Data Loading...

pyhajoenkuulumiset-4901 Flipbook PDF

pyhajoenkuulumiset-4901

118 Views
817 Downloads
FLIP PDF 1.3MB

DOWNLOAD FLIP

REPORT DMCA

P YHÄJOEN

KUULUMISET K e s k i v i i k k o n a 5 . 12 . 2 0 01 - v i i k k o 4 9

Annikki Halunen 70 vuotta

Oppia ikä kaikki ANNA KARJULA Jännittää. Olen kuullut, että tässä talossa asuu lahjakas runoilija, josta on aiemminkin tehty lehtijuttuja… Oven avaakin nuorekas rouva. Sisältä huokuu ystävällisyys ja kodikkuus. ”Meillä on tämmöstä tavallista”, talon emäntä toteaa vaatimattomasti. Käyn peremmälle ja takin mukana riisuutuvat kaikki suorituspaineet ja ujostukset. Halusen Annikki ja Olavi ovat asuneet Annalankankaalla jo 30 vuotta. ”Tulimme suksilla Halusenmäeltä etsimään kodinpaikkaa. Näin tuon suuren petäjän ja sanoin, että tuohon se tulee”, Annikki muistelee. Olavi-puoliso rakensikin perheelle kodin, jonka katon alla on tehty työtä ja kasvatettu lapset. Nyt Annikki ja Olavi ovat kahden ja viettävät ”hiljaista ja tervettä elämää, päivä kerrallaan, jos Luoja suo”.

Minkä nuorena oppii… Annikki on aina ollut elämässä kiinni. Jo pienenä tyttönä hän oli osaaottava ihminen, joka ei tyytynyt seuraamaan mitään sivus-

ta. Äidinmaidossa tullut lahjakkuus ohjasi Annikkia Nuorisoseuraan ja milloin mihinkin. Harrastamisen lisäksi Merijärjen Pyhänkoskella opittiin tekemään myös työtä. ”Sota-aikana teimme heinää kaukaisella nevaniityllä. Välillä pestiin jalkarätit ja hörpättiin piimää. Sitten taas viikatteen varteen”, Annikki muistelee. Lapsuuden maisemat ovat hänelle edelleen tärkeitä. Kotipaikalla on mukava käydä rauhoittumassa ja verestämässä muistoja. Luonnon merkitys näkyy myös Annikin runoissa - kissankellot helisevät ja niittyvilla huojuu. Pyhäjoella on vierähtänyt useampi työntäyteinen vuosikymmen. Aika on toisinaan aivan lentänyt. Nuoren emännän päivät maatilalla, kolmen lapsen äitinä olivat kiireisiä. Lypsämistä, pyykkäämistä ja ruokkimista tuntui riittävän loputtomiin. ”Mutta sitten lama yllätti eikä maatalous enää kannattanut. Tuntui pahalta panna seitsemän lypsävää kerralla laitojen väliin juuri kun niihin oli kiintynyt.” Mutta pellot oli pakko panna pakettiin. Haluset päättivät, että Annikki lähtisi kodin ulkopuolel-

Juhlapäiv änään Annikki Halunen nauttii läheist ensä seur ast a. uhlapäivänään läheistensä seura sta. le töihin. ”Aamulla aikaisin pyörän selkään ja kirkolle kauppaan palvelemaan.” Annikki opittiin tuntemaan iloisena ja ystävällisenä myyjänä. ”Jos pyhäjokiset tuntevat minut, niin minä tunnen heidät! Enkä vain tiskin takaa”, Annikki toteaa. Lähes viisitoista vuotta valtuustossa ja kulttuurilautakunnassa ovat antaneet lukuisia ystäviä ja

tuttuja. ”Tämä paikka on antanut minulle elämisen mahdollisuuden, mahdollisuuden vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin.” Tästä ahkerasta ja todellakin eteenpäin vievästä työpanoksesta Pyhäjoen kunta halusi kiittää Annikkia julistamalla hänet vuoden 2000 Pauha-Maijaksi. Patsasta ihastellessaan ja muistoja kertaillessaan Annikki lainaa ystävänsä Alman säkeitä:

’Pyhäjoelle kannatti marjaan tulla kan alle, vaan muutkin saavat astia täynnä on saalista mulla. aika ajoin nauttia hänen tulkinPalkaksi siitä kun huopasin, sousin, noistaan. metsästä merelle päin.’ Isoäitinä hänen huomionsa riittää myös rakkaille lapsille ja Runojen siivillä lastenlapsille. Nyt kun jälkeläiset ovat maailmalla, Annikki on Annikki hengittää lukemalla. ottanut sylilapsekseen aidan Runojen lukeminen, lausuminen takana komeilevan Annalan ja kirjoittaminen antaa hänelle Museon. Tuo arvokas kotiseupaljon. ”Tämä on harrastus, jo- tumuseo on saanut Annikin hon täytyy kasvaa. Runot eivät käden hellää hoivaa jo useamavaudu hetkessä – joskus ne täy- man vuoden. ”Museolla tämän tyy aivan repiä auki.” maailman kiireet unohtuvat”, Annikin mukaan kaikki runot Annikki iloitsee. Myös naapurit ovat varteenotettavia, niistä löy- ovat nousseet arvoon arvaatyy aina jotain uutta, itselle sopi- mattomaan. ”Täällä Minkintielvaa. Halunen on toiminut Laak- lä minulla on uusi perhe. Täälson Lausujien puheenjohtajana lä on äärettömän mukavia ihvuodesta 1990. ”On esiinnytty misiä!” Juhlapäivänään, Annikin ja tehty videokin”, Annikki kertoo nimipäivänä, sankari omistauryhmän toiminnasta. tuu perheelleen, suvulleen ja Toimintaan tottunut Annikki naapureilleen. osaa nauttia myös hiljaisuudesta. Aika kuluu leppoisasti Min”Nyt olen päässyt pois mennei- kintien kotoisassa olohuoden päivien kiireestä. Nautin sii- neessa emännän tarinoita tä toden teolla. kuunnellessa. Joudun kuitenkin On aikaa tehdä sitä, mitä itse lähtemään, Annikilla on illalla tahtoo.” Annikin tahto onkin luo- lausunta, niin ja minulla jutun va, seinillä on hänen maalaami- kirjoitus. Toivotan päivänsanaan tauluja ja pöytälaatikko täyt- karille kaikkien pyhäjokisten tyy runoista. Annikin tapoihin ei puolesta Onnellista Syntymäkuulu piilotella kynttiläänsä va- päivää !

Muistelmia jatkosodasta SANNA LAHNAOJA Esko Hemmilä on yksi pyhäjokisista sotaveteraaneista. Hän on sotinut jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hemmilä aloitti asevelvollisuuden suorittamisen Torniossa tammikuussa 1942. Tällöin hän oli 18-vuotias. Aliupseerikoulutuksen ja erilaisten tehtävien jälkeen Hemmilä sai siirron rintamajoukkoihin. Marraskuun alussa 1942 hän ilmoittautui Uhtuan suunnalla JR 11 III pataljoonan konekiväärikomppaniassa.

Sodan vaiheet Tammikuun alkupäivinä vuonna 1943 hänen pataljoonansa otti rintamavastuun Uhtuan suunnalla. Hemmilä joutui ryhmänsä kanssa Jääkärikukkulalle. Siihen oli kaivettu kolme pientä korsua. Ensimmäisen korsun oli rakentanut pyhäjokisen Pauli Haapakosken ryhmä syksyllä 1941. Hemmilän ryhmä asui korsussa hieman yli vuoden. Tämä oli suhteellisen rauhallista aikaa. Vaikein

hetki koitti 19. kesäkuuta 1943, jolloin venäläinen hyökkäsi erittäin kovan keskityksen jälkeen kahden pataljoonan voimin. Hyökkäys saatiin kuitenkin torjutuksi, vaikka kolme miestä haavoittui. Kevättalvella 1944 Uhtuan suunnan rintamavastuu siirtyi aseveljille, saksalaisille. III pataljoona siirtyi hiihtäen Vanttajaan, josta osa pataljoonalaisista hiihti vielä Kiestingin suunnalle Kananaisiin. Kiestingin suunnalta Hemmilän ryhmä joutui pian palaamaan takaisin Vanttajaan. Pian tämän jälkeen Hemmilä pääsi 14 päivän pituiselle vuorolomalle hänen silloiselle kotipaikkakunnalleen Oulaisiin. Kesäkuun 9. päivänä neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen tavoitteenaan Suomen puolustuksen murskaaminen ja maan valloittaminen. Hemmilä seurasi tapahtumia radiosta, jonka jälkeen hän lähti kesken loman Karjalan kannakselle. Saavuttuaan Viipuriin vastassa oli kauhea näky: aseman ratapiha oli murskana, siellä oli valtavia pommikuoppia, ja rata-

kiskot lennelleet hajalleen ja nousseet kiemuraisina pystyyn. ”Tuntui, että miten siellä keskityksen alla ihminen voi ollenkaan elää”, Hemmilä muistelee. Hän saavutti joukkonsa heidän ollessaan matkalla Kivennavalta Muolaalle. Kivennavalla hänen ryhmänsä oli saanut kokea kovia. Hemmilä sai ryhmän johtoonsa. He jäivät puolustusasemiin raunioituneen Muolaan kirkon luokse. Sieltä he vetäytyivät nopeasti Vuoksen varteen, Kuparsaareen. Tällä alueella neuvostojoukkojen hyökkäys oli pysäytetty talvisodassa. Koska Kuparsaaressa ei ollut minkäänlaisia varustuksia, he alkoivat kaivaa poteroita ja raivata ampuma-aloja. Jo kuuden tunnin kuluttua vihollinen hyökkäsi, mutta se oli kuitenkin helppo torjua. Seuraava päivä oli paljon pahempi, mutta hyökkäykset pystyttiin edelleen torjumaan. Seuraavana päivänä Hemmilän joukko siirtyi Heinjoen Noskualle. Siellä edessä oli jälleen poteroitten kaivaminen, koska sielläkään ei ollut minkäänlaista varus-

tusta. ”Päivä oli painumassa iltaan, ihmettelimme ryhmäni miehen, oulaistelaisen Kosti Virtasen kanssa sitä rauhaa, mikä alueella vallitsi. Etäänpää kuului sekä vasemmalta – että oikealta valtava kranaattien pauhu”, hän kertoo kuvaillessaan tunnelmia. ”Hakiessani vettä havahduin, kun ryssän puolella pantiin suomalainen 1930-luvun suosittu laulu ”Pikku ikävä” soimaan”, hän sanoo. Seuraavana aamuna klo 5 venäläiset aloittivat hyökkäyksen. Hemmilän joukko oli kaivanut kunnolliset poterot, joihin pääsi hyvin suojaan. ”Ilma oli niin rautapitoinen, ettei maanpinnalla olisi elänyt hetkeäkään”, hän kuvailee tilannetta. Lisäksi koko päivä oli sen verran ankara, ettei hän unohda sitä koskaan. Seuraava yö oli rauhallisempi. Iltayöstä, kun Hemmilä oli Kosti Virtasen kanssa asemissa, kranaatti räjähti heidän väliinsä. Virtanen haavoittui pahoin. ”Itselläni oli tuuria, kun edellisenä päivänä nostin päähäni jonkun hylkäämän kypärän”, hän sanoo ja jatkaa: ”Nyt oli lähtö JSP:lle ja sotasairaalaan.

Ellei päässäni olisi ollut kypärää, olisi ollut lähtö Oulaisten sankarihautaan, sillä sirpaleen isku oli niin raju, että kypärään tuli kahden senttimetrin halkein.” Sairaalassaolon ja toipumisloman jälkeen Hemmilä palasi takaisin reservissä olevaan yksikköönsä, joka oli tekemässä linnoitustöitä Antrean Salokekkilässä. Sieltä he siirtyivät Ihantalaan, jossa he ottivat rintamavastuun. Ihantalassa ollessa tuli aselepo syyskuun 5. päivänä. He viipyivät Ihantalassa rauhansopimuksen tekoon saakka. Sen jälkeen he marssivat Viipurin pohjoispuolelle. Sieltä he nousivat junaan ja matkustivat Ouluun. Edessä oli vielä Lapin sota. Siitä Hemmilä on kirjoittanut jutun Rannikolta rintamalle - kirjaan.

Ot a rrennosti ennosti vvaan. aan. Asema sot a-aik aa Ota Asemasot sota-aik a-aikaa Uhtuan suunnlla kkeesällä 1 943 19 Kuv a ot ettu jääk ärik ukk ulalt a, Horsmauva otettu jääkärik ärikukk ukkulalt ulalta, nimisen kkukk ukk ulan suunt aan. Esk ukkulan suuntaan. Eskoo Hemmilän ttak ak ana näkyv ää juoksuhauakana näkyvää taa pitkin pää see Horsmalle. pääsee

sivu 2

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

Yppärin Tuhkimo oli menestys NIKO VIERIMAA Keskiviikko-iltana Yppärin alaasteen 5-6 luokkien esittämä Tuhkimo -näytelmä oli menestys. Näyttelijöiden puvut olivat mitä hienoimmat, ja ne näyttivät kohtuuttoman kalliilta. Mutta totuus olikin, että ne olivat ala-asteen

keittäjän Outi Kaivosojan taitavasti ommeltuja verhoja. Näytelmän päähenkilöt olivat Maaria Vuoti (Tuhkimo) ja Mikko Grekula (Prinssi). Näytelmässä myös esiintyi kaikenlaisia nykyajan mukavuuksia, muun muassa erinäisiä muotilehtiä, rullalauta, auto ja rannekello. Näytelmän

ohjaaja ja 5-6 luokkien opettaja Heikki Salminen sanoikin, että heillä oli monia ehdotuksia nykyajan mukavuuksien lisäämiseksi Tuhkimon juoneen. Hän toivoo, että he voisivat esittää näytelmänsä muissakin Pyhäjoen kunnan kouluissa.

JOULUHARTAUS KIRKOSSA Parhalahden kylän ja koulun jouluhartaus kirkossa to 13.12.01 klo 18.30. Lasten ohjelmaa ja yhteislauluja sekä kirkkoherra Malisen puhe. Tilaisuuden päätyttyä torttukahvit seurakuntatalolla. Tervetuloa! Parhalahden kylätoimikunta, Parhalahden Maa- ja kotitalousnaiset, Parhalahden Maamiesseura, Parhalahden koulu

PIZZERIA

KATRIINA 86100 Pyhäjoki p. (08) 434 422

Palvelemme itsenäisyyspäivänä to 6.12. klo 13-19!

Pe 7.12.

16-23

* Kinkku-ananaspizza * Lonkerot

18,-

La 8.12.

Pyhäjoen Sotainvalidit, Kaatuneitten Omaiset, Pyhäjoen Sotaveteraanit ja naisjaostot järjestävät yhteisen

16-02!

Pizzanystävien yhteinen pikkujoulu!

Pikkujoulumenu: Glögiä

JOULUJUHLAN

33,-

65,-

***

Jouluinen salaattipöytä,

pe 14.12.01 klo 13.00 seurakuntatalolla.

limppua ja voita

***

Joulupuuro ja torttukahvit. Ohjelmassa mm. tiernapojat.

Kinkkua, talonsinappia, laatikot, juustokermaperunat

Kaikki sydämellisesti tervetulleita!

***

Kahvi ja luumurahka

Mekin olemme siirtyneet dna-liittymien käyttäjiksi.

PYHÄJOEN KUNTA Vaihde 43901 Telefax 4390266

KOKO PERHEEN PIKKUJOULU

Kunnanjohtaja Eero Kangas Hallintojohtaja Mauno Peltoketo Lomasihteeri Eila Patjas Sosiaalijohtaja Anneli Vuotikka Pirttikosken ryhmis Kulttuurisihteeri Marjo Luokkanen Vapaa-aikaohjaaja Sinikka Ojapelto Rakennustarkastaja Jari Laulumaa Isännöitsijä Eino Kehus Työnjohtaja Rauno Jylkkä Päivystäjä Kunnaninsinööri Aulis Vuorenmaa Vanhustyönjohtaja Antti Tornberg Kotipalveluohjaaja Eija-Liisa Luoto Kodinhoitajat Palveluasunnon kodinhoitajat Yläasteen rehtori Arvo Helanti Liikunta-alueiden hoitaja Kari Sarja Kirvesmiehet Laitosmiehet Jouko Möttönen Pertti Lindelä Jouko Luoto

044 7390247 044 7390306 044 7390399

14-21

Joululounas

Limingojan Nuorisoseuralla la 8.12. klo 19 alk. Ohjelmassa tiernapojat, laulua, joulupukki vierailee. Seura tarjoaa puuron. Lopuksi tanssia Tarja Raivion tahdissa klo 01 saakka. Lippu 40 mk, lapset ilmaiseksi. Ken lahjan tuo, hän lahjan saa. Ota iloinen mieli mukaan ja tule! Järj. Limingojan NS ry

55,-

Tilauksesta lanttu- ja porkkanalaatikot, salaatinkastike, sillikaviaari ja herkulliset suklaa-maustekakut Puh. 434422, 434411, tai 050-3399465

Vapakalastusjaoston

SYYSKOKOUS

JOULUMYYJÄISET dna-numero 044 7390202 044 7390214 044 7390217 044 7390222 044 7390225 044 7390234 044 7390235 044 7390251 044 7390254 044 7390261 044 7390265 044 7390273 044 7390310 044 7390311 044 7390302 044 7390305 044 7390238 044 7390398 044 7390263

Su 9.12.

la 8.12. alk. klo 11 Monitoimitalolla. Olen mukana myymässä itse tekemiäni tai koristelemiani tuotteita: puseroita, myssyjä, kaulahuiveja, suolasalkkareita, kenkärenkejä, kenkälusikoita, servettitelineitä, koristeltuja kynttilöitä, pieniä rasioita vaikka koruille tai postimerkeille ja paljon erilaisia onnittelu- ja joulukortteja. Osta omaksi tai joulupukin konttiin! Myyntituloilla avustan Bibliaseuraa. Tule mukaan viemään RAKKAUSKIRJE KOKO MAAILMALLE!

Jutta

Matkalla joulumaahan Joulumusiikkia ja yhteislaulua keskuskoulun ruokasalissa to 13.12 klo 19.00 Vapaa pääsy Torttukahvit maksusta

Tervetuloa

Järjestää Soliseva

JOULUMYYJÄISET Rauhanyhdistyksellä la 8.12. alk. ruokailulla klo 12. Menu: karjalanpaisti, perunat, salaatti, laatikko ja luumurahka. Annoshinta aikuiset 30 mk ja lapset 15 mk. Pöydistä myynti klo 13 (huom. aika!) * lihakeittoa astioihin * leivonnaisia, laatikoita, käsitöitä * kahvia, narutusta, arvontaa Tervetuloa!

ja kesän kalakilpailujen palkintojen jako pe 14.12.2001 klo 19.00 paloaseman yläkerrassa. Tervetuloa!

P YHÄJOEN

KUULUMISET Puhelin: (08) 4390 244 Fax: (08) 4390 282 www.pyhajoki..fi/kuulumiset [email protected]

Päätoimittajat Jenni Kallio Sari Rintamäki Toimitussihteeri Jenni Kallio Taittajat Arvo Helanti Liisa Hyvärinen Heidi Vaarala, liite Lehden jakelu Raahelainen puh. 2112510 2112520 Painopaikka Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Oulainen ISSN 0788-6071 --------------------Ilmoitushinnat: 1,20 mk/pmm, toistomainos 1 mk/pmm. 500 mk/puoli sivua, 750 mk/koko sivu. Järjestöpalsta 100 mk/vuosi. Hintoihin lisätään ALV 22%. Laskutuslisä 10 mk alle 50 mk:n ilmoituksesta. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

sivu 3

Nuori Aleksis -kilpailu Kirjava puolivuotinen KAISA KITTILÄ Päädyin viettämään kesäni lukemalla kirjoja, kun äidinkielenamäki kysyi opettajani Sari Rint Rintamäki minua Nuori Aleksis –raadin jäseneksi kauan sitten keväällä. Oli ihan mielenkiintoista perehtyä suomalaiseen nykykirjallisuuteen, ja pääsinpä oikein luvan kanssa lukemaan. Mikä tämä Nuori Aleksis –kirjallisuuspalkinto sitten on? Tarkoituksena on valita nuorten mielestä paras suomalainen kaunokirjallisuuden teos, joka on julkaistu viime vuonna. Lasten- ja nuortenkirjat sekä viihdekirjat ehdokkaista jätettiin pois, mutta

arvosteltavia kirjoja jäi silti noin 150, joiden joukossa oli niin romaaneja kuin runo- ja novellikokoelmiakin. Raadin kaikki 33 jäsentä ovat tämän lukuvuoden abiturientteja. Raatilaisten tehtävänä oli ensin lukea ehdolla olevia kirjoja ja sitten asettaa niistä neljä omasta mielestä parasta teosta paremmuusjärjestykseen. Jokaisen raatilaisen tuli lähettää valintansa elokuun loppuun mennessä Äidinkielen Opettajien Liittoon. Helsingin kirjamessuilla, lokakuun lopulla, kuudesta lukiolaisesta koostunut loppuraati julkaisi palkinnon voittajaksi Jukk Jukkaa Heikkilän historiallisella romaanillaan Antigonos, jumalten poika.

Lukijaverkostolaisten välillä oli keskustelua kirjoista netin välityksellä, esimerkiksi esittelimme ja suosittelimme muille niitä kirjoja, joista itse pidimme ja myöskin kommentoimme muiden viestejä. Monet hyvät kirjat löysin juuri muiden hyvien lukukokemusten perusteella. “Kirjoja arvioitaessa pyrin ottamaan huomioon kokonaisuuden, sen kuinka eri osaalueet vaikuttavat toisiinsa. Jos jokin osa-alue on hyvinkin huono, esimerkiksi juoni ei ole mistään kotoisin, ei hyvä kerronta voi paljon auttaa. Tärkeintä on ehkä se, minkälaisen tunnelman teos jättää ja mitä lukukokemuksesta pidin”, kertoi palstalla yksi

Kaisa Kittilä, vuoden 2 00 2 abiturientti vvalmist almist autu parhaillaan ylioppila skirjoituksiin. 200 002 almistautu ylioppilaskirjoituksiin.

Romaanin ydin on mustasukkaisuus. Jokainen romaani sanoo lukijalle: “Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin luulet.” Tämä on romaanin ikuinen totuus, mutta sen ääni heikkenee kaiken aikaa maailmassa, joka perustuu helppoihin, nopeisiin vastauksiin, jotka annetaan ensin ja jyräävät kysymyksen. (Milan Kundera, tsekkiläissyntyinen kirjailija)

raatilainen lukemiensa kirjojen arvosteluperiaatteista. Monet laittoivat myöskin väliaikatietoja siitä, kuinka paljon ovat kirjoja ehtineet lukea.

“Mikä tämä Nuori Aleksis – kirjallisuuspalkinto sitten on?” Kirjoja sain määräaikaan mennessä luettua 34. Lukemisprosessissa minua auttoi Zonta Club of Raahe Arean myöntämä stipendi, jonka turvin pystyin ostamaan itselleni sellaisiakin nimikkeitä, joita kirjastossa ei ollut taretri Jää sk eläijolla. Esimerkiksi PPe Jääsk skeläisen Missä junat kääntyvät –novellikokoelma oli tällainen teos. Tämä kokoelma päätyikin lopulta minun top4-listalle. Lukemaani kirjajoukkoon mahtui aika monenlaisia teoksia, joista kymmenestä pidin todella paljon, kun taas loput olivat keskinkertaisia tai sitä huonompia, eikä niitä oikein kiinnostanut lukeakaan. Lähes poikkeuksetta kaikissa näissä kirjoissa oli suomalainen päähenkilö. En tiedä, pitäisikö näiden kirjojen heijastaa meitä suomalaisia itseämme, mutta näiden kirjojen pohjalta katsottuna suomalaiset ovat hirveän väkivaltaisia. Yhdessä kirjassa tytär yllytti äitiään hirttämään itsensä ja katseli sitten vierestä, kun tämä teki sen, toisessa taiteilijavaimo teki oikeankokoisia ja -näköisiä vahanukkeja, esimerkiksi anopistaan ja muista ei-niin-mukavista ihmisistä, jotkut hän kuvasi hukkuneina ja toiset

“Tarkoituksena on valita nuorten mielestä paras suomalainen kaunokirjallisuuden teos, joka on julkaistu viime vuonna” taas olivat hirttäneet itsensä. Tämä samainen taiteilijavaimo myös suunnitteli innolla miehelleen sarkofagia, muumioarkkua, ja kun hänen miehensä sitten kännipäissään sammui arkkuun, naulasi vaimo sen tiukasti kiinni. Eräässä kirjassa oli vanhemmanpuoleinen opettaja, joka hakkasi päätään seinään suurin piirtein päivittäin, joten hänellä oli aina ruhje otsalla. Rosa Liksomin novellikokoelma Perhe oli mielestäni melkoi-

sen ärsyttävä kirja, lähinnä sen takia että se oli kirjoitettu murteella. Kuitenkin välissä oli pari sivua aivan uskomattoman kaunista kieltä, mikä vain laittoi ihmettelemään, miksi ihmeessä koko novellikokoelmaa ei olisi voinut kirjoittaa samalla tyylillä. Onhan se tietysti makuasia, minkälaisesta kirjoituksesta kukin pitää. Kirjakielen lukeminen on minulle luontevampaa. Lukemissani kirjoissa oli todellakin hyvin monenlaisia teoksia: Tomm yT abermannin hyvin ruommy Tabermannin nollisesta Julian parvekkeesta Isomäen Rist o n Heräämiseen, Risto joka oli tieteiskirjallisuutta. Isomäen romaani näistä kahdesta viehätti minua enemmän: Julian parvekkeessa oli kieltämättä kaunista kieltä, mutta se oli hieman liian utopistinen minulle. Kirjan ymmärtäisi varmasti paremmin, jos sen lukisi toiseen kertaan. Heräämistäkin lukiessa joutui ajattelemaan (tai sai ajatella, ihan miten vaan) melko paljon, koska sen kieli taas oli hyvin tieteellistä: täynnä maantieteellisiä termejä. Hankalaksi minulle osoittautui kirjoja arvostellessani ja lukiessani niiden paljous. Ehdin useimpien muiden raatilaisten tavoin lukea vain murto-osan ehdolla olevista kirjoista. Varmasti lukemat-

ta jääneiden joukossa olisi ollut monia todella hyviä teoksia, jotka nyt jäivät huomiotta. Jotkut koulut ratkaisivat tämän ongelman luomalla varsinaisen raatilaisen ympärille lukijaringin, jonka kesken luku-urakka jaettiin. Jos ehdolla olevien kirjojen määrää ei seuraavina vuosina pienennetä, kannattaisi Pyhäjoellakin ehdottomasti panna pystyyn tällainen rinki.

“Pyhäjoellakin kannattaisi ehdottomasti panna pystyyn tällainen lukijarinki”

Luistelemme henkäyksenohuella jäällä, rakas, teräs välkähtelee, naarmuttaa nuppuja pohjattomien rotkojen veitsihuippujen ylle, jään alle teljettyinä häämöttävät kidutuskammiot missä nyrkki suuteli minua, rautaneitsyt nukkuu helvetinkuilun sylissä: meitä kantaa mikä oli kauheaa, värähdän, rakas, hyväilyjä joita en saanut koskaan. Kieputa, rakas, tartu minuun kuin et huomaisi ruhjeita, kieputa kieputa jääbalettia: sataa tulihiutaleita! Saan vedet silmiin, rakas, minuun koskee jos kohtelet minua hyvin: mennyt ei ole koskaan ohi, mitä minulta riistettiin on minun aina, en pelkää enää mitään pahaa. Mutta mitä jos tulee kevät? Kenen kanssa luistelet jos jäät vettyvät? (Merja Virolainen, runokokoelmasta Pilvet peittävät sisäänsä pilvet)

sivu 4

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

Kaisan top-4 1. sija Sirkka Selja: Puut herättävät muistini Seljan luontoaiheiset runot olivat yksinkertaisesti uskomattoman kauniita. Niillä oli jonkinlainen rauhoittava vaikutus: näitä runoja lukiessa ihan pystyi aistimaan syksyisen kirpeän maiseman kylmine lampineen ja muuttolintuineen. Runojen aihepiirinä on siis luonto, mutta myös luonnon ja ihmisen suhde. Runokokoelmassa on myös pieniä, sivun kahden mittaisia tarinoita, lyhyitä novelleja. Kieli oli hyvin elävää ja harmonista; ja mukavan omaperäisenä lisänä oli eri puulajeille omistettuja runoja: kataja, omenapuu sekä poppeli saavat ansaitsemansa kunnioituksen. Hirveän hyvää luettavaa silloin kun on kiire, stressiä tai muuten vaan levoton olo.

Puut herättävät muistini Nämä korkeat puut niin äänettömiä että herättävät puheen toisen puheen ja toisen muistin kaukaiselta ajalta ennen tämän ihmisen aikaa jolloin yhteinen kieli oli olemassa kaiken elävän välillä. Tänään, nyt Armon kiitävä hetki jolloin kaikki ovet ovat auki, pensaiden pimeisiin sokkeloihin, eläinten koteihin. Kullatut hevoset kiitävät yössä, on aika herättää nukkuvat jumalat, näky ja todellisuus, siis ratsaille –

2. sija

“Tahtoisin olla suosittu, niin kuin tytöt Ajan Sävelessä, niin että heitä hermostuttavuuksin saakka kutsutaan pyöräretkille, poikien koripallo-otteluita seuraamaan, piknikille ja kotihippoihin.

Pirkko Saisio: Vastavalo Saision omaelämänkerrallinen romaani on hyvin raikasta luettavaa. Saisio kertoo kaunistelematta nuoruudestaan, kuinka ystävänsä kanssa kiusasi poliisin tytärtä, perheestään, suhteesta Jumalaan ja koulun käymisen kauheudesta. Kirja on hyvin todentuntuinen eikä Saisio yritäkään silotella joskus kipeitä muistojaan. Jokin Saision kirjoitustyylissä ja kielessä lumoaa niin, että lukemista minun oli hyvin hankala jättää kesken. Kirjassa on erikoinen kappaleenjako, joka piristää lukemista entisestään. Kappale saattaa vaihtua kesken lauseen, ikään kuin kirjailija olisi pysähtynyt miettimään, mitä aikoo sanoa. Kertoja myöskin vaihtuu joskus kappaleen vaihtuessa minähenkilöstä ulkopuoliseksi tarkkailijaksi.

Hiukan sekavaksi kirjan teki se, että ajassa saatettiin hypätä yhtäkkiä eteenpäin ja välillä taas taakse. Toisaalta se oli ihan ymmär-

Tahtoisin olla ulkomaalainen, sokea tai koditon. rettävä ratkaisu, sillä niinhän muistotkin saattavat loikkia, eivätkä välttämättä etene juuri oikeassa aikajärjestyksessä.

Tahtoisin olla lahjakkuuteni takia vainottu. Tahtoisin olla huono koulussa. Niin olenkin, mutta tahtoisin, että lahjakkuuteni, äidinkielen kymppi, loistaisi kirkkaana helmenä todistuksessani kuin Uusmaa Suomen kruunussa. Mutta olen tavallinen, harvahampainen oppikoululainen, jolle Ruutusotilas on määrännyt äidinkielen kirjallisen ilmaisun numeroksi kahdeksikon ja jonka vanhemmat eivät ryyppää eivätkä eroa, paitsi kirkosta, mistä en kehtaa mainita kenellekään. Tällainen on tilanteeni, ja tällaiselle tilanteelle Jumala ei katso asiakseen tehdä mitään.” “Äiti on tiskannut. Huomaan sen, kun avaan varovasti jääkaapin oven ja otan esille kohmettuneen voipaketin. Arvaan lauseen, ennen kuin isä sanoo sen: - Oikee ruoka ei oppikoululaiselle maistu, mutta voileipää vedetään yökaudet. Ääni tulee sinisestä olohuoneesta, Lahjomattomien tunnusmusiikin alta, ja vastalauseenkin arvaan: - Antaisit nyt toisen syödä. Se on äiti. Kolmatta lausetta pelkään, mutta sekin tulee: - Ilmankos se lihoo, en mä muuten sanois. Ja neljäskin on arvattavissa: - Jaaha. Jos panis maata sitte. Se on pappa, joka ei tahdo sekaantua perheriitoihin, koska papalla ei enää ole perhettä.”

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

sivu 5

3. sija Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät Tällaisten novellien kirjoittamiseen tarvitsee todellakin uskomattoman mielikuvituksen. Näitä kun lukee, niin alkaa katsoa maailmaa ihan eri silmillä. Jääskeläinen on hyvin yhdistänyt utopistiset sci-fi –

aiheet tavallisten ihmisten elämään. Paitsi että aiheet ovat omaperäisiä, juonenkäänteet olivat hyvin ennalta arvaamattomia. Kokoelman runsaat kymmenen novellia olivat eritasoisia, esiin niistä nousivat

ensimmäinen ja viimeinen novelli. Niminovelli Missä junat kääntyvät kertoo perheestä, jolle junista koituu monenlaista harmia. Oi niitä aikoja: Elämäni kirjastonhoitajattaren kanssa –novellissa aika kulkee eri

nopeudella eri paikoissa. Jääskeläisen novellikokoelman jokaisessa novellissa teemaksi nousi todellisuus,

hän pohtii esimerkiksi rinnakkaistodellisuuksien mahdollisuutta. Novellien tarinat jäävät mieleen pyö-

rimään ja herättävät epäilyksen elämän kuvitellusta suoraviivaisuudesta.

“Joskus öisin oikullinen tuuli kantoi korviimme paikkakuntaa ohittavan junan äänen rautatieltä, joka kulki kaukana kukkulaisten metsien takana. Kiskot olivat lähimmilläänkin ainakin viidentoista kilometrin päässä, mutta toisinaan kuulosti siltä kuin junat olisivat liikkuneet aivan lähellä, peräti oman tutun metsikkömme kätköissä. Vatsanpohjaani vihloi, sillä tiesin miten tuo merkillinen ilmiö vaikutti Ruupertiin. Joskus, kun kävin kurkistamassa salaa hänen huoneeseensa ja varmistamassa, että poika oli yhä tallella, näin hänen vetävän peittoa päänsä yli ja vapisevan.” (novellista Missä junat kääntyvät) “Rakettitehtaankadun yläpäässä oleva villiintynyt puutarhatontti oli lahoa vajaa lukuun ottamatta autio ennen kuin kummitustalo ilmaantui sen maaperälle. Ja autio se on vieläkin, enimmän aikaa. Talo tulee ja talo menee, ja juuri se tekee talosta kummitustalon. Yhdellä hetkellä katsoessa kadun päätytontti on edelleenkin vain autio tontti, jolla kasvaa villiintyneitä omenapuita, herukkapensaita, nokkosia ja heinää. Toisen kerran vilkaistessa saattaa nähdä suuren valkoisen talon, joka seisoo keskellä puutarhaa niin kuin olisi aina seissyt siellä. Ja sitten, parin silmänräpäyksen jälkeen, talo on taas poissa.” (novellista Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1)

4. sija Liisa Mäntymies: Punainen neiti ja muita salaisuuksia Neljännelle sijalle minulla oli monta vaihtoehtoa, joista ehkä hiukan muita parempi oli tämä novellikokoelma. Tässä parempaa muihin teoksiin verrattuna oli vaihtelevuus: kaikki novellit olivat erilaisia: eri aikakaudelta ja erityyppinen päähenkilö. Joissain toisissa novellikokoelmissa kaikki novellit olivat kuin samasta muotista, ja henkilöitä oli hankala erottaa toisistaan. Mäntymiehen novellikokoelmassa kerronta on sujuvaa ja eri ihmiskohtaloista oli hyvin mielenkiintoista lukea.

“Varmaan Johanneskin oli katsellut pääskyjä, jotka syöksähtelivät taivaalla, ja merta, tätä samaa merta, Elina mietti. Vaikka ei Johannes tainnut pitää maisemasta, koska Prohoros -kirjurin mukaan pyhä mies oli nähnyt uuden taivaan ja uuden maan, mutta meri oli puuttunut kokonaan. Saarelle vangittu mies, ymmärsihän sen. Näkyjen paikalle oli rakennettu luostari, pieni ja vitivalkoinen, ja luolaan oli tehty kirkko. Elina asteli portaat, istui hämärään katselemaan nuorta munkkia, joka nojasi korkeaselkäiseen puutuoliin ja hyräili kirkkoveisuja aivan kuin ketään muita ei luolassa olisi ollutkaan. Kun munkki vaikeni hetkeksi, kuului miten tuohukset ritisivät palaessaan.” (novellista Lasillinen vettä)

Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala:

“Lue tai huku”

sivu 6

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

Vallan viehätys KAISA KITTILÄ

Antigonos, jumalten poika vie lukijansa kaukaiseen Antiikin Kreikkaan, vuoteen 302 eKr. Kirjailija Jukk Jukkaa Heikkilän kolmas romaani on kaunista luettavaa, ja hän on osannut kuvata antiikin aikaista elämää asiantuntevasti. Tarina itsessään on fiktiivinen, mutta kaikki kirjassa esiintyvät henkilöhahmot ovat osa todellista historiaamme. Yksinäistä taivalta kohti Ateenaa vaeltaa nuori epeiroslainen kuningas, Pyrrhos, jolla ei ole enää maata, mitä hallita. Kapinaan nousseiden kansalaisten taltuttaminen oli epäonnistunut, ja taistelusta ainoana hengissä selvinneenä haavoittunut nuorukainen kulkee pää ylväästi pystyssä pyytämään apua tilanteeseensa elävältä jumalalta. Näin ovat kolmen hyvin erilaisen miehen elämät kudotut yhteen: hurjapäisen Pyrrhoksen, jumalaksi julistetun Demetrioksen ja hänen poikansa, mietiskelevän Antigonos Gonataksen. Pyrrhos on ideaalinen soturi, taistelijaluonne, joka ei pelkää kuolemaa. Monen muun vallanhaluisen tavoin hän haluaa onnistua siinä, missä legendaarinen Aleksanteri Suuri ei onnistunut: maailmanvallan luomisessa ja sen menestyksellisessä hallitsemisessa. Pyrrhoksen itserakkaassa mielessä kuplii kaikki se maine, loisto, ihailu ja pelonsekainen kunnioitus, jotka sellaisen päämäärän saavuttamisesta liikenisivät. Ollessaan sotaretkellä leirissä tuli ongelmia vauhkoontuneen norsun kanssa. Pyrrhos marssi paikalle taltuttamaan harmaata jättiläistä tyylilleen hyvin ominaisesti: “Mennessään hän riisui haarniskansa ja heitti sen sivuun; siitä ei tulevassa taistossa olisi hyötyä. Pyrrhos käveli suorana kuin seiväs täysin tietoi-

sena ulkoisesta komeudestaan. Varmuuden vuoksi hän sipaisi pitkän tukkansa kiehkurat kauniimmille laineille.” Norsuvälikohtauksen jälkeen Pyrrhos saikin paistatella kaipaamansa ylistyksen kohteena hetken: “Raikuvat suosionosoitukset purkautuivat keihäsmerestä, ylistävät äänet velloivat ilmassa korvia huumaavina. Pyrrhos nautti täysin rinnoin huomiosta: hänestä tuntui taivaalliselta olla kaikkien ihailun kohteena.” Pyrrhos ei ystävänsä Antigonos Gonataksen tavoin ollut ajattelija-tyyppiä. Antigonoksen esitellessä hänelle Ateenaa hän joutui kuuntelemaan filosofin puheita. “Pyrrhos nyrpisteli naamaansa ja siirteli vaisusti jalkojaan. Hän tunsi joutuneensa taisteluun, jossa hän ei osannut lainkaan käyttää valittuja aseita.

“Kieli ja kirjoitustyyli on kauniin vangitsevaa ja Heikkilä on hyvin onnistunut välittämään henkilöiden tunnetiloja” Epeiroksen haukan mieli haikasi hippodromille, gymnasionille tai muureille… maailmaan, missä aseet ja lihakset ratkaisivat asian kuin asian.” Matematiikka ei sekään sopinut huimapäälle paljon filosofiaa paremmin, kuten todistettiin hänen päätyessä kuulemaan Eukleideen matemaattisia pohdintoja pisteen ja viivan määrittelystä Egyptin kuninkaan palatsissa. “Oppineen ääni katosi merkityksettömäksi huminaksi Pyrrhoksen korvissa. Tuskastunut epeiroslainen vilkaisi Ptolemaiosta: Egyptin kuningas oli

esityksestä haltioissaan ja suorastaa janosi lisää viisauksia innostuneen helleenin perikuvan huulilta. Pyrrhos huokaisi syvään ja lyhistyi nojaamaan käteensä. Hän oli janonnut maailmanvaltaa, hänen unelmansa oli ratsastaa taisteluun ja kerryttää mainetta voitosta voittoon. Ja sitten hän löysi itsensä istumasta kuninkaan suojattina uuden opinahjon saleista kuuntelemassa mitättömän matemaatikon höpinöitä. Kuinka syvälle hän olikaan vajonnut.” Ateenalaiset julistivat Demetrioksen ja hänen isänsä Antigonos Yksisilmäisen jumaliksi heidän vapautettua Ateenan “Makedonian ikeen alta.” Suosionosoitus toki miellytti Demetriosta, huvitteluun taipuvaista ja nautinnonhakuista miestä, mutta ei se hänestä jumalaa tehnyt. Sen hän tulikin karvaasti huomaamaan myöhemmissä taisteluissa. Demetrios muistuttaa jonkin verran Pyrrhosta, hänkin havittelee maailman herruutta ja on hieman turhamainen. Mutta siinä missä Pyrrhoksen motiivina on maine, Demetrioksen toiveena on valta. Antigonos Gonatas, elävän jumalan poika, on taas täysi vastakohta ystävälleen Pyrrhokselle. Hän on kuninkaan poika ja hänen tulisi oppia sotimaan raivoisasti. Silti hänen mielensä halajaa vain lisää tietoa elämän tarkoituksesta ja perimmäisestä merkityksestä. Hän on pahoillaan isänsä puolesta, että ei voi olla sellainen poika, kuin tämä haluaisi hänen olevan. Joskus hän kateellisena miettii, kuinka paljon parempi poika Pyrrhos olisi ollut Demetriokselle. “Antigonos oli surullinen, mutta hän ei tarkkaan tiennyt, mitä suri eniten. Sitäkö, ettei pääsisi niittämään mainetta kaikkien aikojen mahtavimmassa sotajoukkojen koetoksessa? Vai johtuiko suru pikemminkin siitä

pettymyksestä, jonka hän heiveröisyydessään tuotti isälle ja isoisälle. Kovasti hän oli yrittänyt elää jumalaksi korotettujen toiveiden mukaisesti, kohota heidän odotustensa tasalle. Antigonos ymmärsi, että vain Pyrrhoksen uljaaseen kuoreen siirtymällä hän oli

“Romaani on monipuolinen kokonaisuus, se sisältää hyvin erilaisia ihmiskohtaloita” si onnistunut tässä. ’Minä olen todella heikko perillinen suvulleni, kelvoton jatkaja sankarien linjalle. Mikä minussa meni vikaan? Mitä sain syntymässäni liian vähän?’ “ Perimmiltään Antigonos ei haluaisi olla lainkaan kuninkaan perillinen. Hän rakastaa ateenatarta nimeltä Demo, joka oli ainoa, joka koskaan “ymmärsi hänen tuskaista sieluaan.” Hän tapaa Demoa vain muutamia kertoja, silloin kun sattuu sotaretkien välissä ehtimään Ateenaan. Velvollisuudentuntoisena Antigonos joutuu pakottautumaan elämään odotusten mukaisesti. “Piinattu mieli halusi palavasti paeta sotaleirin vankeudesta iäksi Demon syliin. Ja sitten kuitenkin, syvällä sielunsa pohjalla Antigonos Gonatas ymmärsi, että hänen pyhä velvollisuutensa oli heittäytyä taistoon, joka suo maineen rohkeille ja onnekkaille. Sairauden riivaamanakin hänen oli pakko elää syntyperänsä edellyttämällä tavalla… ja tarpeen tullen myös kuoltava niin. Hänellä ei ollut vaihtoehtoja: hän oli elävän jumalan poika ja lisäksi elävän jumalan pojanpoika. Hänen oli elettävä osansa mukaisesti, hänellä oli velvollisuuten-

sa.” Pyrrhoksen ja Antigonoksen erilaiset ajattelumaailmat tulevat esille monessa kohdassa kertomusta. Esimerkiksi silloin, kun he seisoivat kahden illalla Akropoliin muurien vierellä ja katselivat eteensä levittäytyvää Ateenaa. Antigonos katseli rakasta kaupunkiaan kyynel silmäkulmassaan ja muisti ne lukemattomat kerrat, jolloin hän oli samaisessa paikassa seissyt ja miettinyt elämää suurempia kysymyksiä. Pyrrhos kuvitteli mielessään sotajoukkoja muureja vasten ja huomioi paikan hyödylliset näkymät: “Kaikki kaupungin puolustuksen kannalta olennainen oli nähtävissä.” Romaanin maisemat maalautuvat lukijan mieleen hyvin kirkkaasti. “Sadat soihdut valaisivat jyhkeää sotasoutua ja täplittivät laineet heijastuksin. Merien peto oli yön sinessä kuin hohtava ihme; lepattavat liekit värjäsivät sen hohtamaan väreilevästi. Uljas kolmetoistasoutu kellui rauhallisesti lähellä rantaa ja näkyi pelottavana ja kunnioitusta herättävänä pitkien matkojen päähän.” Rakkaus on kuvattu kirjassa – kuten lähes kaikki muutkin tapahtumat – ihmisten tunteiden pohjalta. Antigonoksen tavatessa Demonsa pitkän erossa olon

jälkeen kerrotaan hänen tuntemuksistaan: “Nainen astui varjoista. Henki salpautui Antigonoksen kurkussa. Näky mykisti nuoren apuhallitsijan, veltosti polvet ja sumensi katseen. Maallinen kipu ja kärsimys kaikkosivat mielestä, kun jumalaiset kuorot virittelivät ääniä takaraivon täydeltä. “ Heikkilä käyttää paljon vanhahtavia, ajan unohdukseen jääneitä sanoja, jotka ovat oivallisia luomaan kaukaisen ajan tunnelmaa, esimerkiksi veri on hänen romaanissa silloin tällöin hurmetta. Heikkilän kuvaus on yksityiskohtaista, oli sitten kyse taisteluista tai seksistä. Kieli ja kirjoitustyyli on kauniin vangitsevaa, ja Heikkilä on hyvin onnistunut välittämään henkilöiden tunnetiloja. Ihmisiä, jotka ovat rakkauden huumassa tai potevat eron kaipuuta, sotilas, joka on saanut kuolettavan iskun, äiti, joka palvovana elää mukana esikoislapsensa ensiaskeleissa, sairastavan kuumehoureisia mietteitä, viinin virkistämiä juhlijoita… Romaani on monipuolinen kokonaisuus, se sisältää hyvin erilaisia ihmiskohtaloita. Lukija voikin löytää palan omaa elämäänsä parin tuhannen vuoden takaa.

maisemaan.” Taija muistaa aina kaivanneensa “lämpöön, toiseen ihmiseen.” Hänen ja Petrin suhteen alussa hän pelkää pilaavansa kaiken puhumalla: “sanat saavat odottaa, epäonnistuneissa suhteissa niitä on aina liikaa, puhetta joka peittää epäonnen. Ja kun puheenaiheet loppuvat, ei verhon takana enää ole mitään.” Vesi on Taijalle tärkeä elementti, lapsena hänellä oli vaikeuksia oppia uimaan, joten nyt aikuisena hän yrittää jotenkin korvata menneitä “viettämällä puolet vapaa-ajastaan uimahallissa”, kuten Petri hänelle naurahti kerran. On muitakin menneitä virheitä ja tekemättä jättämisiä, joita Taija on myöhemmin “maksanut takaisin”: lapsena hän halusi kovasti lähteä matkustamaan, mutta ei päässyt mihinkään. Teini-ikäisenä hän sitten matkusti senkin edestä, kierteli Eurooppaa parhaan ystävänsä Riinan kanssa. Suhde Petrin kanssa taas on tavallaan hyvitystä menneille, entisille suhteille. Kerronta on kirjassa sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Tunsin pääseväni lähemmäs päähenkilöitä, kun he ovat kummatkin vuorollaan kertojan tarkkailun alaisina. Ensimmäinen puolikas kirjasta kerrotaan Taijan näkökulmas-

ta, hänen tuntemuksistaan ja mietteistään. Välillä taas on Petrin vuoro. Monet kirjan tapahtumista ja keskusteluista käydään autossa, kun Petri ajaa ja Taija lukee karttaa katsellen välillä maisemia mietteliäänä. Takaumia kertomukseen tuo Taijan kotosuomen ja Helsingin muistikuvat: uimahallin liian kuuma sauna tai lounas hänen ystävänsä Riinan kanssa. Romaanissa on hyvin paljon taiteellisia piirteitä, mitkä tekevät siitä elämyksen: kuin taulu, paitsi että se maalataan lukijan mielessä. “Tunneli jatkuu, lamppujen kovat keltaiset kuoret, vaanivat uteliaat katseet, jotka tietävät enemmän kuin he itse, valmiina ottamaan askeleen, jättämään kiviseiniin pelkät kuopat, vaeltamaan tunnelinsuusta ulos ja jättämään heidät pimeään.” Ohitse vilahtavia maisemia, sinänsä mitättömien yksityiskohtien kuvausta, jotka jäävät mieleen kummittelemaan.

Musiikkia ja mustasukkaisuutta KAISA KITTILÄ Sari V uorist on romaani MatVuorist uoriston katoveri kertoo tarinan kahdesta nuoresta, muusikko Petristä ja koruntekijä Taijasta. Teemana kirjassa on matkustaminen ja itsensä löytäminen. Taija ja Petri oppivat yhteisen matkansa aikana tuntemaan itsensä aina vain paremmin, kun he näkevät itsensä tavallaan myös toisen silmien kautta. Petri ja Taija tapaavat sateisessa, täydessä kahvilassa eksyttyään samaan pöytään, ja Petri pyytää Taijaa mukaansa kiertelemään Eurooppaa. Petrille matka ei ole täyttä lomaa: hänen vanha ystävänsä Georg on kutsunut hänet Italian musiikkifestivaalien vieraaksi. Petri valmistelee perillä sävellyksiään Georgin kanssa ja intoutuu syviin keskusteluihin klassisesta musiikista hänen kanssaan. Taija tuntee tämän takia olonsa silloin tällöin ulkopuoliseksi tolloksi. Hän uskoo, ettei maallikkona ymmärrä näitä hienompia, korkeampia aistinautintoja, jotka hänelle näyttäytyvät vain kuusiriviselle paperille piirrettyinä harakanvarpaina. “- Kai sinä olet kertonut, että minäkin tulen?

Että hän on varautunut siihen, että mukana roikkuu kolmas pyörä, joka ei ole mikään asiantuntija? Taija yrittää ääneensä kepeyttä, mutta samalla miettii vihaisena, että käyttäytyy kuin kakara. Sitäkö tämä onkin, että hän on mustasukkainen, hänhän on vain kuuntelija, mitä hän heidän musiikistaan ymmärtää? Kokonainen maailma, ja ovi vain puolittain auki.” Eikä asiaa auta, että Georg on joskus Petrin opiskeluaikoina ollut ihastunut häneen. Petri välinpitämättömään tapaansa sivuuttaa asian kuin sillä ei olisi hänen kanssaan mitään tekemistä. “´Minulle ura oli tärkeintä. Musiikki. Eikä hän koskaan ylittänyt tiettyä rajaa, hän oli aina miten sen nyt sanoisi, korrekti. En minä muusta välittänyt. Ihastunut tai ei, mitä sitten? Ei minun tarvinnut tietää.´” Taijan mielestä Petrille olisi sama vaikka “joku tekisi kuolemaa hänen vuokseen hänen ei tarvitse välittää, kun ei tiedä.” Petri on helposti innostuva ja myöskin helposti tylsistyvä, sitä tyyppiä joiden pitää saada haluamansa nyt heti. Petri myös odottaa saavansa kaiken haluamansa, ja Taijan mielestä Petri on siinä mielessä ärsyttävän yli-

mielinen ja itsevarma. Hyvin se tulee esille siitä, kuinka Petri kysäisi vain ohimennen Taijaa mukaansa Italiaan, sen oloisena kuin Taijan vastauksella ei sinänsä olisi mitään väliä. Petrillä on hyvin äkkipikainen luonne: “- Lue nyt perkele sitä karttaa, niin että päästään johonkin, Petri huutaa äkkiä, pysäyttää auton kiivaasti miltei keskelle katua, ja Taija kuulee miten takana töötätään”. Ei heidän matkantekonsa läheskään aina ollut kepeää lomailua. Joskus Taija toivoo heidän autonsa menevän rikki tai että he eksyisivät, eikä olisi ketään, keneltä kysyä tietä. Taijan mieltä painaa koko matkan ajan heidän lopullinen päämääränsä: Italia ja se kaihertava kivi kengässä: Georg. Välillä ihmettelin, miksi Taija kokee Georgin niin uhkaavan heidän suhdettaan. Taijalla on jonkinlainen alemmuuskompleksi. Hän tulkitsee kaikki Petrin puheet musiikista ja lopulta, heidän päästyään Italiaan, myös Georgin puheet väheksymiseksi ja hänelle tarkoitetuiksi piikeiksi. Georg utelee, kuinka Taija ja Petri tapasivat: “ ´Vai niin, vai täysin sattumalta. Sellaistahan se tietysti on. Luulin, että joku esitteli teidät. Sain ihan sellaisen käsityksen.´

´Ei. Hyvä kun minä heti edes tunnistin Petrin nimen.´ Se on väärä repliikki. Ethän sinä tietysti häntä tunnistanut, tuntuu Georgin tyytyväinen virne myöntelevän.” Mielestäni Taija ihan turhaan kokee olevansa maallikko musiikin saralla, olihan hän käynyt konserteissa ja lukenut musiikkiartikkeleita jo ennen Petrin tapaamista. “Vaskia puupuhaltimia ja jousia, huulia ja sormia ja käsiä, jotka saavat aikaan musiikin. Meri on musiikissa läsnä, pauhaa ja tyyntyy ja raivoaa, kevätsade rummuttaa konserttisalin kattoa”, hän muisteli erästäkin konserttia, jota oli ollut kuuntelemassa. Taija kokee musiikin elämyksenä, ei yritäkään analysoida sitä ja kriittisellä ajattelulla tehdä siitä jotenkin “täydempää nautintoa”. Kuunnellessaan sitten Petrin säveltämää musiikkia hän miettii: “Olenko minä rakastunut, ja tuohon mieheenkö vai säveliin vain?” Petrin tapaaminen mullisti Taijan elämän. Hän yrittää muistella, olisiko mitään tähän verrattavaa tapahtunut hänelle koskaan ennen: “Italia muutamia vuosia sitten. Romulus ja Remus imevät naarassuden rintaa. Aukiot kokonaan valkoista marmoria. Tulee Petri, ja mahtuu hädin tuskin

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

Seurakunta tiedottaa Lapsikuor o harjoitukset LukiLapsikuoro olla (huom. paikka) ke 5.12. klo 17.30-18.30. Kirkk okuor o n harjoitukset Kirkkokuor okuoro seurakuntatalossa keskiviikkoisin klo 19. It senäis yy späiv än jumalanItsenäis senäisyy yyspäiv späivän palv elus kirkossa to 6.12. klo 11 palvelus (kirkkokuoro). Kunniakäynti sankarihaudoilla. Itsenäisyyspäivän juhla Lukiolla klo 13. Par tiolaist en soihtukulkue ja artiolaist tiolaisten kynttilöiden sytytys sankarihaudoilla. Kokoontuminen Renkituvalla klo 17.30. Lähe yyjäise Lähettysm smyyjäise yyjäisett Monitoimitalolla la 8.12. klo 11. Jumalanpalv elus ja HPE kirkosJumalanpalvelus sa su 9.12. klo 10.

Kauneimma auneimmatt joululaulut Keskikylän koululla su 9.12. klo 19. Perhek erhon ja yyst st erhon erhekerhon stääväk äkerhon yhteinen joulujuhla seurakuntatalolla ti 11.12. klo 10. Nuor e t: Retki Kalajoelle la Nuore 8.12. Ohjelmassa mm. raamattuhetki (Eero Junkkaala), gospelkonsertti (Gaios Oulusta), puuro ja piparit 20 mk. Lähtö Sarpatista klo 16.15. Paluu n. klo 22.30. RY: Myyjäiset RY:llä la 8.12. klo 12. alkaen ruokailulla klo 12. Pöydistä myynti klo 13 (huom. aika). Seurat RY:llä su 9.12. klo 17 (Samuli Pentikäinen, Jukka Hämäläinen).

HALUTAAN VUOKRATA VILJELYSMAATA. Puh. 435 737, 040 5288 738 tai 050 3212 949.

Järjestöt toimivat Eläk eliit ys. Eläkeliit eliittto Pyhäjoen yhdist yhdisty Vietämme Eläkeliiton puurojuhlaa keskuskoululla pe 7.12. klo 18. Puuron ja kahvin tarjoaa eläkeliitto. Myös pientä ohjelmaa. Kaikki tervetuloa! Ilm. Astalle puh. 433 848. Keskust ak ylän po:n skustaa Limink Liminkak akylän Syyskokous to 13.12.01 klo 19.30. Sääntömääräiset asiat. Keskust a, Yppärin kke eskust askusta, skustanaise t. Jumppaa kaikille naisille naiset. ti 11.12. klo 18.30 koululla. Tervetuloa! Limingojan Nuorisoseur Nuorisoseuraa ry ry.. Pikkujoulu seuralla la 8.12. klo 19. Pienet joulupaketit arpajaisiin tervetulleita. Pyhäjoen Ampuja t. Ilma-aseAmpujat. ammunnat jatkuvat ilma-aseradalla tiistaisin ja perjantaisin klo 18 alk. Radalta lainattavissa ilma-aseita kokeilukäyttöön. Radalla annetaan myös ohjausta ilma-aseammunnassa. Tervetuloa! Pyhäjoen Joki-Kiekk o. F-juniJoki-Kiekko. oreiden jääharjoitusvuorot: maanantaisin klo 17-18.30, torstaisin klo 18-19.30 ja lauantaisin

klo 15-16. PJK/Edustusjoukkue Kotipeli Raahessa OYUS:ää vastaan la 8.12. klo 21.00. To 6.12. lähtö Sotkamoon klo 10.00. Mukaan mahtuu noin 20 kannattajaa. Pyhäjoen Mar Marttat. Pikkujoulu Puhtolassa to 13.12. klo 18. Torttukahvit, joululauluja, joulupukin vierailu ja muuta hauskaa. Tervetuloa kaikki Martat mukaan! Pyhäjoen PPauh auh u. Koko perauhu. heen uimahallireissu Kalajoelle Sanifaniin perjantaina 7.12. Aikataulu: Pirttikoski koulu klo 17.00, Parhalahti koulu 17.15, Kirkonkylä Shell 17.20, Yppäri Neste 17.30. Hinta: jäsenet 20 mk, eijäsenet 40 mk sis. lippu ja kyyti. Uimataidottomille oma huoltaja mukaan. Ilm. ilt. Luokkaselle 434 153 ti 5.12. menn. Kesäkauden päättäjäiset Rautiperän hiihtomajalla su 9.12.klo 12.00. Kaikki toiminnassa mukana olleet tervetuloa! SPR Pyhäjoen osa st o. Nukosast sto. kearvat myynnissä apteekissa. Arvonta suoritetaan 21.12.

PYHÄJOEN KUNTA

Joulu saapui Pyhäjoelle

sivu 7

Pyhäjoen kunnan koululaitoksessa julistetaan haettavaksi ajalle 07.01.-01.06.2002 - luokanopettajan vuorotteluvapaan sijaisuus Kirkonkylän koululla (5.lk). Lisätietoja koulunjohtaja Tuula Tirilä puh. 4390 239. - peruskoulujen yhteisen englanninkielen lehtorin viransijaisuus. Hakijalta toivotaan kelpoisuutta myös saksan kielen opettamiseen. Lisätietoja rehtori Arvo Helanti puh. 4390 238. Hakemukset todistusjäljennöksineen ja ansioluetteloineen on osoitettava sivistystoimenjohtajalle osoitteella: Pyhäjoen kunta, Koulutoimisto, PL 6, 86101 Pyhäjoki.

Kalenteri Kirjastotalon näyttelytilassa joulukuussa pattijokisen Seija Niemelän käsitöitä ”Joulust ”Joulustaa iloit en” iloiten” en”. Avoinna: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20, juhlapyhinä suljettu. senäis yy späiv To 6.12. it itsenäis senäisyy yyspäiv späivää , klo 11.00 Jumalanpalvelus kirkossa, kunniakäynti sankarihaudoille, klo 12-13 Kahvitarjoilu lukiolla, klo 13.00 Itsenäisyysjuhla lukiolla, klo 17.30 Partiolaisten soihtukulkue Renkituvalta sankarihaudoille, klo 18.00 Kynttilöiden sytytys sankarihaudoilla ja kotien ikkunoilla Ti 18.12 klo 17.30 ja 19.00 Pauhasalissa koko perheen uusi a: R ölli ja suomalainen elokuv elokuva: Rölli me mettsänhenki. Lippu 45 mk Pe 11.1.2002 lukion Pauhasalissa: klo 16.00 Harry Potter, klo 19.00 Taru Sormusten herrasta Monit oimit alo avoinna ma-pe Monitoimit oimitalo osalilla klo 07.00-21.00. Kunt untosalilla naist en vuor o maanantaisin ja naisten vuoro torstaisin klo 18.00-19.30. Monit oimit alo sulje tto o nitoimit oimitalo suljetttu 6.1 2.2 00 1 Itsenäisyyspäivän 6.12.2 2.200 001 oimit alo vvar ar oimitalo araattu johdosta. Monit Monitoimit la 8.12.2001 klo 9.00-15.30 lähetystyön joulumyyjäisille. Monit oimit alon nnuoriso uoriso tila Monitoimit oimitalon uorisotila tilatt aisin klo 2 0.00avoinna perjant perjantaisin 20.0024.00 yläasteikäisille ja sitä vanoisin klo hemmille ja keskiviikk skiviikkoisin 19.00-2 1.00 ala- ja yläaste9.00-21.00 ikäisille ja sitä vanhemmille. Nuorisotilat auki viimeistä kertaa ennen joulua pe 14.12.2001. Toiminta jatkuu tammikuussa. Liikunt ak erho 0-2 -luokkalaiLiikuntak akerho sille torstaisin klo 13.00-14.00 Yppärin koululla. Ohjaajana Sinikka Ojapelto. Kerho viimeistä kertaa ennen joulua 13.12.2001. Kerho jatkuu viikolla 3

(17.1.2002). Liikunt ak erho 1-3 –luokkalaiLiikuntak akerho sille torstaisin klo 14.30-15.30. Ohjaajana Sinikka Ojapelto. Kerho viimeistä kertaa ennen joulua 13.12.2001. Kerho jatkuu viikolla 3 (17.1.2002). 4-6 –luokkalaisten kerho lopetettu kerholaisten vähyyden takia. Muk elo-k erho 3-6-vuotiaille Mukelo-k elo-kerho perjantaisin klo 17.00-18.00 Yppärin koululla. Kerhossa mm. leikitään, pelataan, ulkoillaan ja askarrellaan. Ohjaajina Satu Muikkula ja Suvi Niemelä. Järj. vapaa-aikatoimi. Kerho viimeistä kertaa ennen joulua 14.12.2001. Sinustako kerhonohjaaja ? Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry ja Pyhäjoen vapaa-aikatoimi järjestävät Nuori Suomi -kerhonohjaajakoulutusta, joka on tarkoitettu kaikille lapsiryhmien vetäjille / kerhonohjaajille tai ohjaajiksi haluaville. Koulutus kestää joko kaksi iltaa viikolla tai viikonloppuna yhden kokonaisen päivän, esim. lauantain. Koulutuksen hinta on 90 mk / hlö. Koulutuksessa käydään läpi mm. lasten liikunnallisen kehityksen ja lasten ohjauksen perusteita sekä tutustutaan käytännön harjoitusten kautta erilaisiin leikkeihin ja peleihin. Lisäksi vinkkejä saadaan ohjaustuokion suunnitteluun ja ohjaamiseen käytännössä. Koulutus toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään kymmenen. Lisätietoja koulutukseen liittyen ja ilmoittautumiset vapaa-aikatoimistoon Sinikka Ojapellolle p. 4390 235 tai 044-7390 235.

HUOMATTAVA PALKKIO vihjeestä, jonka perusteella saadaan kiinni varas, joka tyhjensi nahkiaissumpun Hourunkoskella padon alapuolella. Vihjeet puh. 433 720 tai 040 764 9940.

Jouluv alot ssytt ytt yiv ät PPyhäjoen yhäjoen kkeesk ust aan. ouluvalot yttyiv yivät skust ustaan.

Hakuaika päättyy 17.12.2001 klo 15.00. Sivistystoimenjohtaja

JENNI KALLIO Viime perjantaina vietettiin Pyhäjoen joulunavajaisia Patsasaukiolla. Tilaisuus keräsi paikalle paljon pyhäjokisia. Ohjelmaan kuului muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkalan puhe, joulukinkun arvonta, ”elävää” musiikkia ja tie-

tenkin joulupukki muoreineen ja tonttuineen. Pukilla olikin oma postipajansa, jonne lapset saivat jättää kirjeitään. ”Postia tulikin todella paljon. Siinä on kuulkaa tontuilla lukemista”, tietää joulupukki.

Kuutosviitan tapahtumatietoja kerätään Raahen seutukunnassa on tehty yhteinen alueellinen kulttuurija vapaa-aikatoimen tiedotuslehti Kuutosviitta jo useampana vuotena. Nyt on taas aika kerätä materiaalia ensi tammikuun puolivälissä jaettavaa lehteä varten. Materiaaliksi kelpaavat kaikki mahdolliset tulevat tapahtumatiedot, niin kulttuuri- ja kotiseututilaisuudet kuin nuorison tapahtumat ja urheilukisat. Kuutosviittaan materiaalin viimeinen jättöpäivä on torstai 20. joulukuuta kunnanvirastolle Luokkasen Marjolle puhelin

4390234 tai email [email protected] Kuutosviitta-lehdessä tiedottaminen on maksutonta. Lehti jaetaan ilmaiseksi jokaiseen seutukunnan kotiin. Mikäli haluatte, että alueen ihmiset saavat tietoa toiminnastanne ja tulevat tapahtumiinne, tiedottaminen kannattaa. Raahen seutukunnan Kesätuulet -tiedotuslehtiseen tulevat kesätapahtumat tulee toimittaa kunnanvirastolle Luokkasen Marjolle maanantaihin 10.12 klo 12 mennessä.

Pyhäjoen kirjoittajat kansien väliin Itsenäisyysjuhlassa 6.12. julkistetaan pyhäjokisten kirjoittajien antologia eli kirja, joka sisältää monien kirjoittajien tekstejä. Tekstit ovat pääosin Oulas-opiston viikonvaihdekursseilta 19981999 sekä tältä syksyltä. Antologia on ensimmäinen Pyhäjoen kirjoittajien teksteistä painettu yhteisjulkaisu. Antologian on toimittanut kirjoittajaohjaaja Pirkko Böhm Oulusta. Teksteineen ovat mukana Leena Alatalo, Ritva Björkman, Eeva Haarakangas (Merijärvi),

Annikki Halunen, Kaarina Hiitola (Merijärvi), Antti Jaakola, Saara Lahnaoja, Tyyne Louhimaa, Arja Möttönen, Pirjo Möttönen, Tuomo Partanen (Pyhäjärvi), Marja Peltoketo, Rauha Pirkola, Sari Ruotsalainen (Raahe) ja Lilja Viirret. Itsenäisyysjuhlan jälkeen kirjaa myydään lukion ala-aulassa. 252-sivuisen antologian ostohinta on 50 markkaa. Kirjaa on tarjolla lähetysmyyjäisissä 8.12. monitoimitalolla ja 12.12. alkaen kirjaston toimipisteissä.

JOULUKUUSIA Meillä myynnissä hyvät kuuset. Osta omaksesi. Tilaa Pyhäjoen Kukasta puh. 433 284.

KOKOUSKUTSU Pyhäjoen Kalastajainseuran syyskokous pidetään tiistaina joulukuun 18. päivänä 2001 alkaen klo 18.00 paloaseman tiloissa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Käsitellään ravunpyynnin rauhoitusta. Tervetuloa! Johtokunta

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SSYY YY SK OK OUS YYSK SKOK OKOUS 14.1 2.2 00 1 klo 1 9.00 4.12.2 2.200 001 19.00 Op:n kerhohuoneella. Esillä sääntömääräiset asiat. Vieraina PPY:n varapuheenjohtaja Anja Miilukangas ja kunnanjohtaja Eero Kangas. TERVETULOA Hallitus kokoontuu tuntia ennen, klo 18.00. Joulunavajaisissa olleen kinkkuarvonnan onnellinen voittaja Eero Viirret.

Pyhäjoen Yrittäjät

ry Hallitus

sivu 8

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 5 . 12 . 2 0 01

ARINAN

HYVÄN RUOAN RUOKAKAUPPA

"Me käymme ..." joulun viettohon S-Marketista kaikki jouluun!

S-MARKETIN PÄIVÄT ASIAKASOMISTAJAUN PERJANTAINA JA LA TAINA -1S5KA%IKISTA ALENNU ASUSTEISTA JA KODINTEKSTIILEISTÄ ARINAN VIHREÄLLÄ S-KORTILLA!

JÄTÄ KINKKUTILAUS

S-MARKETTIIN!

ATRIA SUOMALAINEN HARMAASUOLATTU JUHLAKINKKU

29.90kg 29.90ras 39.80kg 32,90kg

(5,03€)

ATRIA KARJALANPAISTI 800g (5,03€)

RÖNKÄ NAUTAJAUHELIHA

(6,69€)

RÖNKÄ NAUDANMAKSA (5,53€)

Pyhäjoki Puh. 437 158

Palvelemme ma-pe 9-21.00, la 8-18.00, su 12-17.00

Tarjoukset voimassa pe 7.12 - su 9.12 Apetit

LUUMUMARMELADI 300g

3.90prk

(0,66€)

Myllyn paras TORTTUTAIKINALEVYT 1 kg

10.90pkt

(1,83€)

Lapin Liha KOTISAVU MEETWURSTI 200g

11.90pkt

(2,00€)

Rainbow RANSKANPERUNA 450g

10.00/3pss

(1,68€)

(4,87€)

Meira PUNAINEN JA VIHREÄ KIRSIKKA 75 g

8.50ras

(1,43€)

(0,93€)

Atria LANTTU- JA PORKKANALAATIKKO 400g

6.50ras

(1,09€)

Atria ITALIANSALAATTI 500g

12.90ras

(2,17€)

Rainbow APPELSIINITÄYSMEHU 1 l

3.80prk

(0,64€)

5.90prk

(0,99€)

3:n päivän ÖLJYKYNTTILÄ

10.00/3kpl

(1,68€)

Panda JUHLAPÖYDÄN KONVEHDIT 5-PACK 1,5kg

ISO ULKOROIHU

9.90kpl

5.50ras

Marli GLÖGIJUOMA 1L

Pringles BILE PUSSI

29.00/3prk

Atria MAKSALAATIKKO 400g

(1,67€)

89.00pkt

(14,97€)

Arinan S-Etukortti on valttikortti vailla vertaa!