ja älykkäät ratkaisut alueelle. Lisäksi se on turvallinen kaikilta osa-alueiltaan. Tärkeän osan muodostavat älykkään kaupungin (Smart city) ICT- ratkaisut. Viisaista ratkaisuista keskeisimpiä ovat sähköinen lukitus, älykäs energiankulutuksen seuranta ja pysäköinnin uudet ratkaisut. Kankaalla keskeistä on myös kyberturvallisuus - Kankaasta tavoitellaankin maailman vakaimman maan kyberturvallisinta aluetta.

4 KANGAS

KYTKIN Kankaalla on käynnistynyt Tekesin rahoittama 5K-hanke, jossa Jyväskylän yliopisto ja Ericsson yhteistyökumppaneineen kehittävät ja testaavat alueen asukkaille uusia älyratkaisuja. 5K-hankkeessa kehitetään kokeilualusta täysin uusille älykaupunkisovelluksille ja -palveluille yhdistelemällä eri lähteistä kerättyä sensoridataa. Kokeiltavat palvelut perustuvat Kankaan eri toimijoilta kerättäviin tarpeisiin ja ne toteutetaan nopeissa kokeilusykleissä. Viisas Kangas on myös paljon muuta: Living lab –ympäristöjä, aurinkosähköä, vuoropysäköintiä, uusia vanhusasumisen malleja, alueportaalia ja muita tulevaisuuden ratkaisuja. Kankaan kehittämisen investointisumma yltää noin miljardiin euroon.

TARVE JA TAVOITE: Tavanomaisessa kaupunginosan rakentumisessa kokonaisnäkemys koko alueen elinkaaren ajalta puuttuu; kunkin vaiheen toimijan optimoivat oman hyötynsä. Elämisen ja työskentelyn tukipalvelut (kuten pysäköinti, jätehuolto, ICT- ja energiaratkaisut, väestönsuojat, yhteiset piha yms. alueet) toteutetaan tyypillisesti erillisinä toisistaan. Tukipalvelut ovat yleensä kiinteistökohtaisia. Kankaan kehittämisessä haetaan ratkaisuja, joiden tavoitteena on tukea paikallista yritystoimintaa ja innovaatioita niin, että samalla luodaan lähtökohtia kaupunkilaisille hyvään arkeen kestävän ja ekologisen kasvun tiellä. Projektissa lähdettiin luomaan innovatiivinen malli alue-/kaupunginosakokonaisuuden asuin-, toimitila- ja muiden kiinteistöjen yhteisten tukitoimintojen toteuttamiseen, omistamiseen ja hallinnointiin. Uudenlaisen alueellisen palvelualustan mallin on oltava joustava. Alueen elinkaaren myötä yhteisjärjestelyin hoidettavien tehtävien sekä omistus- ja hallintomuotojen tulee muuntua ja kehittyä taloudellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Välineinä yhteistoimintajärjestelyiden toteutuksessa ovat mm. kaavoitus, tontinluovutusehdot ja erilaiset public-private ja public-private-civic -mallit. Näiden kautta kaupunki kannustaa ja/tai edellyttää yhteistoimintajärjestelyihin osallistumista ja luo uudenlaisen innovatiivisen palvelualustan. Kumppanit ja rahoitus: Tekes Jyväskylän Energia Oy Jyväs-Parkki Oy YIT Rakennus Oy Jyväskylän kaupunki Toteutusaika: 1.12.2011-31.12.2015

KYTKIN 5

PYSÄKÖINTIRATKAISUT PROJEKTIN ALUSSA

KANKAAN PYSÄKÖINTIMALLI

Pysäköintitilat rakennetaan tavallisesti kunkin yksittäisen kiinteistön yhteyteen maan päälle ja joskus rakenteellisena pysäköintinä. Mahdollisuus vuoropysäköintiin (esim. asiakas- ja vieraspaikat) on yleensä huomioitu huonosti. Maankäytön tehokkuuden kannalta huonoin vaihtoehto ovat nimetyt autopaikat.

Pysäköinti Kankaalla perustuu vuorottaispysäköintiin pysäköintitaloissa. Pysäköintipaikat ovat nimemättömiä ja päällekkäiskäytön kautta pysäköintipaikkojen määrä on laskennallisesti 400 autopaikkaa vähemmän koko Kankaalla. Kiinteistöt lunastavat pysäköintitaloista kaavassa määritellyn määrän pysäköintipaikkoja Jyväs-Parkki Oy:ltä. Lunastettavien paikkojen määrää ja hintaa kompensoidaan vuorottaispysäköinnin perusteella. Lunastusten kustannukset jyvitetään kokonaisuudessaan asuntojen ja liiketilojen hintoihin. Asiakkaat voivat ostaa pysäköintitaloon kuukausi- tai vuosikortin.

TAHTOTILA Pysäköinti hoidetaan rakenteellisena keskitettynä ratkaisuna alueen sydämeen, jolloin kiinteistöt lunastavat pysäköintioikeuden yhteisistä pysäköintitiloista. Hyödyntämällä työpaikkojen, palveluiden ja asuntojen vuoropysäköinti päästää pysäköintialueiden tehokkaampaan käyttöön ja Kankaan pysäköinnin mitoitusta voidaan pienentää. Tonttien piha-alueilta vapautuu tilaa muille toiminnoille. Myös pysäköintilaitosten hallinnointi on tehokkaampaa keskitettynä. Keskitetyllä pysäköintijärjestelyllä ohjataan alueen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista, palvelukeskittymän syntymistä ja autoriippumattoman kaupunginosan tavoitteita.

6 PYSÄKÖINTIRATKAISUT

Ensimmäisestä pysäköintitalosta on tulossa lämmittämätön. Käyttöön tulee eTolpat, joiden avulla auton lämmitystä voi myös etäohjata. Muutoin pysäköintitalojen tekniikan osalta pyritään ottamaan käyttöön hyväksi havaittuja tekniikoita ja mm. lukituksen suunnittelussa huomioidaan muu suunnittelu ja Kankaan linjaukset.

OPTIMAALINEN MALLI Autoilijan tulisi maksaa kaikki kulut, jolloin rakennusyhtiö ei jyvittäisi autopaikkojen lunastuskuluja kaikille asunnoille. Tällä hetkellä suurimmat ongelmat mallin käyttöönotossa ovat tottumus ja arvonlisäverokäytännöt. Pysäköintitalojen lämpötilan tulisi olla vähintään +5°C, että käyttömukavuus talviaikaan toteutuisi.

oiden ”Autoilij n a autoilu a s k a m i ys tulis ieni jyvit p n i k s o j kulut, sunnoille kaikille a tua.” el on perust

PYSÄKÖINTIRATKAISUT 7

VÄESTÖNSUOJAT PROJEKTIN ALUSSA Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus perustuu pelastuslakiin ja VNA:een pelastustoimesta. Eräin poikkeuksin uusiin vähintään 1200 m2 asuin- ja työpaikkarakennuksiin, joissa asutaan tai työskennellään pysyvästi, tulee tehdä väestönsuoja. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle. Tyypillisesti väestönsuojat toteutetaan kunkin rakennuksen yhteyteen. Väestönsuojat ovat rakenteellisesti vaativia ja edellyttävät erityislaitteiden hankintoja. Väestösuojien koko ja rakenteet rajoittavat monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Usein tilat toimivat samalla varastotiloina ja kriisitilanteessa niiden tyhjentäminen väestönsuojakäyttöön vie aikaa.

KANKAAN VÄESTÖNSUOJAMALLI Väestönsuojien rakentaminen tapahtuu normaali käytäntöjen mukaisesti. Rakennusliikkeet eivät nähneet luodussa mallissa merkittävää hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.

OPTIMAALINEN MALLI Laaditun mallin mukaan väestönsuojat toteutettuna yhteisesti ja sijoitettuina pysäköintitaloihin laskisivat tarvittavaa väestönsuojapinta-alaa, kun käytössä olisi suhteutettu laskentatapa. Laskennallinen pinta-alasäästö olisi n. 1450 m2. Rakentamisen resursseja säästyisi asuin- ja toimitilarakentamisessa, esim. asumisen varastotilat voitaisiin toteuttaa kevyempinä ja toimivampina rakenteellisina ratkaisuina. Jyväs-Parkki Oy hoitaisi VSS-tilojen suunnittelun ja rakentamisen, omistaisi, hallinnoisi ja vastaisi sekä käytöstä että ylläpidosta. VSS-tilojen raskaampi rakennevaatimus nostaisi talon rakennuskustannuksia tavanomaisesta. Keskitetty väestönsuoja olisi todennäköisesti paremmassa käyttövalmiudessa kriisitilanteen alkaessa

TAHTOTILA Väestönsuoja rakennetaan keskitetysti kellari – tai maanalaisiin tiloihin. Näin saatu suuri, yhtenäinen tila voidaan hyödyntää esimerkiksi liikuntatiloina, alueellisena yhteisvarastona tai alueen palveluiden toimitiloina. Samalla luodaan alueella harrastemahdollisuuksia, kaivattuja yhteistiloja ja mahdollisuus liiketoimintaan. Rakentamisen resursseja säästyy asuin- ja toimitilarakentamisessa, mm. asumisen varastotilat voidaan toteuttaa kevyempinä ja toimivampina rakenteellisina ratkaisuina. Säästyneitä resursseja voidaan ohjata alueen muuhun kehittämiseen.

8 VÄESTÖNSUOJAT

VÄESTÖNSUOJAT 9

JÄTEHUOLTO NYT

KANKAAN JÄTEHUOLTOMALLI

Kullakin kiinteistöllä on omat jätteenkeräyspisteensä, jossa on keräysastiat eri jätejakeille (jätehuoltomääräysten mukaisesti) ja riittävät tilat liikennöintiä varten. Alueen jätteenkuljetusurakoitsija tyhjentää jätteet sovitusti.

Kankaan jätehuolto perustuu alueelliseen syväkeräykseen, jonka rakennuttaa ja hoitaa Kankaan Palvelu Oy. Mallilla saavutetaan tilasäästöjä pihoilla ja tätä kautta mahdollistetaan vapaampi pihojen suunnittelu sekä vähäisempi ja koordinoidumpi jätehuoltologistiikka. Asukkaiden matka jäteastioille voi olla totuttua pidempi, mutta suunnittelussa huomioidaan sijoittelut keskeisille kulkureiteille.

TAHTOTILA Toteutetaan jätteenkeräys imuputkistojen avulla, jolloin tarvitaan koko alueelle vain yksi jätteenkeräyspiste putkistoja pitkin kulkeville jätejakeille. Hyötykeräyspiste/-pisteet voidaan sijoittaa alueen reunamille, jolloin jätehuoltoliikenne alueelle on mahdollisimman vähäistä. Imukeräysjärjestelmällä alueella tapahtuva jätehuoltoliikenne vähenee hyvin merkittävästi. Piha-alueita vapautuu jätekatosten ja niiden huoltoväylien poistuessa.

10 JÄTEHUOLTO

Jäteastioista tulee lukittavat ja lukitusta ollaan määrittelemässä, niin että siitä tulee alueellisesti kattava.

OPTIMAALINEN MALLI Kankaan jätehuollon malli nähdään tässä vaiheessa optimaaliseksi arvioidulle henkilömitoitukselle. Syväkeräys on kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu Kankaan kokoiselle alueelle. Jätehuoltoa pyritään viemään älykkääseen suuntaan integroimalla jäteastioihin heti alkuvaiheessa lukitus ja myöhemmin jätemäärien mittaus. Mittauksen perusteella voidaan kehittää laskutus määräperusteiseksi ja huoneistokohtaisia jätemääriä voidaan tarkastella alueportaalin kautta samaan tapaan kuin muitakin huoneiston tietoja.

Prosenttikulttuuriperiaate huomioidaan jäteastioiden suunnittelussa integroimalla taidetta jäteastioiden pintoihin.

JÄTEHUOLTO 11

ICT NYT

KANKAAN MUSTAVERKKO

Tietoliikenneyhteydet hoidetaan yleensä kiinteistökohtaisesti kaapelein. Talonyhtiöt kilpailuttavat tarjoajat vaihtelevalla asiantuntemuksella. Useita yksityisiä ja suljettuja langattomia verkkoja on samalla alueella.

Jyväskylän kaupunki rakentaa Kankaalle valokuituinfran muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Valokuitukapasiteettia vuokrataan operaattoreille. Eräs operaattori rakentaa oman putki-infran ainakin ensimmäiselle uudelle asemakaava-alueelle, mutta tilan puutteen vuoksi tämäkin taho tulee vuokralle kaupungin omistamiin laitekaivoihin.

Yksittäisiä erillisiä ICT-puolen ratkaisuja on käytössä. Esimerkkinä sähkönkulutuksen langaton mittaus, jossa erillistä mittarinluentaa ei tarvita.

TAHTOTILA Toteutetaan alueelle tulevaisuuden mitoituksella runkoverkko, joka mahdollistaan alueelle langattoman internet-yhteyden. Alueella hyödynnetään innovatiivisesti ICT:n tarjoamia mahdollisuuksia lähipalvelujen tuottamiselle. Aluetta voidaan käyttää testialustana yhteisen hallintomallin kautta esim. erilaisten mobiilisovellutusten kehittämisessä.

12 ICT

Kaupunki kilpailuttaa aluksi määräajaksi mustaverkon operaattorin, joka vastaa 24/7 toiminnasta, sopimuksista ja kehittämistyöstä yhteistyössä kaupungin kanssa ja muiden Kankaan toimijoiden kanssa. Mustaverkko mahdollistaa laadukkaan verkkotopografian ja riittävän kapasiteetin tulevaisuuden tarpeisiin (ml. matkapuhelinverkot).

OPTIMAALINEN MALLI Kaikki operaattorit ja alueen toimijat tukeutuvat Mustaverkon kapasiteettiin.

erkko on ”Mustav n osa olennaine an anka Viisaan K ta” is rakentam

ICT 13

PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT NYT

KANKAAN YHTEISPIHAT

Yhteisiä tiloja ei yleensä synny talonyhtiöihin. Tonttien omistus- ja hallintomuoto synnyttää vierekkäisille tonteille samat yksipuoliset ja yleensä minimaaliset leikki- ja oleskelualueet. Naapuritontin leikkialueen käyttö ei ole suotavaa, eikä alueellista yhteisöllisyyttä synny. Talonyhtiöt kilpailuttavat itsenäisesti vaihtelevalla asiantuntemuksella huollon ja kunnossapidon. Alueellisia yhteistiloja ei toteuteta.

Asunto-osakeyhtiöillä ei Kankaalla ole omia pihoja vaan pihatoiminnot suunnitellaan yhteispihoille. Kankaan Palvelu Oy rakennuttaa ja hoitaa keskitetysti Kankaan yhteispihoja. Näin päästään laadukkaampaan, monipuolisempaan ja sallivampaan ulkoalueiden suunnitteluun ja käyttöön. Mallin kautta pystytään huomioimaan paremmin myös kaupungin rakentamien tori- ja katualueiden suunnittelu. Huollon osalta pyritään löytämään synergiaetuja yhteispihojen, taloyhtiöiden viherkaistaleiden ja julkisten alueiden osalta.

TAHTOTILA Keskitetty pihojen ja puolijulkisten tilojen suunnittelu, rakentaminen ja hallintomalli mahdollistaa vaihtelevien ja laadukkaiden leikki- ja oleskelualueiden synnyttämisen ja kustannustehokkaan huollon suurempina kokonaisuuksina. Toiminnallinen hybridirakenne (asuminen / palvelut / työpaikat) muodostaa alueelle yhteistiloja ja kokoontumispaikkoja. Yhteiset tilat ja kokoontumispaikat mahdollistavat palvelurakenteen monipuolistamisen, esim. yksityiset päiväkodit ja palvelukeskukset.

14 PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT

PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT 15

ENERGIARATKAISUT NYT

KANKAAN ENERGIARATKAISUT

Sähkö johdetaan alueille yleisestä sähköverkosta, samoin kaukolämpö. Mahdollinen jäähdytys hoidetaan kiinteistö- tai asuntokohtaisesti, jos sellaiselle on nähty tarvetta. Asukkaan on mahdotonta seurata asuinkäyttönsä vaikutuksia energian kulutukseen.

Kankaalle rakennetaan jokseenkin tavanomaiset, modernit kunnallistekniikanverkostot.

Yksittäisen kiinteistön vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntäminen ei ole mahdollista nykytilanteessa ylimääräisen sähkön tai lämmön syöttämistä verkkoon edullisesti tai tehokkaasti. Osaaminen ja järjestelmät rajoittavat vaihtoehtoja.

TAHTOTILA Alueelle rakennetaan lämpö-, sähkö- ja vesiverkostot, joiden suunnittelussa tutkitaan muun muassa mahdollisuudet kiinteistökohtaiselle energiantuotannolle, lämmön ja sähkön varastoinnille sekä veden ja energian tehokkaalle käytölle sekä tavoitellaan tulevaisuuden älykkäitä verkkoratkaisuja. Kiinteistökohtaiset energiantuotantolaitteet omistaa ja ylläpitää paikallinen energiayhtiö, asunto- ja kiinteistöyhtiöt saavat edullisesti tuotettua ja varastoitua lämpöä ja aurinkosähköä ensisijaisesti, ylijäämää syötetään sitten alueelle ja loput verkkoon. Talousvedet ja hulevedet on tehokkaasti hyödynnetty. Taloudellinen yhtälö hyödyttää kaikkia ja tarjoaa Kankaan asukkaille puhdasta lähienergiaa.

Ensimmäinen aurinkopaneelisto on toteutettu kunnostetun Vanhan paperitehtaan siipiosan katolle. Kyseessä on Jyväskylän Energian (JE) ensimmäinen Power Purchase Agreement-kohde (PPA) Samaan kiinteistöön on rakenteilla myös ensimmäinen JE:n kaukojäähdytyksen toteutus. Vesijohtoverkostoon on tulossa mm. ääniloggerit, joilla voidaan tehostaa verkoston kunnon valvontaa.

OPTIMAALINEN MALLI Kankaan aurinkopaneelit voitaisiin yhdistää yhdeksi aurinkovoimalaksi, jota operoisi ammattimaisesti yksi taho. Energian ja veden kulutus olisi reaaliaikaisesti mitattua ja raportoitua ja siitä olisi koostettu merkityksellistä tietoa, joka vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen.

Aurinkosähkön osalta on selvitettävänä kokeiluprojekti, jossa yhdistyisi virtuaalimittarointi ja kysyntäjousto. Kankaan Palvelu Oy:n hallinnoiman alueportaalin (Kangasverkko.fi) kautta asukkaat pääsevät asunnon muiden tietojen ohella tarkastelemaan myös energian kulutustaan JE:n monotori- palvelun kautta yhdellä sisäänkirjauksella.

ENERGIARATKAISUT 17

KANKAAN PALVELU OY KANKAAN MALLI

OPTIMAALINEN MALLI

Kankaan Palvelu Oy on alkuvaiheessa Jyväskylän kaupungin, Skanska Talorakennus Oy:n ja YIT rakennus Oy perustama yritys, joka tulee myöhemmin siirtymään Kankaan talo- ja kiinteistöyhtiöiden omistukseen. Kankaan Palvelu Oy:n pääasialliset tehtävät ovat yhteispihojen ja jätehuollon rakentaminen ja ylläpito, alueportaalin kehittäminen ja ylläpito sekä prosenttikulttuuriperiaatteen hoitamiseen liittyvät tehtävät. Toiminta on hyvin suunnitelmallista ja avointa.

Yritys pystyy osallistumaan alueen kehitystyöhön aktiivisesti ja sen päätöksenteko ja toiminta pysyy ketteränä.

LIVING LAB AJATTELU KANKAAN MALLI

OPTIMAALINEN MALLI

Living Lab –ajattelua on tehty tutuksi eri osa-alueilla erityisesti erillisessä vanhusasumisen kehittämiseen tähtäävässä projektissa. Living Lab- ajattelu on yksi Viisaan Kankaan kehittämisen lähtökohtia ja samalla ajattelua on laajennettu koskemaan myös muita kaupungin kehitysalustoja (Keskusta, Hippos ja Sairaalanmäki).

Living Lab –toiminta on osa Kankaan ekosysteemin toimintaa ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneita ja kehitysmyönteisiä. Sisäinen Living Lab –ajattelu pitää kaiken toiminnan eteenpäin kehittyvänä ja ketteränä. Yritykset hyödyntävät Kankaan asukkaita ja oppilaitoksia co-creation hengessä synnyttäen elävän ja jatkuvasti kehittyvän Living Lab-toimintaympäristön.

18 KANKAAN PALVELU JA LIVING LAB AJATTELU

KANKAAN PALVELU JA LIVING LAB AJATTELU 19

”Viisas Kangas Oy:n” tehtäviä:

Kun luodaan uudenlaisia alueellisia toimintoja rakentuvaan kaupunkiympäristöön, tarvitaan myös uusia tahoja jalkauttamaan ideat käytäntöön. Kenelläkään ei ole valmiiksi alueellista toimintavastuuta tai intressiä kehittämistoimintaan. Kankaalla yksi tällainen taho on Kankaan Palvelu Oy, jonka kyky hoitaa Viisaan Kankaan asioita on rajallinen sen omistusrakenteen takia, mm. asunto-osakeyhtiölain perusteella.

- Edistää Kankaan ”smart cityn” kehittymistä - ”City Datan” hallinnointi; tiedon kerääminen, käsittely ja jakaminen (ml. avoimen datan edistäminen Jyväskylässä) - Mustaverkon hallinnointi /”isännöinti” (operointi, vuokraus jne.) - Living Lab-/Tutkimusympäristön synnyttäminen ja ylläpitäminen (yhteistyö 5k-hankkeen kanssa) - Sähköisen lukituksen ja kulunvalvonnan toimintaympäristön kehittäminen ja operointi - Vastuu Viisaan Kankaan kyberturvallisuudesta

Kangas nähdään kiinnostavana Smart City –ajattelun mukaisena kehitysalustana, ja siksi sen kehitykseen ollaan myös valmiita panostamaan. Tavoitteena on perustaa ”Viisas Kangas Oy”, jonka tehtävänä olisi olla alueellinen toimintaoperaattori Viisaan Kankaan kehitystyössä. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat yritykset, Jyväskylän kaupunki ja paikalliset korkeakoulut. Samalla tulee tarkastella ”Viisas Kangas Oy”:n rooli ja mahdollisuudet kaikissa kaupunkikehitysalustoissa.

Mu ut da tan IC ke TS ruu väy er vic lät eL ab

KANKAAN MALLI/TAVOITELTAVA MALLI

Tie ja don vis ja ua kam lis i oin ne ti n A jakeurinko lu j säh a la kön sku tus Kau kojä ähd ytys Muu ntojo usto

PALVELUINTEGRAATTORI

Ka me ra t

Sen s

orit

VIISAS KANGAS LIVING LABTOIMINTAYMPÄRISTÖ

OPPIMISYMPÄRISTÖT

KOKEILEVA KANGAS

ENERGIANSÄÄSTÖ

dit dar

stan

tö teis Kiin

VALOKUITUVERKKO

kka

eknii

allist

n Kun

hjaus

o nta ja Valvo

KYBERTURVALLISUUS AURINKOSÄHKÖ

KESTÄVÄ KANGAS

KANGAS

ALUEELLINEN VÄESTÖNSUOJA

ALUEELLINEN JÄTEHUOLTO

HYVÄN ARJEN PALVELUMIX

Tunnis ta ja kulu utuminen nvalvo nta

KOTIEN ÄLYKKÄÄT JÄRJESTELMÄT

KAUPUNGINOSAKULTTUURI

Va lv

on ta

n aa ali nk rta Ka epo alu

pa Kan lve ka luy an ht iö

YHTEISPIHAT

TIETOPOHJAINEN ALUEMALLINNUS

TURVALLISET KIINTEISTÖT

PALVELEVA KANGAS

PYSÄKÖINTIMALLI

na ula ä a s telm v i ko jes na jär En pito

VIISAS

ÄLYKÄS KANGAS

ja

oh

jau

s

isen sum b elua Palv iving La L

20 VIISAS KANGAS

VIISAS KANGAS 21

LOPPUSANAT Kankaan suunnitteluun lähdettiin uteliaina ja rohkeasti ihmetellen. Yhtenä tavoitteista oli kyseenalaistaan vanhat toimintamallit ja etsiä uusia, joiden toteuttaminen nähtiin mahdolliseksi uuden kaupunginosan rakentamisen myötä. Kankaalla kaupungilla oli mahdollista käyttää voimakasta ohjausta, kun maaomistus, kaavoitus, tontinluovutus, kunnallistekniikan rakentaminen ja osa alueen tulevista toiminnoista olisi nyt yksissä käsissä. Alueen vetovoima tiedettiin suureksi, rima oli helppo nostaa korkealle alusta lähtien – kohti fiksumpia, elinkaaren mittaisia kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Keskeisiä onnistumisia Kankaan kehittämisessä tähän mennessä ovat Kytkin-projektin kautta etsityt ja tuunatut yhteisjärjestelymallit, %-kulttuuriperiaate ja kyberturvallisuuden merkityksen ymmärtäminen älykaupunkiajattelussa. Suurin onnistuminen tuli kuitenkin osin onnekkaiden sattumusten kautta. Kankaan hanke veti ympärilleen huippuosaajia laajasti, kaavoittajasta kyberturva-asiantuntijaan, taiteilijasta porttivahtiin. Osa tuli verkostojen kautta, osa tarjosi osaamistaan itse aktiivisesti. Kytkin-projektista jäi myös paljon toteutettavaa tulevaisuudessa Kankaalla, Jyväskylässä ja missä vain. Tämän raportin kautta haluamme esittää pähkinän kuoressa sen mitä me toivoimme, että voisi tehdä toisin, osa on jo mennyt maaliin, osa hyljätty matkalla. Aluesuunnittelu – ja toteutus on palapeli, jossa pelaajia on paljon ja pa-

22 LOPPUSANAT

lojen sommittelu paikoilleen on ajoittain hyvin vaikeaa. Toisaalta suunnittelu ja rakentaminen etenee vaiheittain ja näin kehitys voi olla jatkuvaa. Kytkin-projektin aikana esiin nousi määräysten ja verotuksen kehittämistarpeita, uudenlaisten liiketoimintamallien mahdollisuuksia ja tarve kehittää edelleen elinkaaren mittaisia ratkaisuja. Smart City on viitekehys, johon Kankaan hanke on solahtanut Kytkin-projektin aikana. Kankaan hankkeessa se nähdään kokonaisvaltaisena fiksuna, resurssiviisaana lähestymistapana, jossa älykkäämpi tulevaisuus ulottuu sinne nurkan taakse näkymättömiin. Haluan kiittää kaikkia Kytkin-projektiin vuosien varrella panoksensa antaneita, matka jatkuu yhdessä kohti Viisasta Kangasta! Anne Sandelin Hankejohtaja Jyväskylän kaupunki

jyvaskyla.fi/kangas