Data Loading...
UKTY ry jäsenlehti 1•2019 Flipbook PDF
UKTY ry jäsenlehti 1•2019
141 Views
105 Downloads
FLIP PDF 3.15MB
AquaTviitti Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry
JÄSENLEHTI 1•2019
Uimahallit tulee rakentaa käyttäjiä varten sanoo Pertti Kärpänen 8o vuotta SIVU 5
Saunan sydän on toimiva kiuas JUHANI HÄMÄLÄINEN
SIVU 4
TEKSTI Jukka Maja / KUVA Toni Sainio
PÄÄKIRJOITUS Edessäsi on Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen historian ensimmäinen jäsenlehti. UKTY ry on toiminut jo 26 vuotta ja sen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii keskustelufoorumina, järjestää koulutustilaisuuksia, laatii ohjeita ja suosituksia sekä antaa lausuntoja, harjoittaa ja edistää alaan liittyvää tutkimus-, tiedostus- ja julkaisutoimintaa sekä toimii yhteistyössä muiden alan tahojen kanssa. UKTY ry:llä on tällä hetkellä 193 henkilöjäsentä ja 37 alan yritystä kannattajajäsenenä. Yhdistyksen jäsenmäärä on hieman kasvanut vuosittain. Haluamme kehittää yhdistyksen toimintaa ja palvella jäseniämme entistä paremmin. Tiedonvälitys on kehittämistyössä entistä keskeisemmässä asemassa. Siitä idea omaan jäsenlehteemme. Lehteen saavat kaikki jäsenet ja jäsenyritykset tasapuolisesti kirjoittaa juttuja. Lehden toimitusneuvosto tarkistaa ja
valitsee kulloinkin julkaistavat artikkelit. Tämä lehti on koenumero ja toivommekin Teiltä Hyvät Jäsenet palautetta ja kehittämisideoita lehdestä. Niiden perusteella päätämme, jatkammeko lehden tekemistä. Jos jatkamme, lehti ilmestyy sähköisenä 3-4 kertaa vuodessa ja putkahtaa suoraan sähköpostiinne. Lehti on luettavissa myös UKTY:n kotisivuilla. www.ukty.fi ja UKTY:n facebooksivuilla. Lehden nimi AquaTviitti kehkeytyi latinankielisestä sanasta aqua vitae, elämän vesi, ja tviitti, viesti. Tässä lehdessä kerromme uimahalli- ja kylpyläalan Grand Old Man Pertti Kärpäsen ajatuksia alan rakentamisesta ja UKTY ry:n toiminnasta. Pertti Kärpänen on yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja ja täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Kerromme myös monin sanoin ja kuvin UKTY ry:n menneistä ja tulevista tapahtumista. Arvoisa Jäsen, anna palautetta tästä lehdestä!
Toivotamme Sinulle ja Läheisillesi oikein aurinkoista kesää ja virkistävää lomaa! Jukka Maja Puheenjohtaja UKTY ry
JULKAISIJA: Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys UKTY ry. // Savikonkatu 45, 11710 Riihimäki PÄÄTOIMITTAJA: Paula Liinamaa // TOIMITUSNEUVOSTO: Jukka Maja, Timo Erkkilä, Heikki Immonen, Mikko Heinonen ja Jukka Vienonen // Palautteet s-postilla [email protected] // ULKOASU: Mainostoimisto BrandX.
Sisällysluettelo
2 4 6 8 10 12
Pääkirjoitus
Saunan sydän on toimiva kiuas
Pertti Kärpänen 80 vuotta
VUPK 2019 oli loppuunmyyty
UKTY ry:n toimintaa ja uutisia
Koulutusmatkalla Sveitsissä
TEKSTI Juhani Hämäläinen, Saunapiste Oy / KUVAT SunSauna ja Saunapiste
Saunan SYDÄN ON
TOIMIVA KIUAS Uimahalli ja sauna kuuluvat Suomessa erottamattomasti yhteen, samoin kylpylä ja kylpylän sauna. Suuret asiakasmäärät ja pitkät aukioloajat, aamuvarhaisesta iltamyöhään lähes vuoden jokaisena päivänä, asettavat saunan kiukaalle korkeat kestävyysvaatimukset. Laitossähkökiuas on tällöin ainoa oikea vaihtoehto. Kiukaan pitää olla myös helposti ja nopeasti huollettavissa oman laitosmiehen toimesta eivätkä huoltokustannukset saa nousta kohtuuttoman korkeiksi koko kiukaan elinkaaren aikana. Ensiarvoisen tärkeää on myös asiakkaiden tyytyväisyys löylyihin. Hyvän laitossähkökiukaan elinkaari voi olla jopa 20 vuotta. Vastuksia joudutaan uusimaan muutaman kerran elinkaaren aikana. Kiukaiden vastuksien laatu ja kesto vaihtelee suuresti 3 – 96 kk välillä.
Takuuajalla on merkitystä Edullisin kiuas ei ole useinkaan paras vaihtoehto laitoskäyttöön. Takuuaikoja kannattaa vertailla. Markkinoilla oleville laitoskiukaille myönnettävät takuuajat vaihtelevat hyvinkin suuresti, 0-36 kk itse kiukaalle. Kiukaan takuu ei yleensä koske vastuksia, joilla on oma takuunsa vaihdellen 0-24 kk välillä.
Kuinka mitoitat kiukaan Laitoskiukaissa on useita tehoja; 4,5 kW – 40,8 kW. Laitossaunan kiukaalle laskettava tehon tarve on 1 kW per 1m3 edellyttäen, että saunassa on normaalit lauteet. Mikäli saunassa on jäähdytetyt laattapintaiset lauteet, nousee kiukaan tehon tarve 1,3 kW per 1m3.
Kysy referenssejä Luotettava ja vertaansa vailla oleva tietolähde kiukaan valintatilanteessa ovat muut uimahallit ja kylpylät. Laitosmiehet kertovat yleensä mielellään mitkä kiukaat heillä on käytössä ja mitkä ovat olleet huoltokulut vuosittain. Näin saatuja käytännön tietoja ja kokemuksia kiukaan kestävyydestä, huoltotarpeesta ja takuuehdoista kannattaa vertailla. Kannattaa myös kysyä suoraan kenen toimittama kiuas on heidän mielestään paras uimahalli- ja kylpyläkäyttöä silmälläpitäen.
Kiuas omana hankintana Kiukaiden hankinta kannattaa erottaa rakennus- tai saneerausurakasta tilaajan omaksi hankinnaksi. Suoraostolla saadaan hankittua kunnon kiukaat joissa painottuvat muutkin tekijät kuin edullinen hankintahinta.
SIVU 4
Kiukaiden HANKINTA KANNATTAA EROTTAA
rakennus- tai saneerausurakasta tilaajan OMAKSI HANKINNAKSI.
KUN VALITSET LAITOSKIUASTA • Laitossähkökiuas joka on tarkoitettu laitoskäyttöön 100-prosenttisesti • Takuuaika alkavaksi käyttöönottopäivästä, ei ostopäivästä • Kiukaan vastuksien takuuaika vähintään 24 kk • Kiukaan takuuaika vähintään 36 kk (ei koske vastuksia) • Edulliset ja helpot huollot jotka voi suorittaa oma laitosmies • Valitaan kiuas, jolla on riittävästi referenssejä käyttäjiltä pitkältä aikaväliltä. • Tällöin ei tarvitse etsiä sopivaa kiuasta ”kantapään” kautta. Laitossähkökiukaan valinnassa teitä auttaa mm. Saunapiste Oy puh. 02 234 30 30 [email protected] www.saunapiste.fi
TEKSTI Jukka Vienonen / KUVA Toni Sainio
Pertti Kärpänen 80 vuotta Suomalaisen uimahallirakentamisen Grand Old Man Pertti Kärpänen täyttää 80 vuotta 29.6.2019. Pertti näki päivänvalon luovutetun Karjalan Kirvussa viisi kuukautta ennen Talvisodan syttymistä. Mainilan laukausten kajahdettua ja Talvisodan sytyttyä joutui kapaloikäinen Pertti lähtemään evakkomatkalle Hämeenkyröön. Välirauhan myötä Kärpäsen viisihenkinen perhe palasi takaisin Kirvuun. Uusi evakkomatka oli taas pian edessä. Joroisten Hynnilänsaaren kautta matka vei Järvenpäähän, jossa Pertti aloitti koulunkäynnin. Vuonna 1947 Kärpäsen perhe muutti Mäntsälän Levannolle Hunttijärven rannalle, jossa Pertti asuu edelleenkin. 72 vuoden asumisen jälkeen paikka alkaa Pertin mukaan tuntua jo pikku hiljaa kodilta.
SIVU 6
Kansakoulun jälkeen Pertti jatkoi opintojaan Bergmanin kotiteollisuuskoulussa Askolassa. Lahden teknisessä oppilaitoksessa Pertti aloitti 1961 valmistuen vuonna 1964 rakennusmestariksi. Valmistumisen jälkeen Kärpänen työskenteli vuoden Pornaisten kunnan yhdistetyssä rakennusmestarin ja -tarkastajan virassa. Nähtyään Helsingin Sanomissa työpaikkailmoituksen Valtion urheilulautakunnan rakennustarkastajan virasta, päätti lapsesta saakka eri urheilulajeja harrastanut Pertti hakea virkaa. Hänet valittiin virkaan ja Pornainen sai jäädä. Tyhjin käsin Pornaisista ei kuitenkaan tarvinnut lähteä, sillä mukaan tarttui Kaarina-nuorikko. Häävalssia Kaarina ja Pertti tanssivat lokakuussa 1965. Tyypillisen suomalaisen ydinperheen tyylin perheeseen syntyi kaksi lasta. Leena vuonna 1966 ja Ari 1972.
Kulttuurivaihtoa
DDR:N KANSSA
Opetusministeriössä työskennellessään Pertti Kärpänen teki 70-luvulla useita vierailuja Itä-Saksaan eli Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Matkojen tarkoituksena oli tehdä kulttuurivaihtoa liikunnan saralla valtioiden hallitusten kesken. DDR oli 70-luvulla urheilun todellinen suurvalta. He eivät kuitenkaan olleet halukkaita jakamaan tietouttaan laisinkaan suomalaisille.
-He eivät näyttäneet eivätkä kertoneet yhtään mitään, muistelee Kärpänen. Asenne kuitenkin muuttui kun itäsaksalaiset tulivat Suomeen ja vein heidän Helsingin Suurkirkon portaille ja sanoin, että tässä on Suomi, voitte mennä nukkumaan. Tämän jälkeen he ymmärsivät, että homman pitää olla molemminpuolista. Itäsaksalaiset uimahallit eivät todellakaan olleet mitään elämyskylpylöitä. Paikat olivat karuja teollisuushalleja, joissa oli allas tai altaita. -Ne olivat tuotantolaitoksia, joissa tuotettiin huippu-uimareita. Eri-ikäiset uimarit uivat aamusta iltaan altaita päästä päähän. Ne olivat DDR:n tulostehtaita, hämmästelee Kärpänen vieläkin. Itä-Saksan asenteesta huippu-urheilua kohtaan kertoo Kärpäsen kokemus Oberhofin talviurheilukeskuksesta. Oberhofiin oli rakennettu valtava keinotekoinen kelkkailurata. Isännät kertoivat ylpeinä tästä useita miljoonia maksaneesta investoinnista. Käyttäjiä sillä oli vain muutamia. Suomalaiset ihmettelivät, että eikö kansa yhtään kritisoi tällaisia järjettömiä hankkeita.
Valtion urheilulautakunta muuttui Opetusministeriön urheilu- ja nuorisotoimistoksi 1.3.1966. Kärpäsen vastuualueena oli liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten käsittely ja ohjaus koko Suomessa. Tässä tehtävässä hän pääsi välittömästi kiinni uimahallirakentamiseen. Pertti oli mukana Tynellin työryhmässä, joka laati selvityksen uimahallien suunnitteluperusteista, rakentamisesta ja hoidosta. Pertin mukaan monet sen opit pätevät yhä nykypäivänäkin. Teknisen osaamisen lisäksi Pertti on ollut aina kiinnostunut -Valtiosihteeri nosti kaksi sormea pystyyn myös uimahallien käyttäjistä. Pertti ja sanoi, että kaksi kultamitalia. Hankkeen oli mukana Helsingin yliopiston soperustelut olivat siinä, naurahtaa Kärpänen. siologian professori Paavo Seppäsen uimahallien käyttäjiä koskevissa tutkimuksissa 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Kärpänen onkin aina korostanut, kuinka uimahallit tulee rakentaa käyttäjiä varten ja heidän huomioimisensa tulee olla etusijalla suunnittelussa. Tullessaan ministeriöön Suomessa oli 19 uimahallia ja eläköityessään halleja oli jo yli 200, joten aika monessa halliprojektissa Kärpänen on ollut mukana.
Uimahalli- ja kylpyläteknistä yhdistystä Pertti Kärpänen oli perustamassa vuonna 1993 Kalle Kallion ja Mikko O. Aaltosen kanssa. Yhdistyksen perustamista oli suunniteltu jo opetusministeri Christoffer Taxellin valtakaudella. Syynä tähän oli Taxellin osoittama välinpitämätön asenne liikuntapaikkarakentamista kohtaan. Kärpäsen mielestä erityisesti liikuntapaikkarakentamisen vaativin osa-alue – uimahallirakentaminen, - vaati teknisen tietämyksen levittämistä. Tavoitteena oli auttaa kuntia ja uimahalliväkeä arjen haasteissa. Tässä tehtävässä UKTY ry on toiminut jo yli neljännesvuosisadan. UKTY ry:n kunniapuheenjohtaja Kärpänen toivoo, että yhdistystoiminta pitäisi yllä uimahallirakentamisen laadun korkeaa vaatimustasoa ja vaalisi täten hänen jo Tynellin työryhmässä aloittamaansa perinnettä.
TEKSTI Paula Liinamaa / KUVAT Toni Sainio
2019
VUKP 2019 OLI LOPPUUNMYYTY Uimahalli- ja kylpyläväen vuosittainen päätapahtuma, Valtakunnalliset Uimahalli - kylpyläpäivät VUKP 2019 pidettiin 6-8.2.2019 tuttuun tapaan Viking Mariellalla. Tänä vuonna tapahtuma oli loppuun myyty. Päiville osallistui yli 300 osanottajaa ja 32 näytteilleasettajaa. Päivät aloitettiin positiivisuus voimavarana-luennolla, jonka anti heijastui koko tapahtuman ajan. Ohjelmassa oli kaikkiaan 14 asiantuntijaluentoa. Monipuolinen ohjelma oli rakennettu palvelemaan kaikkia uimahallien ja kylpylöiden parissa työskenteleviä. Puhuttiin mm. uimahallien energiatehokkuudesta sekä elinkaarimallista uimahallirakentamisessa käytännön esimerkein. Alkalikiviainesreaktiosta kuultiin mielenkiintoinen ja kansantajuinen luento. Vesiliikunnan uusimpiin trendeihin tutustuttiin omakohtaisesti tukholmalaisessa uimahallissa. Tänä vuonna uimahallien siivouksen uutuudet puolestaan luennoitiin omassa tilassa, jonne kokoontui yli 40 osanottajaa ja keskustelu kävi vilkkaana sekä luennon aikana että sen jälkeen. Luentojen välillä ja niiden jälkeen tutustuttiin näyttelyyn, jossa tupa täyttyi useaan otteeseen. Yhtenä parhaista tapahtuman anneista osanottajat mainitsivat verkostoitumisen. Missään muussa alan tapahtumassa ei tapaa kerralla yhtä paljon kollegoita kuin uimahallipäivillä. Tähän tiivis kahden vuorokauden yhdessäolo laivalla ja yhteiset illalliset tarjoavat mitä parhaimmat mahdollisuudet. Muutamissa palautteissa toivottiin tapahtumaa siirrettäväksi välillä jollekin muulle laivalle. Tähän ei näillä näkymin ole kuitenkaan mahdollisuutta, sillä Mariella on ainoa laiva, jossa on riittävän suuri auditorio tapahtumaamme varten.
SIVU 8
VUKP 2020 Seuraavat Uimahalli- kylpyläpäivät pidetään Viking Mariellalla 5.-7.2.2020. Päivien ohjelma on parhaillaan työn alla. Järjestelyjä pyritään muuttamaan siten, että osanottajamäärää pystyttäisiin kasvattamaan. Ilmoittautumisaika alkaa 1.9.2019 ja osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisää infoa tulee nettisivuilla, facebookissa sekä sähköpostilla kun ohjelma tarkentuu.
Vuosikokous Tampereella 27.3.2019 Uimahalli- ja Kylpylätekninen yhdistys ry:n vuosikokous pidettiin tänä vuonna Tampereella 27.3.2019, Sportec-messujen yhteydessä. Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Majan (3. oikealla). Hallituksen jäseniksi valittiin Mikko Heinonen (1.vas.) Paula Liinamaa, Timo Erkkilä, Jukka Vienonen (1.oik) ja Heikki Immonen. Varajäseniksi valittiin Jaakko Haapala (4. vas) ja Ville Nummelin. Toiminnantarkastajaksi valittiin Martti Matsinen ja hänen varamiehekseen Tapani Lahti. Henkilöjäsenmaksuna päätettiin pitää edelleen 40 € ja henkilöjäsenten liittymismaksuna 50 €. Kannatusjäsenmaksuna päätettiin pitää edelleen, vähintään 250 €.
Kokouspaikat valitaan tarkoituksenmukaisesti UKTY:n hallitus pyrkii pitämään hallituksen kokoukset aina jossakin Suomen uimahalleista ja tutustumaan samalla halliin. Kokouspaikaksi valikoituu yleensä uusi uimahalli tai halli jossa on tehty remontti tai laajennus. Myös työmaakäyntejä tehdään aina kun se on mahdollista. Näin vaihdetaan tietoa mikä on mennyt rakentamisessa hyvin ja millaisia ongelmia on kohdattu. Kuvassa Porvoon liikuntapalveluiden päällikkö Per Högström ja liikunnanohjaaja Mari Römpötti esittelivät Porvoon uimahallia ja sen toimintaa huhtikuussa 2019.
TULEVIA TAPAHTUMIA
UKTY Golf 2019 Keimolassa 2.9.2019 Perinteiset UKTY ry:n golf-kisat pidetään tänä vuonna Keimolassa maanantaina 2.9.2019. Avajaistilaisuus on Klubitalolla klo 10.00. Kisaan voivat osallistua kaikki henkilöjäsenet, kannatusjäsenyrityksen edustajat sekä avecit. Hyvät palkinnot! Ilmoittautua voi jo nyt Jukka Majalle, s-posti: [email protected] SIVU 10
Kuva: Naisten sarjan voittoisa joukkue vuodelta 2018.
Uutisia Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen jatkuu vilkkaana tänäkin vuonna eri puolilla Suomea.
Vantaalla sijaitseva Korson uimahalli on uudistumassa kokonaan sijaintia myöten. Vantaan uusimman uimahallin sijaintipaikaksi on varmistunut Elmon alue Asolassa. Halliin suunnitellaan 50-metrisiä ratoja ja varaudutaan mahdollisesti myöhemmin rakennettavaan maauimalaan. Uimahalli voi valmistua vuoteen 2025 mennessä, kenties jopa aiemmin, jos hanketta kiirehditään. Espoon Tapiolan uimahallista odotellaan vielä päätöstä. Ratkaistavana on, rakennetaanko vanhan uimahallin paikalle uusi halli 50 m ratoineen, vai peruskorjataanko Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1965 käyttöön otettu nykyinen uimahalli, joka on ollut poissa käytöstä vuosia teknisten ongelmien vuoksi. Nykyinen Tapiolan uimahalli on asemakaavalla suojeltu rakennus, joten sen poistamissuunnitelmaa vastustetaan muun muassa useiden arkkitehtien toimesta. Kuntoselvitysten mukaan Tapiolan uimahallia vaivaa muun muassa alkalikiviainesreaktio. Kaupunki teettää hallin rakenteista lisäselvityksiä kesän 2019 aikana. Mikäli päädytään uuden rakentamiseen, odotettavissa on arkkitehtikilpailu. Varkauden uuden uimahallin suunnittelu on loppusuoralla. Rakennustöiden on määrä alkaa lokakuussa 2019 mikäli tarjousten hinta ei ylitä 11,3 miljoonan euron tavoitetta. Rovaniemellä uuden 50 m altaalla varustetun uimahallin suunnittelu on loppusuoralla. Uusi halli sijoittuu Santasportin, eli Lapin urheiluopiston yhteyteen. Vanhaa uimahallia pidetään toiminnassa vielä vuosia ja sen korjaussuunnitelma on valmis. Kesän 2019 aikana tehdään kriittisimmät korjaustyöt: ilmanvaihtokoneet uusitaan, ilmanvaihtokanavistoa uusitaan tarvittavilta osin, lämmönvaihdinjärjestelmä uusitaan ja allaslaitetekniikkaan tehdään korjaustöitä. Ensi vuoden korjausmäärärahasta päätetään vuoden 2020 talousarvion yhteydessä. Suonenjoen liikunta- ja uimahallihanke on parhaillaan kilpailutuksessa, samoin Tampereen Hervannan uimahallin saneeraus. Sastamalassa sijaitseva Keikyän lähes 50-vuotias uimahalli sulki ovensa 9.4.2019 ja uimahallitoiminta lopetettiin teknisten ongelmien vuoksi. Päätöksiä jatkosta odotellaan. Hyvinkään uimahallin peruskorjauksen 2. vaiheen laajennuksen kustannusarvio ylittyi, jonka seurauksena suunnitelmaa jouduttiin karsimaan. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2019. Helsingin Jätkäsaaren vanhaan satamarakennukseen suunniteltu Bunkkeri käynnistynee. Valitukset ovat viivästyttäneet rakentamisen aloitusta. Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa 300 asuntoa. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu uimahalli sekä muita liikuntatiloja. Uimahallin valmistumisajankohdaksi arvioidaan vuosi 2022.
TEKSTI Paula Liinamaa / KUVAT Tapio Antikainen
Valkoiset puurakenteet ja ovaalin muoto toistuivat kaikissa kylpylän ikkunoissa ja allasosaston sisustuksessa. Erikoisuutena polymeeripinnoitteiset lattiat ja lattiakaivojen puuttuminen.
Koulutusmatkalla
Sveitsissä
UKTY:n tämän vuoden koulutusmatka 7-10.5.2019 suuntautui Sveitsin Bad Ragaziin upeiden alppimaisemien keskelle n. 120 km päähän Zurichistä.
maksuilla, mutta henkilökunta oli hieman epäileväinen sen toteutumisen suhteen. Aikuisten pääsylipun hinta oli 11 €. Kylpyläosastosta maksettiin erikseen.
Ensimmäinen uimahallikohteemme oli Ägeribad-uimahalli. www.aegeribad.ch
Keskiviikkona tutustuimme 10 vuotta vanhaan, ylelliseen puurakenteiseen Tamina Therme-kylpylään. www.taminatherme.ch
Syksyllä 2018 avattu uimahalli, jossa oli myös kylpyläosasto ja ulkoallas, oli kahden kunnan yhdessä rakennuttama ja omistama. Erikoisuutena meille suomalaisille oli rakennuksen hakelämmitys. Hake toimitetaan uimahalliin lähiympäristöstä n. 5 km säteeltä. Sveitsiläisen rakennustyön laatu ja jälki kaikissa tiloissa oli äärimmäisen siistiä. Kaikki sähköjohdot ja putket mm. oli merkitty ja asennettu siistiin järjestykseen. Samoin ilmastointikanavat ja laitteet oli eristetty viimeisen päälle. Allasosastolla lattiakaivot oli korvattu loiskekouruilla. Yhtiömuotoinen, lähes 27 milj.€ maksanut uimahalli tavoitteli käyttökulujen kattamista kokonaan sisäänpääsy-
Koko kylpylän värimaailma oli vakoinen. Valkoiset puurakenteet ja ovaalin muoto toistuivat kaikissa kylpylän ikkunoissa ja allasosaston sisustuksessa. Erikoisuutena olivat myös allasosaston ja puku-ja pesuhuonetilojen polymeeripinnoitteiset lattiat ja allasosaston lattiakaivojen puuttuminen. Lattiakaivot oli täälläkin korvattu loiskekouruilla. Allasosaston vesi virtasi suoraan läheisen vuoriston kuumasta lähteestä 34,5 asteisena. Allastilan lämpö otettiin talteen kattorakenteen kautta ja käytettiin hotelliosan lämmitykseen. Kylpylän saunamaailmassa oli viisi erilaista saunaa ja saunaohjelmaa tunnin välein. Neljän tunnin kylpyläkäynti maksoi 32 € ja saunaosasto saman verran.
TULEVIA TAPAHTUMIA 2019 Ägeribad-uimahallin ulkoilma-altaalta avautui upea järvi- ja alppimaisema. Torstaina tutustuimme em. Tamina-Therme-kylpylän veden alkulähteille, vuoristossa sijaitsevaan kuumaan Tamina-lähteeseen (Taminaschlucht) sekä kylpylämuseoon (Das Alte Bad Pfäfers). Munkit löysivät kuuman lähteen sattumalta 175 vuotta sitten. Lähteen vedellä on siitä lähtien uskottu olevan parantava vaikutus moniin sairauksiin ja potilaita on aikoinaan istutettu 36,5 asteisessa lähteessä pitkiäkin aikoja. Paluumatkalla tutustuimme vielä Franken tehtaisiin Zurichissä. ”Parhaiten järjestetty matka, jossa olen ollut mukana” kommentoi yksi ensikertalaisista.
UKTY Golf 2019 KEIMOLASSA 2.9. Uimahalli- ja kylpyläpäivät VUKP VIKING MARIELLA 5.-7.2020
UUSI F5-hiustenkuivaaja on miellyttävä ja täydellisesti suunniteltu
ARDEX - MÄRKÄTILARATKAISUT KAIKKIIN JULKISTEN TILOJEN KOHTEISIIN
Kiiltävät, sileät hiukset ilman staattista sähköä ja erittäin nopea hiustenkuivaus. Toiveesi on toteutettu, kiitos integroidun ioniteknologian. Vaihtoehtona viisi eri väriä!
Tulossa vuonna 2020
ANJA P M A K I TROD
NUSIT N E L A 25% IPAKET D O R T T ELEK Ä!
ELEK
ÄTEVÄ VALMII K A J A O - HELPP
TYÖOHJEPANKKI ardex.fi VA N JOHTA E ID A M POHJOIS A YLEISILLE LÖILLE AJ TOIMITT EILLE JA KYLPY LL UIMAHA eet tarvikk itteistot ja esielämyksiin. la i k ik a k ja v me Toimitam äsittelyyn n vedenk e e is ll e d täy
Kunkin paketin koko sisällön näet kätevästi tuoteluettelostamme (s.138-139) tai kotisivuiltamme: processing.fi
Puh. 0207 354 720 | processing.fi
Puh. 0207 354 720 | processing.fi