pyhajoenkuulumiset-4203 Flipbook PDF

pyhajoenkuulumiset-4203

---

117 Views
35 Downloads
FLIP PDF 1.59MB

DOWNLOAD FLIP

REPORT DMCA

P YHÄJOEN

KUULUMISET K e s k i v i i k k o n a 15 . 10 . 2 0 0 3 - v i i k k o 4 2 - 4 3

Anna Karjula mukana Nuori Aleksis –raadissa kirjoihin. Lukijan omat mieltymykset eivät voineet olla vaikuttamatta kirjojen valintaan. Toisaalta piti koko ajan yrittää muistaa yleisempi näkökulma; etsimmehän suomalaisille parasta kirjaa. Pelkkä kirjan tekemä vaikutus ei riittänyt. Piti ajatella myös mahdollisia muita lukijoita: miten tämä kirja heihin iskisi”, Anna selostaa.

Keskustelupalsta pystyyn Äidinkielenopettajien liitosta kehotettiin ottamaan yhteyttä toisiin raatilaisiin sähköpostin välityksellä. Anna tuskaili pitkien osoitelistojen kanssa ja ajatteli, että keskustelua helpottaisi yhteinen järjestelmä. Bäckmannin Matin avulla hän perusti keskustelupalstan, jonne raatilaiset pääsivät kirjoittamaan salasanalla. Palsta toimikin hyvin, ja lukiolaiset ympäri Suomea vaihtelivat mielipiteitä ja suosittelivat kirjoja toisilleen. arjula on Abiturientti Anna K Karjula ollut mukana valtakunnallisessa Nuori Aleksis –raadissa. Yhteensä 52 lukiolaista on lukenut ja arvioinut kesän ajan viime vuonna ilmestynyttä suomalaista kaunokirjallisuutta. ”Otin Nuori Aleksis jäsenyyden suurena luottamuksena. Tuntui hienolta saada olla mukana koko maan laajuisessa projektissa. Tuli tunne, että minuun suhtaudutaan vakavasti lukijana; minun mielipiteeni on tärkeä”, Anna miettii: ”Halusin hoitaa

tehtäväni täysillä. Ajattelin myös hyödyntää mahdollisuutta kaikella mahdollisella tavalla. Tuskin koskaan tulee tutustuttua suomalaiseen nykykirjallisuuteen yhtä monipuolisesti.” Anna tutustui lähes jokaiseen kirjaan jollakin tasolla. Heti urakan alkajaisiksi hän etsi Internetistä kustantajien tai muiden arvostelijoiden kirjoittamia tekstejä kirjoista; niiden avulla pystyi muodostamaan yleisen käsityksen skaalasta. ”Sitten tartuin mielenkiintoisilta vaikuttaviin

Upea lukukokemus ”Parhaaksi valitsin Eeva Tikan Haapaperhosen. Luin novellikokoelman tuomiopäivää (=ehdotusten postitus) edeltävänä iltana ja olin myyty: tällaista me suomalaiset tarvitsemme. Tikan tekstit tuntuivat täyttävän kirjallisuuden perusvaatimukset: ilmaisultaan upea lukukokemus, sisällöltään hyvin avartava ja ajatuksia antava. Vastauksia perimmäisiin kysymyksiin ei kirja tarjonnut, mutta vahvan tunteen

ihmisten ykseydestä”, Anna kiittelee: ”Tämä lajimme - erilaisista elämänkokemuksista ja –koettelemuksista huolimatta – tuntee ja kokee hyvin samalla tavalla. Olemme yhtä!” Toiseksi nousi Heli Laaksosen runokokoelma Raparperisyrän: ”Arvostan Laaksosen teosta suomalaisen runouden raikkaana uudistajana. Elävä murre tuo runoihin uskottavuutta. Kokoelma on kuin sokerissa uitettu raparperi, joka on päältä rempseän riemukasta, mutta jättää leukaperiin kitkerän ihmisenä olemisen maun.”

Kuusi kirjaa kilpailee palkinnosta Nuori Aleksis -palkinnon finaaliin on valittu kuusi teosta. Palkinnosta kilpailevat Ranya ElRamlyn Auringon asema, Nina Honk Honkaa sen Gladiaattori, Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie, Heli Laaksosen Raparperisyrän, Reko Lundánin Ilman suuria suruja ja Ilkka Remeksen Itäveri. ”Laaksoselle toivon menestystä loppukilpailussa. Olisi hienoa, jos suomalainen runous saisi nuorilta tunnustuksen”, Anna pohtii. Palkinnon saaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 25. lokakuuta. Äidinkielenopettajainliiton Nuori Aleksis –palkinto jaetaan nyt viidennen kerran.

Lisää kirjoista ja kirjallisuudesta kirjallisuusliitteessä.

Kari Juvan reliefi paljastetaan seurakuntatalolla KIRKKOHERRA

JUKKA

MALINEN Seurakuntatalon noustessa katselimme sen suurta tiiliseinää ja totesimme, että siellä on paikka jollekin pysyvälle taideteokselle. Seurakuntatalolla on haluttu luoda kiinteä yhteys Pyhäjoen kirkkoon, sen jumalanpalveluselämään. Olemme samalla halunneet, että seurakuntatalo voisi olla alueemme ihmisten yhteinen tila, jossa voi olla kokemassa vapahtajan läsnäoloa elämän arjessa, surussa ja juhlassa. Sunnuntaina 26.10. paljastettava taitelija Karin Juvan reliefi

yhdistää nämä kaksi asiaa kauniilla tavalla yhteen. Kirkon reliefi ”Valvokaa” on tullut kirkkomme vahvaksi symboliksi ja nyt paljastettava reliefi tuo viestin etsivälle, elämän voimaa kaipaavalle siitä, kuinka vapahtaja tahtoo löytää tiensä pyhäjokisten ja täällä vierailevien elämään heille tutulla tavalla, mutta sittenkin yllättäen. Relifillä on jo nimi ja se tuodaan julkisuuteen sunnuntain tilaisuudessa. Reliefin paljastussanat lausuu kirkkovaltuuston puheenjohtaja Marja PPelt elt ok e to ja Kari Juva eltok oke käyttää tilaisuudessa taiteilijan ornber g puheenvuoron. Ulla T Tornber ornberg

huilullaan ja Mika Jaakola pianolla vastaavat tilaisuuden mu-

siikista. Tervetuloa yhteiseen juhlaan!

Pirttikoskella syysmarkkinat ensi lauantaina LAURI PÄRKKÄ Pirttikosken Yliselläojalla Sakari ja Air Airaa Niemelä järjestävät lauantaina 18. lokakuuta perinteiset Syysmarkkinat. Markkinat tarjoavat tunnelmaa kaiken ikäisille. Paikalla on monenlaista myytävää tyrnituotteista erilaisiin kotileipiin ja kaloihin, unohtamatta Sakun luomumyllyn tuotteita. Tapahtumassa voi myös seurata päreen tekoa vanhoin menetelmin ja nauttia Pirttikosken maatalousnaisten myymiä makkaroita tai kierrellä heidän järjestämällään kirpputorilla.

Vanhemman väen maistellessa riihirukiista valmistettua luomusahtia myllykamarissa, perheen pienimmät voivat huvittautua hevosajelulla. Markkinat ovat kyläläisille myös tapaamishetki, missä voi vaihtaa kuulumisia ja jutella kylän vanhoista tapahtumista. ”Kannattaa osallistua myös arvontaan, jossa voittaa useammin kuin lotossa”, isäntä kehaisee. Markkinat ovat siis ensi lauantaina kello 10.00-15.00. Oudommankin pitäisi löytää paikalle, sillä Kuusiniemen sillasta eteenpäin löytyy opasteita.

Syysloma Gallup 1. Mitä aiot tehdä syyslomalla? 2. Millä mielin lähdet syyslomalle? 3. Mikä lomassa on mukavinta?

Jut Pyhäluotto Juttta Pyhäluo 1.Tuun yheksi päiväksi töihin, osallistun silkinmaalauskurssille ja loppuajan oon kotona tekemässä kaikkea kivaa, kuten luen ja rapsutan puutarhaa. 2.Oon oottanu ku kuuta nousevaa! Tarviin lomaa. 3.Saa olla pois lukiolta.

Janne K eskit alo 7 vuotta Ke skitalo 1.Aijon kalastaa ja mä käyn ehkä luontopolulla. 2.Aika paljo jännittää ku saa olla monta päivää lomalla. 3.Parasta on käyä luontopolulla, seuraava on kalastaminen.

Piia PPehk ehk onen 14 vuotta ehkonen 1. Lähen yksin Turkuun viettää lomaa. 2. Ootan hyvällä mielellä lomaa. 3. Ku on lommaa, eikä tarvii olla koulusa.

Anssi Ma Matttila 16 vuotta 1.En tiiä vielä, mää meen ehkä Ouluun. 2.Ootan kovasti. 3.Kaikki on kivvaa.

P YHÄJOEN

KUULUMISET

HUOM!

Pyhäjoen Kuulumiset-lehti ei ilmesty ensi viikolla koulujen syysloman takia. Toimitus toivottaa kaikille aurinkoista viikkoa!

sivu 2

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 15 . 10 . 2 0 0 3

Tule oppiin!

PJK:n D-juniorit kaatoivat Ylivieskan Jääkarhut

TALOUDELLISTA TALVIAJOA AUTOKOULUKURSSI ALKAA LUKIOLLA TIISTAINA 28.10. KLO 17.00 Tiedustelut ja ilmoittautumiset 265 045 tai 0500 685 445

Pyhäjoen liikennekoulu

Joki-Kiekolle tasapeli ja tappio Viime viikonloppuna PJK:n edustusjoukkueen sarjakausi jatkui kahdella vierasottelulla. Tuloksena yksi sarjapiste tasapelin myötä lauantaina, sekä tappio sunnuntaina. Lauantaina 11.10. PJK kohtasi Pyhäjärven Pohdin. Ottelu oli jälleen kerran erittäin tasainen ja jännittävä, josta kertovat myös maalilukemat 3-3. Ottelun kulusta puhuvat selvää kieltä myös torjuntalukemat 40-41. Ensimmäisen maalin ottelussa iski PJK heti ottelun alussa. Sen Pohti kuitenkin kuittasi tasoittamalla välittömästi ja vielä menemällä 2-1 johtoon ennen erän loppua. Toisessa erässä kummallakin joukkueella oli omat paikkansa tehdä maaleja, mutta erässä nähtiin ainoastaan yksi osuma, kun PJK tasoitti lukemiksi 2-2. Kolmas erä jatkui siitä mihin toinen jäi; kummallakin joukkueella oli useita ratkaisupaikkoja, mutta maalivahdit pelasivat hyvin. Kun muutama minuutti ottelusta oli jäljellä, pääsi PJK lataamaan kiekon vastustajan maaliin ja näytti jo siltä, että ottelu kääntyi pyhäjokisten eduksi. Kuitenkin Pohti sai kiekon vielä kerran

PJK:n maaliin ja näin päädyttiin tasapeliin. PJK:n maalit laukoivat Lauri Haa ekk onHaattaja aja, Jari-P Jari-Pekk ekkaa Uk Ukonsaari ja Harri Niemelä Niemelä. Sunnuntaina oli vuorossa vierasottelu Nivala Cowboysta vastaan. Ottelun alku näytti PJK:n kannalta hyvältä, kun se siirtyi jo muutamassa minuutissa 0-2 johtoon. Nivala pääsi kuitenkin kaventamaan nopeasti ottelun 1-2 tilanteeksi. Kummankin joukkueen tehdessä vielä kaksi maalia lähdettiin erätauolle PJK:n johtaessa 3-4. Kaksi viimeistä erää olivat kuitenkin pyhäjokisille synkkiä. Peli meni sekavaksi, eikä kiekkoa saatu enää vietyä hyville maalintekopaikoille, kun taas nivalalaiset saivat nopeilla hyökkäyksillään rikottua PJK:n puolustuksen ja tuotua kiekon monesti maalinedustalle ja sitä kautta maaliin. Ottelun loppuessa tulostaululla olivatkin lukemat 10-4 kotijoukkueen eduksi. PJK:n joukkueesta maalin maähjä kuun pääsivät Petteri T Tähjä ähjä, Juha Kär sämä kahdesti ja Timo K ylärsämä Kylmälä mälä. PJK:n kausi jatkuu 19.10. vierasottelulla Sotkamon Kiekkoa vastaan.

TEIN SINULLE TIEN Antologiaa myynnissä kirjastolla ja S-marketissa. Pyhäjokista historiaa ja kokemuksia. Myyntihinta 10 €.

Pyhäjoen Joki-Kiekon D-juniorit jatkoivat hyviä otteita viime lauantaina Ylivieskassa pelatussa harjoitusottelussa. Pyhäjokiset murskasivat 11-1 voitolla YJK:n toiveet Nivalan turnauksen revanssista. Ottelu alkoi pyhäjokisittain kuitenkin huonosti; YJK maalasi heti, kun oli pelattu pari minuuttia. Tämä jäi kuitenkin Ylivieskan ainoaksi maaliksi, sillä PJK:n uo maalissa Ossi R Ruo uottsalainen torjui loput maalintekoyritykset. Joki-Kiekko tasoitti reilun minuutin kuluttua ja kun summeri soi ensimmäisen erän päättymisen merkiksi, johti PJK jo 5-1. Loppu olikin enää tehopisteiden kaunistelua, sillä YJK otti turhautuneena lukuisia jäähyjä pyhäjokisten pitäessä päät kylmänä. Pyhäjoen Jokikiekon tehopelaajat olivat Joni Hulanmäki ja Per oluoma erttti Ek Ekoluoma oluoma, jotka molemmat tekivät kolme maalia ja syöttivät kaksi. Heidät palkittiin

Per tti Ek oluoma vvalmiina almiina aloitukseen PJK:n puolustuspää ssä ertti Ekoluoma puolustuspäässä myös PJK:n parhaina pelaajina. Muut maali- tai syöttöpisteen ylmälä saalistajat olivat Juho K Kylmälä

an(1maali + 1 syöttö), Janne R Ranopist o Kopist opisto t ala (3+0), Henri K (1+0), Toni Solinen (0+2), Vil-

le Martinmäki Martinmäki(0+3) ja Eetu Rautio (0+1).

Kokkikerhossa kokkaillaan keskiviikkoisin JENNI RANTAKOKKO Heidi Luoto pitää keskiviikkoisin kokkikerhoa 3-6 -luokkalaisille. Tänä vuonna leipureita kerhossa käy noin 20 joka kerta. Tämä on jo kolmas vuosi Heidille kokkikerhon vetäjänä ja suunnitteilla olisi jatkaa kerhon pitoa vielä ensi vuonnakin. Hän on opiskellut kotitaloutta yläasteella kolme vuotta ja on muutenkin ollut pikkuisesta asti kiinnostunut leipomisesta ja ruoan laitosta. Kerhon pitäminen ei haittaa hänen opiskelujaan, sillä kerho kestää kaksi tuntia, ja se on kerran viikossa. Huonojen kerhokertojen Heidi kertoo olevan sellaisia, milloin mikään ei tunnu onnistuvan: ”Makaronit tarttui kerran pohjaan, vaikka niitä sekoitettiin koko ajan.” Joka kevät kerhossa palkitaan ahkerin kävijä. Viime vuonna tämän palkinnon sai Pasi Simonen nen. Kerholaiset pitävät päivä-

kirjaa vuoron perään kerhokerroista. 1.10 pidetystä kerhosta Jenn yK arjalainen ja Elina Sark Jenny Karjalainen Sark-kinen kirjoittavat: ”Tänään kokkikerhossa me tehtiin viipalekakkuja ja Hanna-tädinkakkuja. Täällä oli 12 kerholaista. Meidän keittiössä oli Tiia-Riikk tila ja Lo iia-Riikkaa Ant Anttila Lottta Hourula urula. Viimeiset keksimme ei onnistunut hyvin. Me teimme keksit messuille, mutta saatiin tietenki iteki syödä!! Meijän kerhosta tehtiin juttu lehteen.”

Kokkikerhossa on mukavaa Kaisu Lukkarisen mielestä kokkikerhossa on mukavaa, ja hän sanoo myös oppineensa siellä jonkin verran leipomisesta. Kakkujen tekeminen on hänen mielestään mukavaa. Kaisu sanoo Heidin olevan hyvä opettamaan kotitaloutta; samaa mieltä on myös Jonne Sipilä Sipilä. He molemmat käyvät kerhossa säännöllisesti - eli joka viikko. Huo-

noja puolia kerhosta kumpikaan ei osaa mainita. Jonne kertoo tykkäävänsä leipoa mokkapaloja. Hän tykkää käydä kerhossa, kos-

ka siellä oppii valmistamaan erilaisia leivonnaisia ja ruokia. Jonnella on jo toinen kerhovuosi menossa.

Lukion suojelusuunnitelma valmistunut Abiturientti Matti Bäckman ja toisella vuosikurssilla opiskeleva Kati Virkkunen pääsivät opettelemaan vaahtosammuttimen käyttöä.

PAINONVARTIJAT-RYHMÄ kokoontuu torstaisin klo 19 OP:n kerhohuoneella. Punnitus aloitetaan puoli tuntia aiemmin. Voit tulla mukaan milloin vain – juuri nyt on hyvä aika aloittaa! Sopii myös miehille!

www.painonvartijat.fi Puh. 09- 5423 4500

Fax 09- 5423 4545

Viime viikolla lukion suojelusuunnitelmaa testattiin käytännössä, kun lukion väki osallistui pelastautumisharjoitukseen. T euv ä mielt ä, ett ä Teuv euvoo Luot Luotoo oli sit sitä mieltä, että harjoitus sujui todella hyvin.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 15 . 10 . 2 0 0 3

sivu 3

Kirjallisuusliite Valtakunnallinen Mielikirjapäivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä ja Aleksis Kiven päivä Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietettiin 10. lokakuuta. Päivä on samalla valtakunnallinen Mielikirjapäivä. Mielikirja voi olla huomenna eri kuin tänään, eikä kaikilla välttämättä mielikirjaa edes ole. Yhteisesti jaetut lukukokemukset kuitenkin innostavat lukemaan lisää ja tutustuttavat laajemmin kirjallisuuden maailmaan. Kuulumiset juhlistaa Mielikirjapäivää julkaisemalla kirjallisuusliitteen. Liitteen taittaa abiturientti Seija Viirret. Kustantajana on Pyhäjoen kunnan kulttuuritoimi.

“Se, joka ei lue hyviä kirjoja, ei ole sen paremmassa asemassa kuin se, joka ei osaa lukea.” Mark Twain

“Yksi kirja tuhatta ihmistä opettaa.” venäläinen sananparsi Mielikirjapäivä... * on hurraahuuto kirjoille ja lukemiselle! * päivää vietettiin 10.10. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä *pääosassa on koko kirjoihin liittyvä maailma

“Jotkut kirjat oat maisteltavia, toiset kokonaisina nielaistavia, ja joitain harvoja voi pureskella ja sulatella.” Bacon

“Ihminen ilman kirjoja on kuin lintu ilman siipiä.” venäläinen sananparsi “Jos sinulla on kirjasto, sinulta ei puutu mitään. Huone ilman kirjoja on ruumis ilman sielua.” Cicero “Kirjat ovat parempi maailma maailmassa.” Smith

Lukupiiri kokoontuu kirjastossa

SARI RINTAMÄKI Kiinnostaako lukeminen? Täyttyykö lukijan mielesi ajatuksista, jotka haluaisit jakaa toisten kanssa? Kirjallisuuden harrastaminen on enimmäkseen yksinäistä puuhaa. Minä luen, sinä luet, ja hän lukee, eikä siinä sen kummempaa. Ystävälle voi sentään joskus hehkuttaa, jos sattuu jostain oikein syttymään.

Kuntalaisten aloitteesta Pyhäjoelle on syntynyt lukupiiri, joka kokoontuu kerran kuussa. Lukupiiri on kaikille avoin ja vapaamuotoinen. Piiriläisiä yhdistäköön rakkaus lukemiseen. Lukupiiri on valinnut ensimmäiseksi ”ruodittavaksi” Heidi Könkään teoksen Vieras mies. Piiriläisten on tarkoitus esittää kirjasta omat mietteensä. Tuotoksena tulee varmasti olemaan monisärmäinen, elämää avaava keskustelu. Lukupiiri on parhaimmillaan mahdollisuus syventää lukuelämystä ja laventaa näkemystä. Seuraavan kerran kokoonnumme kirjastossa keskiviikkona 29. lokakuuta klo 18.00.

“Ihmiskuntaa tutkiaksesi tutki sen kirjoja.” Huxley

“Uusien kirjojen suuri haitta on siinä, että ne estävät meitä lukemasta vanhoja.” Joubert

Sukellus renessanssiin Pyhäjoen lukion tänä syksynä aloittaneet opiskelijat tutustuivat ensimmäisen jakson aikana renessanssiin historian, äidinkielen ja kuvataiteiden tunneilla.

Opiskelijat perehtyivät William Shakespeareen ja hänen näytelmiinsä Romeo ja Julia (1595), Hamlet (1600), Kesäyön unelma (1595-1596), Othello (1604) ja

Rikhard III (1591). Julkaisemme lyhyitä katkelmia opiskelijoiden esseistä. Osaamista juhlistettiin järjestämällä työnäytepäivä, jolloin yleisö sai kuul-

la historian esitelmiä ja nauttia Shakespearen näytelmiin pohjautuvista minidraamoista; kuvataiteiden tunneilla opiskelijat olivat visualisoineet draamat.

William Shakespeare ALEKSI RANTAKOKKO Ennen kuin keskittyy Shakespearen näytelmän tutkimiseen, on varmasti hyvä tietää jotain miehestä itsestään. Hänen kirjoittamanaan pidetään 39 näytelmää. Tämä luku on tietysti arvio, koska Shakespearen aikaan näytelmiin ei aina lisätty kirjoittajan nimeä. Se johtui siitä, että niin näyttelijän kuin näytelmäkirjailijan ammatit eivät olleet arvostettuja tuohon aikaan, joten näytelmien kirjoittajat eivät aina edes halunneet lisätä nimeään valmiiseen käsikirjoitukseen. Näytelmien lisäksi Shakespearen uskotaan kirjoittaneen muutaman kertovan runoelman ja 154 sonetin sarja. Hänen näytelmänsä ovat saavuttaneet maailmalla valtavan suosion, varmasti paljon suuremman kuin hän elinaikanaan olisi osannut aavistaa. Tästä suosiosta kertoo muun muassa se, että kaikki hänen näytelmänsä on suomennettu ja samoin osa hä-

nen kirjoittamistaan soneteista. William Shakespeare syntyi Avon-joen varrella sijaitsevassa Stratfordin markkinakaupungissa vuonna 1564. Tämä tiedetään siitä, että Stratfordin kirkkoherra merkitsi 26. huhtikuuta 1564 kastekirjaan kohdan, jossa kerrotaan Johannes Shakespearelle syntyneestä Wilhelm-nimisestä pojasta. Williamin kouluajoista ei ole säilynyt tietoja, joten varmaa ei ole, kävikö hän yleensä kouluja. Monien mielestä tämän perusteella voidaan kyseenalaistaa Shakespeare näytelmien kirjoittajana. On kuitenkin hyvä muistaa, että William syntyi kohtalaisen varakkaaseen ja arvostettuun perheeseen ensimmäisenä lapsena, joten hänen voisi ainakin luulla

Heidi Luoto (vas.) esitti William Shakespearea; Juha Kallio oli Hamlet. opiskelleen arvostetuissa ja hienoissa kouluissa esikoislapsen tuonaikaisella ”oikeudella”.

Lisää lukion ykkösten tuotoksia voit lukea liitteen takasivulta.

Terveisiä Helsingin yliopistosta

Saarasta tulee äidinkielenopettaja nostavalta. Kurssi, jolla seisoskellaan, pidetään hyttysmäistä nnnn-ääntä ja pyöritellään sormea silmien edessä niin kuin se olisi hyttynen, ei voi olla läpikotaisin kamala. Kirjallisuuden opinnoissani en ole vielä erityisesti edennyt. Olen käynyt vasta peruskursseista osan, mutta erityisesti antiikin kirjallisuuden kurssi teki näistä vaikutuksen. Tuntui hassulta huomata, miten samanlaisia piirteitä on esimerkiksi antiikin teatterissa kuin nykypäivän amerikkalaisissa komediaelokuvissa. Jim Carrey olisi luultavasti hurmannut käytöksellään myös silloiset kreikkalaiset ja roomalaiset. Kyllähän tässä ollaan aika alussa opintoja toisaalta vasta, vaikka välillä iskeekin paniikki, miten minusta voi koskaan tulla opettajaa, kun en kerran vielä tiedä, miten sellaiseksi oikein opitaan. Mutta kyllä minä luotan sen verran koulutusjärjestelmäämme, että minustakin vielä tulee se äikän maikka joku päivä.

SAARA LAHNAOJA

Opiskelen siis pääaineenani suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Sivuaineena minulla on yleinen kirjallisuustiede, ja tähtään kovasti äidinkielenopettajaksi. Juurikaan muita aineita en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan. Viime keväänä tosin yritin käydä tietojenkäsittelytieteen laitoksella ohjelmoinnin peruskurssia, mutta ilmeisesti siitä oli vain se hyöty, että kohtasin humanistisen luonteeni todellisuudessa. En kerta kaikkiaan pystynyt ymmärtämään sitä tapaa ajatella, varsinkin kun kaikki muut opiskelijat olivat pääsääntöisesti matematiikan laitokselta. Luennoilla alkoi unettaa ja harjoitusryhmissä pelottaa, että mitäs jos minä joudun esittelemään tätä tehtävänratkaisua, jota en välttämättä itse edes tiennyt. Sen jälkeen oman pääaineen ja kirjallisuustieteen luennot ovat tuntuneet suorastaan miellyttäviltä. Nyt aloitin kielifilosofian kurssin teoreettisen filosofian laitokselta. Ehkä me suomen kielen laitoksella tosiaan olemme tottuneet vähän liian hyvälle esiintymistaitoisten ja innostavien luennoitsijoiden suhteen; tuo mies tuntui yksinkertaisesti tylsältä, mutta onneksi aihe on sentään kiinnostava. Jonkinlaisia ristiretkiä omien aineiden ulkopuolelle pitäisi kuitenkin tehdä, filosofia tuntui ihan hyvältä vaihtoehdolta ainakin vielä tässä vaiheessa.

Akateeminen vapaus on hyvästä Vuosi sitten kuvittelin, etten varmasti selviä tästä vuodesta hengissä. Yllättäen olikin toukokuu ja huomasin suunnittelevani kesäksikin opintoja, vaikka jon-

Markus Kajo: Kettusen kolmas

Saara Lahnaoja: “Siitä ehkä juuri pidänkin yliopistossa, että ainakin miltei kaikkea voi kokeilla.” kinlaisia kesätöitäkin olisi ollut saatavissa. Aloitin kesällä yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja avoimessa yliopistossa, jossa Helsingin yliopiston opiskelijat saavat ilmaiseksi kesäopinnot. Silloinkin tuli taas huomattua se ihmeellinen asia: yleensä asiat eivät ole lähellekään niin kauheita kuin etukäteen kuvittelisi. Luennot olivat kohtuullisen helppotajuisia ja opettajat mukavia. Tenteistä olen myös päässyt ihan kivoilla arvosanoilla läpi, joten ihan turhaan taisin pelätä, etten pärjäisi. Tietty akateeminen vapaus on hyvästä, mutta en haluaisi kuvitella itseäni ikuisena opiskelijanakaan. Itse olen varmaan siitä onnelli-

sessa asemassa, että tiesin, mille alalle haluan jo pitkälti yläasteella. Fuksiryhmässäni oli lähes poikkeuksetta sellaisia ihmisiä, jotka olivat jo valmistuneet jostain, parhain taisi olla valmis kauppatieteiden maisteri. Jonkinlainen itsetuntemus ei tietenkään olisi pahitteeksi, mutta eihän sitä tietenkään aina voi tietää, mitä haluaa.

Opettajaksi opiskelemassa Nyt tänä syksynä olen aloitellut jo tietyllä tavalla opettajaksi opiskelua muutaman kurssin muodossa. Erityisesti opettajan äänenkäyttö -kurssin ensimmäinen kerta tuntui jo huikean in-

Suosittelemani opus Sapfo: Iltatähti, häälaulu Tuskin kukaan on koskaan päässyt runoudessaan samaan luonnollisuuteen ja herkkyyteen kuin Sapfo. Antiikinaikaiset runot ovat Pentti Saarikosken suomentamina edelleen koskettavia, vaikka niistä onkin säilynyt vain pieniä katkelmia ja osia muissa teoksissa. Lesboksen saarella 600-luvulla ennen ajanlaskun alkua elänyt runoilija sekä kohahdutti kansaa että kehitti ja uudisti lyriikkaa. Ilman historiallistakin taustaa pienet runonpätkät suorastaan puhdistavat ihmismieltä kuten tämäkin: Rakkaus ravisteli / minua / Tuuli vuorilla raastaa tammipuita.

ILKKA ANTTONEN

Valitsin omaksi lempikirjakseni Markus Kajon kirjan: ”Kettusen kolmas.” Se on miehen kolmas pakinakokoelmajulkaisu. (kuten nimestäkin voi päätellä) Kirjassa Kajo vitsailee kaikesta maan ja taivaan väliltä. Hän keksii mielenkiintoisia näkökulmia erittäin arkisista, mutta jotenkin myös kummasti kiinnostavista asioista. Väriä kirjaan tuovat Kajon eriskummalliset sanayhdisteet - sanajärjestykset ja -vastineet. Teksti on helppolukuista, ja jutut ovat riittävän lyhyitä. Näin

ne on myös helppo sisäistää ja ymmärtää. On välissä tietenkin muutama pitempikin juttu, mutta nekin on rakennettu niin, että lukija pysyy mukana tekstissä kaiken aikaa. Kajon huumori on ihan omaa luokkaansa. Sitä on erittäin vaikea kuvailla sanoin; parhaiten sen pystyy sisäistämään lukemalla joitain herran teoksia. Huumoria voisi sanoa tietyllä tavalla moderniksi. Kirja puree erittäin hyvin varsinkin nuoreen väestöön; tosin kirjalla ei sinänsä ole omaa kohdeluokkaa.

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi JANNE IKOLA

Minun mielikirjani on Arto Paasilinnan kirjoittama Jäniksen vuosi. En ole lukenut montakaan kirjaa, ja niistä kirjoista tämä on noussut parhaimmaksi. Kirjaa kun alkaa lukea, niin se “nielaisee mukanaan”. Kirjaa ei tahdo malttaa jättää kesken, kun on aloittanut. Kirjassa on hyvä tarina ja sopivasti huumoria. Kirja kertoo kaupunkielämään kyllästyneesta miehestä nimel-

tään Vatanen, joka löytää tienvarresta pienen jäniksen poikasen. Tästä alkaa jäniksen ja Vatasen pitkä taival, ja he kokevat yhdessä monia seikkailuja. Kirjan lopussa Vatanen ja jänis vangitaan, kun he ylittävät Venäjän rajan metsästäessään karhua. Jänis ja Vatanen viedään vankilaan, josta he karkaavat, eikä heistä ole sen jälkeen kuultu. Luin kirjan yläasteella 9. luokalla, kun jostakin kirjailijasta piti tehdä esitelmä.

Arto Paasilinna: Isoisää etsimässä HANNES KOIVUSIPILÄ

Luin 8.luokalla Arto Paasikiven kirjan "Isoisää etsimässä". Kirja nielaisi minut mukaansa sen hauskan huumorin ansiosta. Huumori alkoi heti ensimmäisen luvun jälkeen. Kirjassa esiintyvä huumori on juuri minun maku-

uni - pidän sekä "suorasta huumorista" että huumorista, joka ei ole oikeastaan vitsi, vaan jokin pähkähullu teko yms. Kirjassa esiintyy enemmän jälkimmäistä kahdesta mainitsemastani "huumorityylistä". Kirjassa teurastetaan poro hotellihuoneessa ja muuta yhtä "hullua".

Brian Jacques: Lentävä hollantilainen, Haaksirikkoiset HANNE MAIJALA

tyneenä. Hän yritti kaikin keinoin saada keuhkonsa täyteen sataman raskaan sumuista ilmaa. Hänen märät ja rikkinäiset ken-

Kööpenhamina. 1620: Barbaarihai- nimisessä satamakapakassa istui kaksi miestä. Hollantilainen “Eli koukussa on ja pysyy. merikapteeni ja Minä ainakin olin luettuani kiinalainen jaloensimmäiset kappaleet.” kivikauppias silmäilivät toisiaan pöydän yli. Kumpikaan ei kiinnittänyt liiem- känsä takoivat mukulakivistä kapää huomiota ulkoa kuuluviin tua. Samaan katuun jytisi myös ääniin. Myös ginikarahvi ja vesi- paljon kalliimpien kenkien kolkannu saivat olla pöydällä koske- ke, kun takaa-ajajat saavuttivat mattomina. Miesten katseet leik- häntä askel askeleelta. Poika alkasivat kapakan savuista ilmaa ja koi jo huojua, mutta onnistui nauliutuivat pieneen siniseen sa- pakottamaan itsensä jatkamaan. mettipakettiin, jonka jalokivi- Hän kompuroi kapakkalyhtyjen kauppias oli juuri laskenut pöy- keltaisten valoryppäiden ohi, kohti niiden takana kelluvaa dälle. Poika juoksi niin kovaa kuin maidonpehmeää öistä usvaa. Eli koukussa on ja pysyy. Minä jaksoi, suu ammollaan ja hengäs-

ainakin olin luettuani ensimmäi- kiertämään ikuisesti maailman set kappaleet. Mitään todella meriä. jännittävää niissä ei tapahdu, Kirjan alku antaa sisällyksestä mutta silti herää suuri joukko ky- hiukan väärän kuvan. Ei koko symyksiä. Mikä osa kapteenilla kirja kerro aavelaivasta. Poika on? Onko hän kenties meriros- kyllä on mukana koko ajan, varvo? Entä jalokivikauppias? Mitä sin tärkeässä roolissa. Hän on aihänen pakettinsa sisältää? Ja poi- noa, joka jää henkiin Lentävän ka.. Kuka hän on? Miksi häntä hollantilaisen haaksirikosta. Toiajetaan takaa? Mitä hän on teh- sin kuin laivan muu miehistö, nyt? Ei kai kukaan voi sietää vas- hän on viaton ja turmeltumaton. taamattoJuuri mia kysytämän Kiinnostuin jo sarjan nimesmyksiä. ansiosta tä Lentävä hollantilainen, jonKiinhän penostuin jo lastuu ka legenda on varmasti useimsarjan nija saa mille entuudestaan tuttu. mestä merkilLentävä lisen hollantilainen, jonka legenda on siunauksensa. Hän ei koskaan varmasti useimmille entuudes- vanhene, vaan pysyy aina yhtä taan tuttu. Kuinka hollantilaisen nuorena kuin silloin, kun hänet kapteeni miehistöineen joutuu kiskottiin sisään hollantilaiseen. rangaistuksena rikkomuksestaan Ennen mykkä poika saa myös

kyvyn puhua ja ymmärtää kaik- lantilaisen jälkeen, jotka he elelekia kieliä. vät rauhassa vanhan lammaspaiToisin kuin niitä, jotka näkevät menen luona. Tämän jakson jällentävän hollantilaisen, pojan keen kuitenkin siirrytään Englannähneitä ei kohtaa onnettomuus. tiin vuoteen 1896. Päinvastoin. Hän ilmestyy aina Takana on jo monia seikkailusinne missä tarvitaan apua. Hä- ja, joista kerrotaan sarjan seuraanen tehtävänään on vaeltaa läpi vissa kirjoissa. Tällä kertaa poika aikakausien, sinne missä avuntar- ja koira kuitenkin saapuvat näenve on suurin, mukanaan ystä- näisen rauhalliseen ja uneliaaseen vyyttä luottamista ja lämpöä. englantilaiseen pikku kylään. NiSarja m e n Lentäomaan västä näennäiTakana on jo monia seikkaihollansen, sillä luja, joista kerrotaan sarjan tilaisesongelmia seuraavissa kirjoissa. ta keraiheuttatookin vat sekä siis itse jengi niasiassa tästä pojasta ja hänen meltä Latoliuta että Obadiah matkoistaan ympäri maailmaa. Smithers. Ensimmäisessä kirjassa, Haaksirikkoisissa, käsitellään pojan ja koiran ensimmäisiä vuosia hol-

Me vallanhimoiset kärpäset kailuromaanina, pidän itse sitä myös psykologisena tuotoksena. Ihmiset ovat kuin kärpäsiä, Kirja kertoo loistavasti mistä taraadollisia, vain omaa etuaan hansa sosiaalisesta ryhmästä sekä ajattelevia laumasieluja. Ja kär- sen toiminnasta. Lukijalta vaaditaan melkoisen pästen herra on Pelko. Se sanelee, kuinka ja miten suhtautua kypsää ajattelua nähdäkseen selasioihin, ketä kunnioitetaan ja keästi Goldingin nerokkaasti ketä vihataan. Hän, joka hallitsee luomien kulissien taakse. Luetpelon ja osaa käyttää sitä asee- tuani nyt kolmannen kerran tämän romaanin uskon käsittäneenaan, voi määrätä kaikkea. “Vaaleatukkainen poika hivut- ni, mitä kirjailija ajaa takaa. Keskeitautui alas senä kalliolta ja sanlähti pyrki“William Goldingin Nobelomamään laguun a palkittu romaani Kärpästen nia kohti. o n herra tempaa lukijansa muVaikka hän ihkaan jo ensisanoista.” oli riisunut miyltään kouseslunsa tuns ä nuksella merkityn villapaidan ja piteli sitä kädessään, hänen har- synnynnäisesti piilevä itsekkyys ja maa paitansa oli tumma hiestä, julmuus, jonka yhteiskunnan sija hiukset liimautuneet korkean vistys on peittänyt valheellisen otsaan.” William Goldingin No- kuorensa alle. Kirjan päähenkilö Ralph on oibel- palkittu romaani Kärpästen keudenmukainen, rehellinen ja herra tempaa lukijansa mukaan ennen kaikkea karismaattinen, jo ensisanoista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran 1960 ja kertoo toisin sanoen luontainen johtaja. lyhyesti sanottuna joukosta eng- Kun tähän lisätään vielä fyysiset lantilaisia koulupoikia (6 -12 - hyveet, komeus ja urheilullisuus, vuotiaita), jotka tekevät pakko- hän on malliesimerkki ihanneyklaskun Tyynenmeren autiolle saa- silöstä, täydellinen. Mutta Ralph relle toisen maailmansodan aika- saa huomata, ettei johtajuus aina na. Lentäjä kuolee, joten pojat ole niin helppoa. Se on palkitsesaavat pärjätä ominensa. Vaikka vaa vain silloin, kun yhteisössä teosta voikin ajatella vain seik- toimitaan sovittujen normien TANELI HEIKKILÄ

mukaan. kumpikin tarvitsevat toisiaan; Golding antaakin kirjansa kaut- Possu antaa viisaita ohjeita ta ymmärtää, että ihmisen perus- Ralphille, ja Ralph taas suojelee luonteisiin kuuluvat oman edun häntä muiden poikien pilkkaa tavoittelu ja vallanhalu. Tämä tie- vastaan johtajuuden suomalla artenkin vovallalla. sotii Näiden r y h kahden “Golding antaakin kirjansa mässä sangen kautta ymmärtää, että ihmisen toimierilaisen perusluonteisiin kuuluvat oman mista persoonan edun tavoittelu ja vallanhalu. v a s välille keTämä tietenkin sotii ryhmässä toitaan. hittyykin mimista vastaan.“ Auktotarinan riteetin kuluessa pettäomituinen miseen tarvitaan siis vain sopiva ystävyys. houkutin ja mahdollisesti hiukan Myös Jack Merridew on keskeipelottelua. Kärpästen herrassa sessä osassa saaren tapahtumissa. houkuttimena on ruoka, liha, Jack on poikakuoron johtaja, ja mutta myös mahdollisuus antau- hän ottaa metsästyksen taakan tua primitiivisten vaistojen val- harteilleen. Pojat ovat nähneet taan, eli tulla villiksi fyysisesti ja metsässä villisikoja, joten Jack mutta myös psyykkisesti. Ehkä kuoronsa kanssa alkaa jahdata tässä kiehtoo se, että saa jättää niitä. On aika paradoksaalista, taakseen kaikki sivistyneen elä- että kunnollinen ja nuhteeton män rajoitteet ja päästää meissä englantilaisen poikakuoron johjokaisessa asuva alkukantaisuus taja ottaa Ralphilta vallan itselvalloilleen. leen ja hänestä kasvaa kaikkien Toinen tärkeässä roolissa oleva pelkäämä ja kunnioittama johtahenkilö on Possu, Ralphin tapaan ja. Ehkä kirjailija haluaakin välit“oikeuden” puolella. Hän on vii- tää tällä ajatuksen, että yhteisössain ja ajattelevin kaikista saarella sä on aina joku kapinallinen ja olevista pojista. Mutta hän on vallanhaluinen. Tietenkin valta myös lihava eikä hän ole miten- lisää vallanhalua, eli kun Jack on kään urheilullinen, joten häntä ei kerran päässyt johtajaksi, hän haarvosteta kovin korkealle saaren luaa kaikin keinoin pitää valtikan hierarkiassa. Ralph ja Possu itsellään. Ralph taas on demokra-

tian puolella; hän kannattaa ää- dolle ja tanssimassa sotatanssia, nestystä ja alistuu yhteisön pää- metsästä horjuu esiin Simon, syrtökseen. jään vetäytynyt poika, joka on tuKun Jack pääsee vallan kah- lossa yhdeltä monista yksinäisistä vaan, hän osaa taitavasti käyttää kävelyretkistään. Kiihkoissaan hyväkseen pelon voimaa. Jackin muut surmaavat hänet. Vaikka keksiessä yhteisen vihollisen tapahtumasta ei puhuta jälkeenRalphin, hänen alaisenaan olevat päin, jokin muuttuu. Kun Possun hiukan epävarmat pojat tiivisty- vuoro tulee, siihen suhtaudutaan vät yhteen hiileen puhaltavaksi jo paljon vähättelevämmin, kuin heimoksi. Kun omat joukot mei- väkivaltainen kuolema kuuluisi naavat rakoilla, jokaista kosket- jokapäiväiseen elämään. tavan ja yhKärdistävän pästen asian avulla herra saa rivit o n “Kärpästen herra on voimatiukemvoimakas kuvaus ihmiskunnasta piemiksi. k a s noiskoossa.“ Suurta kuvaus roolia näytihmistelee alas kuntulleesta koneesta saarelle hy- nasta pienoiskoossa. Se on vaipännyt laskuvarjohyppääjä, joka kuttavuudeltaan jotain sanoinkuolee laskeutuessaan. Saarella kuvaamatonta, siihen ei rajalliolevat pojat eivät tiedä tapahtu- nen kielitaitoni riitä. Minuun neesta mitään, joten kun he en- kirja jätti syvän jäljen, varsinkin simmäisen kerran näkevät tuu- kun se on kerrottu puhtaita ja lessa huojuvan lentäjän, heidän viattomia koulupoikia esimerkmielikuvituksensa muovaa tästä kinä käyttäen. Ei voi kuin ihmetunnistamattomasta rauhanhäi- tellä ja ihailla Goldingin taitoa ritsijästä Pedon. Pedon olemassa- nostaa esille ihmisten todellinen olo vaikuttaa heihin koko ajan, minä. tietoisesti mutta ennen kaikkea “Minä olen osa sinusta ittiedostamatta. Pikku hiljaa pojis- sestäsi! Minä olen aina lähellä, ta tulee pelokkaita villejä, jotka lähellä, lähellä! Minä olen syy, kavahtavat pientäkin ääntä. jonka vuoksi mikään ei käy niin Kun pojat eräänä iltana ovat kuin pitäisi. Minun vuokseni asinuotion äärellä uhoamassa Pe- at ovat niin kuin ovat!”

Eoin Colfer: Artemis Fowl SUVI NIEMELÄ

Eoin Colfer on irlantilainen kirjailija, joka on kirjoittanut useita lastenkirjoja. Kirjoitettuaan fantasiakirjan Artemis Fowl, joka sai suuren menestyksen maailmalla, hän jätti opettajan uransa Wexfordissa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän on asunut myös Italiassa, Tunisiassa ja Saudi-Arabiassa ja kertomansa mukaan keräsi näissä maissa tietoja kirjojaan varten. Eoin Colfer julkaisi ensimmäisen Artemis Fowl kirjan vuonna 2001. Vuoteen 2003 mennessä niitä on ilmestynyt kaksi lisää, Artemis Fowl, Tehtävä pohjoisessa sekä Artemis Fowl, Ikuisuuskoodi. Artemis Fowl on ikivanhan irlantilaissuvun viimeinen, jonka älykkyysosamäärä on suurempi kuin useiden tiedemiesten. Kirjan mukaan hän pysyy huiputtamaan kaikissa psykologisissa testeissä ja on passittanut useita psykiatreja toipumaan omiin hoitolaitoksiinsa. Kirjan alussa esitetään kysymys, miksi tällainen nero valitsi urakseen rikollisuuden? Vastauksen tietää kuulemma vain Artemis itse, vaikkakin se avautuu lukijalle lukujen ja kirjojen myötä. Ensimmäisessä kirjassa Artemis Fowl laatii suunnitelman, jolla hän haluaa palauttaa köyhtyneelle Fowlin suvulle sen vanhan arvokkuuden. Kirjan sanoin, tämä

suunnitelma uhkasi tehdä lopun monesta mahtavasta kulttuurista ja syöstä maailman lajien väliseen sotaan. Artemis aikoi ja varasti keijuilta näiden mittavan kultaaarteen. Apunaan ainoastaan henkivartijansa, tämän sisar ja omat aivonsa, Artemis kaappasi keijupoliisin Holly Shortin ja käyttäen tätä panttivankinaan, onnistui saamaan keijujen kultaaarteen tai lunnasrahaston, käsiinsä. Keijuilla ei ollut mitään aikomusta antaa Artemiksen pitää kultaa, vaan he aikoivat keijujen taikaa ja tekniikkaa avuksi käyttäen saada kullan takaisin. Mutta Artemis onnistui huiputtamaan heitä kaikkia ja pakeni keijujen kehittämästä aikapysäytyksestä juuri ennen kuin he räjäyttivät pommin, jonka tarkoituksena oli pyyhkäistä Artemis Fowl maailmankartalta. Mikä kirjasta tekee niin mielenkiintoisen ja nuoriin vetoavan on se, että Artemis Fowl on 12-vuotias. Fowlin suku on ollut rikollinen aikojen alusta lähtien. Artemis Fowl vanhemman laillistumispyrkimykset valuivat Venäjän mafian myötä Jäämereen ja tämän seurauksena Fowlin suku köyhtyi. Artemiksen äiti menetti mielenterveytensä miehensä ”kuoltua” (pelastetaan kirjassa Artemis Fowl, Tehtävä pohjoisessa) ja Artemis Fowl nuorempi otti ohjat käsiinsä Fowl Manorissa.

Kirja on jännittävä, hauska ja todella kiinnostava. Eritoten sen todenmukaisuus saa lukijan istumaan hiljaa paikallaan monta tuntia, kahlaamassa läpi sen sivuja. Kirjassa ei liikuta mielikuvitusmaailmassa, mitä nyt pari kilometriä taivalletaan keijujen maanalaisessa kaupungissa. Paikat ovat todellisia, ihmisten käyttämä kieli on todellista, jopa Artemiksen tietokoneet ovat todellisia. Keijut ovat ainoa yliluonnollinen asia, ja heidänkin olemassaolonsa on selitetty tieteellisesti, ei uskonnollisesti. Artemis Fowlia voisi siis nimittää myös tieteiskirjaksi, mutta siinä on kuitenkin niin paljon fantasian piirteitä, että tarkkaa tyyliä on vaikea määrätä. Hauskuus on yksi kirjan miellyttävimpiä piirteitä. Joskus saa jollekin sananvaihdolle nauraa kippurassa ja varsinkin keijujen tietokonenero-kentauri Foaly saa sarkastisilla ja ärsyttävillä huomautuksillaan varastettua koko shown. Ainoa ”huono” puoli kirjoissa on se, että ne loppuvat liian lyhyeen. Artemiksen ja keijujen vaiheista voisi lukea paljon kauemmin, kuin mihin kirja loppuu. Mutta toisaalta se on myös hyvä puoli kirjassa. Juoni on selkeä ja ytimekäs ja ainoastaan Artemiksen tuplabluffit tuovat vähän sekavuutta, mutta ne ymmärtää helposti jo toisella lukukerralla.

Stephen King: Kalpea Aavistus JULIA KYLMÄLÄ

Kirjan juoni on mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Stephen Kingin Kalpea aavistus kertoo kirjailijasta, joka vaimonsa kuoltua menettää kykynsä kirjoittaa. Hän muuttaa asumaan mökilleen, jossa tapahtuu kummia. Mies tutustuu paikan historiaan ja saa selville kaamean salaisuuden. Samalla hän yrittää auttaa köyhää ja nuorta leskeä saamaan huoltajuuden lapselleen. Kirjan on paras tähän asti lukemistani. Hieman ”epämääräisemmistä” kohtauksista en sano mitään. Kirja kuitenkin kosketti minua jollain tavalla. Kauhu on aina ollut lähellä sydäntäni, ja kirjan luettuani olen ruvennut harkitsemaan, mitä kannattaa ajatella mistäkin. Myös jääkaa-

pin oven magneetteja seurasin jonkin aikaa. Kirja ei tosin ole sinänsä kovin pelottava, mutta lukemisen arvoinen ja mieleenpainuva. Itse

ainakin tykkäsin. Joskus tulee turhaa jaarittelua, mutta siihen tottuu. Arvosanaksi antaisin 9-.

Julia K ylmälä (oik.)harjoitt elee yläa st een ilmaisut aidon tunnilla Kylmälä (oik.)harjoittelee yläast steen ilmaisutaidon elmää. Näytt elijäk av er eina oovvat Anniina PPahk ahk ala ja joulunäytelmää. Näyttelijäk elijäkav aver ereina ahkala joulunäyt Anssi VVaar aar ala. aarala.

sivu 6

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 15 . 10 . 2 0 0 3

Shakespearen näytelmiä Othello

HANNE MAIJALA

Desdemona rakastuu Othelloon hänen tarinoidensa pohjalta. Hän on viaton, ja Othellon kuvauksista päätellen täydellinen, täydellisen omistautuvaa on myös hänen rakkautensa. Hänen rakkautensa ei horju isän vihasta, eikä muiden halveksunnasta, kun hän ottaa itseään alempiarvoisen miehen. Kuolemansa hetkelläkin hän yrittää pelastaa miehensä ottaen kuolemansa omaksi syyk-

seen: ”Ei kenkään, minä itse. Hyvästi! Terveiset herralleni, rakkaalleni!” Hänen rakkautensa yltää pimeyden tuolle puolen. Erityisen selkeästi hänen rakkautensa ilmenee myös vähän ennen hänen kuolemaansa sanoissa: ”Niin rakastan, ett’ ynseys ja moitekin sen miehen suosiolta tuntuu.” Kaikkein rakastuneinkin nainen yleensä loukkaantuu ja hermostuu, jos hänen rakastettunsa kohtelee häntä ynseästi ja moittii häntä. Mutta ei

Rikhard III SUVI NIEMELÄ

Richard III on William Shakespearen viimeisimpiä historiallisia näytelmiä. Se valmistui noin vuonna 1592 ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1597, joten se on silti yksi hänen aikaisemmista näytelmistään. Se on Shakespearen toiseksi pisin näytelmä ja jatkaa itsenäisenä teoksena Shakespearen Ruusujen sota-sarjaa. Richard III:n maailmassa sota Yorkien ja Lancasterien välillä on jo muodollisesti ohi, mutta näytelmän tapahtumat saavat taistelut puhkeamaan uudelleen. Viattomia kuolee, ystävät kääntyvät vihollisiksi ja Richard kruunataan kuninkaaksi. Monien juonenkäänteiden jälkeen, kaksi armeijaa marssii toisiaan vastaan ja rauha julistetaan Englantiin uudelleen Richardin maatessa kuolleena Boshworthin kentällä. Tällöin valtaan astuu kokonaan uusi suku, Tudorit, joiden ensimmäinen hallitsija oli Richmondin kreivi, Henrik VII. Shakespeare kirjoitti useita historiaan pohjautuvia näytelmiä elämänsä aikana. Ne eivät itse asiassa ole historiallisesti tarkkoja, mutta ne onkin tarkoitettu viihteeksi, ei opetusvälineiksi. Nykyaikana on muotia tehdä elokuvia erilaisista historiallisista tapahtumista tai henkilöistä. Katsojille riittää ihmeteltävää, kun juoneen lisätään vielä traagi-

nen rakkaustarina tai annetaan hämärät motiivit kaikelle tapahtuneelle. Richard III on samankaltainen teos, vaikka se onkin kirjoitettu pari sataa vuotta aiemmin. Historiantutkijoilla on ristiriitaisia mielipiteitä siitä, onko Glosterin herttua Richard todella ollut vallankaappausta hautova ja sen toteuttava konna, vaiko pelkästään viaton sivullinen, joka tuli vedetyksi mukaan koko sotkuun. Tudor-suku käytti paljon aikaa Richardin panetteluun ja sanotaan, ettei hän ole koskaan ollut yksikätinen kyttyräselkä. Niitä käytettiin antamaan hänestä kuva äärimmäisenä pahana tyyppinä, ja ne ominaisuudet kuulemma jopa lisättiin myöhemmin hänen muotokuvaansa. “Niin, minä, viekkaan luonnon vikamuoto, somuuden sopusuhtaa vaille jäänyt, kuvaton keskoinen ja ennen aikaa puol’eräisenä henki-ilmaan tuotu, niin muodoton ja rampa, että koirat mua haukkuvat, kun niiden ohi liikkaan, …” Shakespeare esittää hänet kuitenkin enemmän tai vähemmän rujona rumiluksena, koska se kuvaa samalla hänen hulluuttaan, joka sai hänet ryhtymään vallankaappaukseen. Jos näytelmässä kerrottaisiin asiat niin kuin ne olivat, se ei olisi enää näytelmä vaan historian kirja.

Hamlet Desdemona. Miltähän kehut ja ylistys mahtavat hänestä tuntua, negatiivisetkin asiat aiheuttavat iloa? Desdemona ei rakasta pelkästään Othelloa, hänen rakkautensa ulottuu kaikkiin häntä ympäröiviin ihmisiin. Ei tietenkään samanlaisena kuin hänen rakkautensa Othelloon. Hän on vain täydellisesti sisäistänyt sen, mitä lähimmäisen rakkaudella tarkoitetaan. Viattomasti hän olettaa, että kaikki muutkin sen tietävät. Hän ei osaa kuvitellakaan, että joku tahtoisi hänelle tai jollekulle muulle elävälle olennolle jotain pahaa. Hän ei osaa edes kuvitella, että nainen voisi pettää miestään. Tämän hän ilmaisee ystävälleen Emilialle heidän keskustellessaan vähän ennen hänen kuolemaansa: Desdemona: Emilia, uskotko – kautt’ omantunnon! – kenenkään naisen miestään pettävän noin törkeästi? Emilia: Uskon, niit’ on kyllä. Desdemona: Sen tekisitkö, maailman jos saisit? Emilia: No, entä te? Desdemona: Ah, en, niin kauan kuin nään taivaan valon! - - - En usko, että naista onkaan moista.

TIINA SILVOLA

Hamlet on William Shakespearen vuonna 1601 kirjoittama näytelmä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1600 -luvun Tanskaan, jossa kuninkaan hovi on joutunut hirveän tragedian uhriksi. Shakespearen näytelmän juonen voi tiivistää yhteen sanaa: kosto. Murhattu Tanskan kuningas ilmestyy pojalleen ja pyytää tätä kostamaan puolestaan. Prinssin, Hamletin, päämäärä on selvillä, enää täytyy keksiä miten. ”Siis kuule, Hamlet: Sait sinä, niin kuin koko Tanska tietää että kuolin käärmeen puremaan puutarhassani päiväunieni aikaan – tuo taru kavala on perätön. Siis tiedä poikani: Se myrkkykäärme, joka pisti isääsi, nyt kantaa itse hänen kruunuaan.” Petollisen ja vallanjanoisen sedän on kuoltava, mutta Hamlet epäröi. Hän ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Oliko hänen näkemänsä aave todella hänen isänsä vai paholainen, joka prinssiä heikolla hetkellä houkuttelee, kohti turmelusta. Hamlet pohtiikin: ”Ollakko vaiko eikö, siinä pulma. Jalompaa onko ottaa vastaan vastaan pahansuovan onnen tur-

Hamlet näyteltiin aulassa; yleisö seurasi esitystä parvelta ikään kuin oikeassa Shakespearen teatterissa. mannuolet, vai aseella selvä tehdä murheistaan, lopettaa ne kerta kaikkiaan? Kuolla – nukkua vain, nukkua – ei muuta – ja uskoen että siihen uneen loppuu sieluntuskat, päättyy kurja piina jonka syntymässään peri lihamme, eikö se olisi suloinen armo? Kuolla, nukkua, vain nukkua ja kentien nähdä unta?” Monien vaiheiden kautta

Hamlet saa suoritettua tehtävänsä, vaikka se koituu hänen kuolemakseen. Hänen viimeiset sanansa rakkaalle ja uskolliselle ystävälleen ovat: ”Jos olet mies ja minulla on sydämmessäsi on paikka, siirrät autuuttasi vielä jonkin aikaa aikaa ja jäät tähän murheen maahan maailmaan minun tarinaani kertomaan.”

Kesäyön Romeo ja Julia unelma RUUT TORNBERG

ELINA SEPPÄ

Shakespearen tapa nähdä elämää tulee voimakkaasti esiin juuri Romeossa ja Juliassa. Hänelle elämä on yhtä kuin rakkaus, ja rakkauden vastakohta on kuolema. Rakkaus ja kuolema ovat kaiken alleen kumoavat voimat, joita vastaan ei voi taistella. Romeo ja Julia elävät, koska rakastavat ja ilman rakkautta he haluavat kuolla. ”Jos et mua rakasta, he saakoot tulla: Parempi heidän vihaansa mun kuolla kuin riutua sun rakkauttas vailla.” Kaikista maailman ihmisistä juuri he kaksi kohtaavat toisensa, heidän rakkautensa on tuhoon tuomittu, viha heidän sukujensa välillä on liian katkera. Mikä saa nuoret uskomaan rakkauden voimaan horjumatta? ”Kaks perhettä yht‘ arvokasta, Veronan kaupungissa kumpikin,

nous uuteen kiistaan vuoksi vanhan vihan…” Romeo ja Julia elävät vihan keskellä. He haluaisivat uskoa parempaan maailmaan, jossa vihaa ei ole. He kantavat sukujen perillisinä vihan perintöä harteillaan. Rakkaus ja välittämisen tunne on heille vapautus tuosta taakasta, joka varjostaa heidän tulevaisuuttaan. Siksi he rakastavat, pelkäämättä esteitä, joita viha heidän tielleen asettaa. Järki ja tunteet? Ei, vain tunteet. Romeo seuraa sydämensä ääntä heittäen mielestään kaiken järjen ja viisauden. ” Rakkaus, mua etsimään se kehotti; se mulle myös neuvot antoi, minä silmät sille. En luotsi ole; mut jos etääll‘ oisit kuin meren kaukaisimman vaahtoranta, niin merta uhmaisin mä vuoksi aarteen moisen…”

Demetrius on maineikas nuori herra. Hänen täsmällisyytensä ja kuuliaisuutensa kuultaa näytelmän läpi. ”…Demetrius on ansiokas nuorukainen”, ruhtinas Theseus kehuu häntä. Kuitenkin Demetriuksen täsmällisyys ja lainopillisuus on kokenut kolauksen, mikä tekee nuoren miehen olemuksesta hieman lipevän: ”…Demetrius, tuo – ja tämän sanon sille vasten naamaa – piiritti kauan Helenaa, Nedarin tytärtä, kuten tiedetään, valloitti hänet, ja kuinka kävi? Nyt tuo tyttöparka, hylättynä, itkee voihkii, rukoilee ja konttaa tuon huijarin ja roiston kantapäillä.” Helenan jättäminen ilmentää Demetriuksen epävarmuuden ja hieman paikkaa etsivän luonteen. Demetriuksen kasvu näytelmän aikana on huomattava. H ä n m u u tt u u kuin eri ihmiseksi ja hänen rakkau-

tensa kohteeksi nousee yksin ja ainoastaan Helena: ”…ja kaikki usko, kaikki rakkaus, kaikki mihin koskaan kykenen kuuluu Helenalle ainoastaan… olin kihlautunut ennen Hermiaa, välillä häneen kyllästyin ja häntä inhosin kuin sairas ruokaa mutta nyt kun olen terve jälleen, hän on silmieni, hän on sydämeni ainut valo…” Hermian isä Egeus on itserakas. Hän ei ajattele Hermian parasta vaan omaa mainettaan ja suvun kunniaa, kun ei anna Hermian naida miestä, jota tämä todella rakastaa. ”…ellei tyttö juuri nyt ja tässä lupaa naida Dmetriusta vetoan vanhan isän oikeuteen: koska hän on minun , minulla on häneen täysi valta – siis joko tämän miehen vaimoksi tai sitten kuolkoon…”

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 15 . 10 . 2 0 0 3

Seurakunta tiedottaa Kast ettu: Aada Linnea Nuorala ste Jumalanpalv elus ja HPE kirJumalanpalvelus kossa su 19.10. klo 10 Sanan ja ruk ouksen ilt rukouksen iltaa srktalolla su 19.10. klo 18 (Pekka Siljander) Mie st en rraama aama Miest sten aamatttupiiri Sarpatissa maanantaisin klo 18 Lähe ökk Lähettysk skökk ökkää seurakuntatalolla maanantaisin klo 18 Perhek erho Sarpatissa tiistaisin erhekerho klo 10 Hartaus Jokikartanossa ti 21.10. klo 13.30 Kirkk okuor o seurakuntatalolla Kirkkokuor okuoro keskiviikkoisin klo 19 Sururyhmä seurakuntatalolla to 23.10. klo 18 Lähe Lähettysompeluseur sompeluseuraa Annikki ja Veikko Kalliolla to 23.10. klo 19 Jumalanpalvelus kirkossa su 26.10. klo 10 Seur akunt eliefin palSeurakunt akuntaatalon rreliefin ja st aminen seurakuntatalolla su jast staminen 26.10. jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkkokahvit. Eläkeliiton hengellinen piiri seurakuntatalolla ma 27.10. klo 14. Aiheena: suru Jukk onser Jukkaa Salmisen kkonser onserttti seurakuntatalolla ma 27.10. klo 18 (tarjoilu). Lapsikuoron projektin harjoitukse akunt tuksett seur seurakunt akuntaa talolla ke 29.10. klo 18.00. Lapsikuoro mukana perhejumalanpalveluksessa su 2.11. klo 10 ja Pyhäkoulutapahtumassa seurakuntatalolla jp:n jälkeen Varhaisnuoret: Kaakaokerhot Sarpatissa: 4luokkalaiset tiistaisin klo 1416.30 5-luokkalaiset torstaisin klo 15-17 3-luokkalaiset perjantaisin klo 12-14.30 6-luokkalaiset klo 14-16.30 1–2–luokkalaisten kerho Sarpatissa keskiviikkoisin klo

17–18. Sählykerho Monitoimitalolla keskiviikkoisin klo 15.30-16.30. Huom. uusi aika! Entiset ja uudet pelaajat tervetuloa. Ohjaajana Hannu Louhimaa. Nuoret: Nuorten avoimet ovet tiistaisin Sarpatissa klo 19 Nuortenilta Sarpatissa la 18.10. klo 19 Peli-ilt eli-iltaa Monitoimitalolla keskiviikkoisin klo 20-21.30 Re tki T urkuun Maa yTurkuun Maatta näk näky vissä-fe stiv aaleille 14.-16.11. vissä-festiv stivaaleille Ilmoittaudu maksamalla Tyynelle 10 euroa 15.10. mennessä. Loput, 47 euroa, maksetaan myöhemmin. Omaishoit ajien leiri 20.Omaishoitajien 23.10. Kalajoen kr opistolla. Toivomme osallistujia Pyhäjoelta. Seurakunta osallistuu kustannuksiin. Ilmoittaudu diakoniatoimistoon ja kysy lisää p. 434115 Ilta Rakkaudelle - tilaisuus Nivalassa Kyösti Kallion koululla pe 17.10. klo 19 Mukana Maija ja Hannu Nyman, Matti Korkiala laulu, Henna-Maija Kuki harmonikka, avioparihaastattelut. Ilta rakkaudelle –tilaisuus on lempeä vastaisku arjen rutiineja vastaan. Se tarjoaa viihteellisen ohjelman ohella luontevaa asiaa parisuhteesta. Illan päätteeksi iltapala ja yömessu Nivalan kirkossa klo 21.30. Lippujen ennakkomyynti ja tiedustelut Nivalan kirkkoherranvirastosta p. 440 025. Parilipun hinta 20 €, sisältää iltapalan. Seur akuntien Et appi-ohjelma Seurakuntien Etappi-ohjelma Radio Pookissa maanantaisin klo 17-17.30 RY: Hartaus Jokikartanossa to 16.10. klo 13.30. Opisto-ompeluseurat RY:llä pe 17.10. klo 19. Seurat RY:llä su 19.10. klo 13 Laulutilaisuus Yppärin rukoush uoneella su 26.10 klo 18. ushuoneella

Laulutilaisuus Yppärin rukoushuoneella sunnuntaina 26.10 klo 18. Täytekakkukahvit. Tervetuloa uusitun katon alle!

Kari Korhosen päihdeluento keskiviikkona 29. lokakuuta 2003 klo 18.00 Pyhäjoella lukion Pauhasalissa Koulutie 8

Tervetuloa!

Järjestöt toimivat 4Hyhdist ys ja Vapaa-aikatoi4H-yhdist yhdisty mi järjestää koko perheen uintija ostosretken Kokkolaan 20.10.. Lähtö: Parhalahti klo 8:50, Kirkonkylän shell klo 9:00, Pirttikoski klo 9:15, Yppäri klo 9:35 Matkan hinta 10 €/hlö sis. matkan ja uintilipun. Ikäraja 12-vuotta, alle 12-vuotiaille huoltaja mukaan. Ilmoittautumiset 17.10 mennessä kunnanviraston neuvontaan puh.08-43901. Eläk eliit ys Eläkeliit eliittto Pyhäjoen yhdist yhdisty Päiväkahvitilaisuus vanhustentalolla tiistaina 21.10 klo 12. Mukana optikko Terttu Järvelä, aiheena näkö ja silmälasit. Yppäriläiset järjestävät ohjelman ja emännän avun. Tervetuloa. Johtokunnan kokous Puttaan kartanossa torstaina 16.10 klo 13. Kaikki johtokunnan jäsenet paikalle. Harmaahapset vanhustentalolle ti 28.10. klo 18. Tervetuloa! Hengellinen kerho ma 27.10. klo 14 srk-talolla. Alustuksen aiheena suru. Keskustelua, kahvitarjoilu. Omaishoitajat ja läheiset liit liittto ry ry.. Valtakunnallisen omaishoitajaviikon juhlaseminaari la 29.11. klo 12-16 Seinäjoen valtuustosalissa, Kirkkokatu 6, Seinäjoki. Juhlaseminaariin on ilmainen linja-autokuljetus ja 50 omaishoitajaa Raahen seutukunnan alueelta pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä mukaan. Tied. ja ilm. 20.11. menn. Taina Laaksolle ma klo 8-13 puh. 266 055 ja muulloin puh. 040 5672 108 tai Erik Vuokilalle puh. 439 3876. Pir osk en maa seutunaise Pirtttik tikosk osken maaseutunaise seutunaisett ry ry: Syyskirppis la 18.10.2003 klo 10 - 15 Sakun luomumyllyllä römppämarkkinoiden yhteydessä. Maaseutunaiset hoitavat myynnin, mutta tuoton saa itse! Pöydän hinta 5 €. Varaukset Airalle viim. pe 17.10.03 p. 435 526 tai Paulalle 435 443. Maaseutunaiset lahjoittaa herkkukorin markkinoiden arpajaisvoitoksi. Kuivattuja ja tuoreita hedelmiä, keksejä ym. herkkuja voi toimittaa Airalle tai Paulalle. Ovikranssi/kuivakukkakurssi to 30.10.03 klo 18.00 Kyläkammarilla. Ohjaajana Raija Kantola. Ilmoittautumiset ja materiaalitiedustelut Airalle p. 435 526. Pohjan- ja eettelänk ylän maaelänkylän ja kko o tit alousnaise t. Kökkä ja titalousnaise alousnaiset. Tupperware-ilta Aini ja Eero Pyhäluodolla tiistaina 21.10 klo 19. Tervetuloa! Härmään lähtijät, lähtö perjantaina 17.10 klo 9.30 matkahuollosta. Auto ajaa vanhaa tietä kylän kautta, samoin myös Etelänkylässä vanhan tien kautta ja

P YHÄJOEN

KUULUMISET Puh: (08) 4390 244 Fax: (08) 4390 282 www.pyhajoki.fi/kuulumiset [email protected] Lehden taittajat: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071

kyytiin pääsee matkan varrelta. Iloista retkimieltä kaikille! Pyhäjoen Mar Marttat ry ry.. Teemme retken Sakun luomumyllylle ma 20.10. Lähtö Shelliltä klo 18. Tervetuloa mukaan! Marttailta ke 5.11. klo 18.30 Puhtolassa. Aiheena mm. pikkujoulujuhla. Tervetuloa! Hallitus kokoontuu klo 18. Pyhäjoen Me yöväen ao. Mettallit allity 351 Järjestää jäsenilleen aktivointiarpajaiset Voittoina 300 €, 200€ ja 100€. Osallistuminen tapahtuu soittamalla Sallille puh. 433655. Häneltä saat arpanumeron, joka perustuu jäsenrekisteriin. Samalla voit esittää toiveita ja ideoita osaston toiminnan kehittämiseksi. Vain ne osallistuvat arvontaan, jotka ovat aktivoineet jäsennumeronsa. Arvonta suoritetaan ammattiosaston Syyskokouksessa marraskuussa.Tervetuloa kokoukseen katsomaan, voititko! Pyhäjoen Nuorisoseur Nuorisoseuraa ry ry.. Syyslomaviikolla ei pidetä nuorisoseuran kuntojumppaa eikä aerobicia. Sen sijaan kantritanssi pidetään myös syyslomaviikolla Valistustalolla keskiviikkona klo 19.00 alkaen. Pyhäjoen Silm u : Seuraavat SilSilmu mujen päiväkahvit juodaan 28.10.2003 klo 13.00 Aino Pyhäluodon luona. Arpajaiset. Tervetuloa! Pyhäjoen So aanit ja Sottav e ter eraanit naisjaosto. Aloitamme syyskauden päiväkahvitilaisuudella vanhustentalolla to 23.10. klo 12. Arvontaa. Tervetuloa! R aahen PPssyyk e ry yyke ry.. Pyhäjoen avoin keskusteluryhmä Puhtis kokoontuu tiistaisin Puhtolassa klo 12.00-14.00 Ryhmässä jutellaan, kahvitellaan ja tehdään asioita ryhmäläisten toiveiden mukaan Tiedustelut puh. 0440779960, Niina.Tervetuloa mukaan! Sakun luom um yll y la 18.10 luomum umyll ylly klo 10-15 Römppämarkkinat Sakun luomumyllyssä Pirttikoskella, osoite: Ylisenojantie 19. Monenlaista myytävää. Tiedustelut: Sakari Niemelä 0408204263 Sk eit tihalli --V Valistust alo Skeit eittihalli alistustalo alo, Vanhatie 28. Avoinna: ma-pe 13-21, la-su 12-21. Vuosimaksu 20 €/ hlö. Tiedustelut: Eija Martinmäki 050-3758795. Sotainvalidien Pyhäjoen osasto ja naisjaosto. Sosiaalihoitaja Eila Arvio virastotalolla ti 21.10. klo 10-22. Päiväkahvitilaisuus on ma 27.10. klo 12 vanhustentalossa. Tervetuloa!

sivu 7

Kalenteri kirja st otalon nä yt ytila ssa kirjast sto näyt ytttel elytila ytilassa Sinikka Mattilan akvarelleja. Avoinna: ma 13-16, ti, ke, pe 13-20, to 11-16. Marraskuussa on vuorossa Tuomas Renvallin veistoksia ja Jari Janssonin maalauksia "Muotoja ja tyyliä" pe 17.10 savuttomat ja päiho t Moniteettömät nolladisk nolladisko toimit alolla oimitalolla alolla. Klo 18-20.30 tenavadisko (3 €), klo 21.0000.30 nuorten disko (4 €). Carnival-disko. Tiedustelut: vapaa-aikatoimisto 044-7390235. ma-ke 20-22.10 Monitoimitassi lolla sirkuskur sirkuskurssi ssi: klo 9.30-12: alle 10-vuotiaat, klo 12.3015.00: yli 10- vuotiaat. Ohjaa Matti Harju. Hinta: 10 €/hlö. Mukaan sisäliikuntavarustus ja omat eväät. Ilmoittautua voi vielä paikan päällä. Tiedustelut: kulttuuritoimisto 044-7390234. ma 20.10 elokuvia Pauhasalissa: klo 17.00 Nasun suuri elokuva. Klo 18.30 Mustan helmen kirous (K11). Pauhasalin elokuviin ei saa viedä syötävää eikä juotavaa! ma-ti 27-28.10 lastenlaulujen tekijän, muusikko Jukka Salmisen kkonser onser ailut onsertttivier tivierailut ailut. Ma 27.10 klo 8.15 Parhalahden koululla ja klo 11.00 Monitoimitalolla, klo 18.00 seurakuntatalolla on yleisökonsertti. Ti 28.10 klo 8.30 Pirttikosken koululla ja klo 11.00 Yppärin koululla. sake 29.10 klo 18.00 Pauha auhasalissa päihdevalistaja Kari Korhonen. pe 31.10 Maija Vilkkumaan konsertti Oulaisissa. Lippu 15€+ kyyti 3 €/hlö. Sitovat ilmoittautumiset kunnanviraston neuvontaan 43901 pe 24.10 mennessä. Alle 10-vuotiaille

oma huoltaja mukaan. Oltava 30 osallistujaa, että reissu toteutuu. st osma 3.11. klo 19.00 kirja kirjast stossa Jari Janssonin ja Tuomas Renvallin näyttelyn avaus sekä Jari Janssonin runokirja Rakkauteni ja runoni- kirjan julkistus Keskiviikkona 29.10. lukupiiri kirjastossa klo 18. to 6.11. klo 19.00 Pauhasalissa musiikkiopiston oppilaskonsertti Monitoimitalo Monitoimitalo: liikuntatilat ja nuorisotila avoinna ma-pe 7-21, la 15-18.30 (sunnuntaisin suljettu). Nuorisokerho perjantaisin 19-23.Tiedustelut: 084390247. eissu K ok la 25.10 konser onsertttir tireissu Kok ok-kolan Snellmansaliin KeskiPohjanmaan kamariorkesterin konserttiin, johtaa Juha Kangas, huilisti Petri Alanko. Lippu: 13 €, 9 €, 6 € + kyyti 6 €/hlö. Lähtö: Pyhäjoki Shell klo 17.00. Ei ennakkoilmoittautumista. Avantouimapaikka Hiihtomajantien varressa Etelänkylässä ykkösen kuntopolun sisällä. Pukukopin avaimen saa kunnanviraston neuvonnasta 9 €/talvi. o perheen 20.10.2003 Kok oko uinti- ja ost osr etki K okk olaan ostosr osre Kokk okkolaan olaan. Lähtö Parhalahti klo 8.50 / Kirkonkylän Shell klo 9.00 / Pirttikoski klo 9.15 / Yppäri klo 9.35. Matkan hinta 10euroa/hlö sis. matkan ja uintilipun. Ikäraja 12-vuotta, alle 12-vuotiaille holhooja mukaan. Ilmoittautumiset 17.10.2003 klo 12.00 mennessä kunnanviraston neuvontaan p.08-43901. Osallistujia tulee olla 30, jotta matka toteutuu. Järj. 4-H ja Vapaa-aikatoimi

ELOKUVIA maanantaina 20.lokakuuta Pauhasalissa * klo 17.00 Nasun suuri elokuva, lippu 3 € * klo 18.30 Mustan helmen kirous (K11), lippu 6 € Terv etuloa! erve

Elokuvayleisöä pyydetään ottamaan huomioon, että saliin ei saa viedä juomia tai syötävää - samoin tehdään myös Raahesalin elokuvaesityksissä.

PÄÄTOIMITTAJAT: Jenni Rantakokko / Sari Rintamäki TOIMITUSSIHTEERI: Jenni Rantakokko TAITTAJAT: Seija Viirret Seuraava lehti (nro 44) ilmestyy >> keskiviikkona 29.10.2003 Aineisto toimitettava >> maanantaina 27.10.2003 klo 15.00 mennessä Levikki >> vko 42-43: 1740 kpl >> vko 44: 1740 kpl

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,2 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> Puoli sivua: 90 € >> Koko sivu: 130 € >> Järjestöpalsta: 20 €/vuosi Aikataulut ja ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Painopaikka: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 2112 510 tai 2112 520

sivu 8

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 15 . 10 . 2 0 0 3

“Liian suuret hampaat, Ilonhiutaleita, Naapurin lapset, Kavereita kaikkialla, Zooppera, Ihmeellinen Palapeli….”

Jukka Salminen konsertoi Pyhäjoella MARJO LUOKKANEN

Lauluntekijä, muusikko

JUKKA SALMINEN esiintyy Pyhäjoella Maanantai 27. lokakuuta 2003 klo 8.15 Parhalahden koulu klo 11.00 Kirkonkylän Monitoimitalo klo 18.00 Pyhäjoen seurakuntatalo Tiistai 28. lokakuuta 2003 klo 8.30 Pirttikosken koulu klo 11.00 Yppärin koulu

Vapaa pääsy. Tervetuloa! Järj. Pyhäjoen seurakunta ja kunta

Halutaan ostaa edullinen metsäkärry ja kuormaaja tai pelkkä kuormaaja. puh. 0400856567

Suomen yksi kysytyimmistä lasten laulujen tekijöistä, hämeenlinnalainen Jukk Jukkaa Salminen vierailee Pyhäjoella syyslomaviikon jälkeisellä viikolla. Laulun tekijä, muusikko ja opettaja Jukka Salminen on kiertänyt Suomea jo yli kaksikymmentä vuotta. Jukan raikkaat, nykylasta puhuttelevat laulut ovat tulleet tutuiksi kouluissa, päiväkerhoissa, monissa musiikkitapahtumissa ja yli 20 äänitteellä. Jukka Salminen on lisäksi säveltänyt useita laulunäytelmiä ja hän on saanut Hämeenlinnan kaupungin musiikkipalkinnon vuonna 1999. Keväällä Jukka Salminen voitti Salossa Vuoden uusi Lastenlaulukilpailun sävellyksellään Kirje kuulle. Siipi enkelin, Anna anteeksi, Nostetaan lippu salkoon , Laske matkaan leijan ja monta muuta

TUPAILTA Hiihtomajalla ti.28.10.2003 klo 19.00. Irmeli Kiiskilä kertoo testamenteista ja muista asiakirjoista. Tervetuloa! Järj:MTK-Pyhäjoki

KOKOUSKUTSU tuttuja laulua kuullaan ja lauletaan yhdessä Jukka Salmisen vierailulla Pyhäjoella. Koulukonsertit maanantaina 27. lokakuuta klo 8.15 Parhalahden koululla ja klo 11.00 Kirkonkylän Monitoimitalolla. Tiistaina 28.lokakuuta klo 8.30 Pirttikosken koululla ja klo 11.00 Yppärin koululla. Lisäksi kaikille avoin yleisökonsertti Pyhäjoen seurakuntatalolla maanantaina 27.10 klo 18.00. Konsertin järjestelyistä vastaavat Pyhäjoen seurakunta ja kunta. Tervetuloa!

Mielipidekirjoitukset Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Julkaisemme mieluummin omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Nimimerkkikirjoitusten henkilötiedot jäävät vain päätoimittajan tietoon. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta. Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle osoitteeseen [email protected]. Mielipiteen voi luonnollisesti lähettää myös faksilla tai postin kautta.

Jylhän yksityistien tiekunnan vuosikokous pidetään to. 30.10. 2003 klo 19.00 Pyhäjoen Keskikylällä Mauri Jukkolan talossa os.Riemulantie 9. Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat mm. valitaan hoitokunta

Pyhäjoella 13.10.2003 Toimeksiantaneena Jaakko Jukkola

Pyhäjoen metalli ammattiosasto 351 Ehdokasasettelukokous 9.11.-03 klo 18.00 Ravintola Nuotassa. Esillä sääntöjen määräämät asiat

Syyskokous 23.11. -03 klo 18.00 Ravintola Nuotassa. Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä liittokokousvaali asiat. Arvotaan aktivointiarpajaisten voittajat. Seuraa “Järjestöt toimii”-palstaa.

Toimikunta

Perinteiset Römppämarkkinat Pyhäjoen Pirttikoskella Sakun luomumyllyllä lauantaina 18.10. klo 10.00-15.00. Myytävänä on monen moista: kotileipää, kakkuja, nisuja, perunoita luomuporkkanaa, luomuviljatuotteita, tyrniä, hunajaa, kalaa jos ilmoja riittää, höylätään pärreitä ja hevoskyytiä lapsille. Maaseutunaiset järjestävät kirpputorin. Varpuluutia tehhään ja tietysti makkaraa ja kahvia myyvään, niin ja Sakulta saa myllystä “puheaikaa”.

Arvontapöytä on monipuolinen! Kannattaa tulla!